Näkökulma: Jacob Friisin pilvilinna romahti heti - Huuhkajien kuherruskuukausi peruttu

MM-karsinnat alkoivat alle viikko sitten. Muutamaa päivää myöhemmin MM-karsinnat ovat Suomen osalta jo hyvin mahdollisesti ohi.

Kuherruskuukautta jo maalailtiin mediassa, mutta se loppui lyhyeen. Oikeastaan sitä ei missään vaiheessa tullut. Sen verran kehnon alun Huuhkajat onnistui MM-karsinnoissa tahkoamaan. Ajoittain hyvää peliä kyllä, mutta ei ehjiä 90-minuuttisia eikä ehjiä tuloksia.

Tässä välissä paljon ehti kyllä muuttua.

Markku Kanerva sai kenkää neljä kuukautta sitten. Alla oli pitkä tappioputki. Virallisesti Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti oli tyytymätön niin tuloksiin, pelin sisällön kehittymiseen kuin tappiokierteen aiheuttamaan ilmapiiriin.

Kaksi kuukautta sitten uudeksi päävalmentajaksi palkattiin Jacob Friis. Tässä oli siis kaksi kuukautta aikaa kartoittaa pelaajia ja rakentaa valmennusryhmä ennen kuin karsinnat alkoivat.

Hauska sivujuonne muuten: Mika Lehkosuo ei ilmeisesti osittain siksi kelvannut, koska hän olisi ollut halukas aloittamaan pestissä vasta kesällä pelattavien alle 21-vuotiaisen EM-kisojen jälkeen. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, että Friisin haluama apuvalmentaja Lars Stensgaard aloittaa vasta 1. heinäkuuta eikä maalivahtivalmentajaakaan vielä ole. No, eteenpäin.

Friis ehti kahdessa kuukaudessa valita pelaajaryhmänsä ja tuoda ensimmäisiä ajatuksiaan Huuhkajien peliin. Pelaajavalinnoista kuului soraääniä, kun seuraavan sukupolven pelaajia ei ryhmään otettu jo paikkansa vakiinnuttanutta Matti Peltolaa lukuun ottamatta. Toisaalta voi hyvin olla, että Friis ja Lehkosuo olivat sopineet, että Lehkosuolla on kaikki haluamansa pelaajat käytössään kesän kisoihin asti.

Pelitavallisista muutoksista Huuhkajilta nähtiin muun muassa aktiivisempaa laitapelaamista ja selkeämpää oman identiteetin hakemista kuin aiemmin. Kanervan aikana Huuhkajat muovasi omaa pelaamistaan huomattavan paljon kulloisenkin vastustajan mukaan.

Mutta oli siinä samaakin kuin Kanervan aikana. Hetkittäistä hyvää pelaamista, mutta homma ei vain millään pysy kasassa 90:ää minuuttia, ei edes tuntia.

Kanervasta Friisiin – ojasta allikkoon

Viimeisen puolen vuoden aikana on ollut jotenkin vähän hupaisaakin seurata suomalaisen median ja kannattajaporukan toimintaa. Kanervan potkuja vaadittiin hirveällä vimmalla ja lopulta Lahdellekin haistateltiin.

Kun sitten Friis esiteltiin, Palloliiton pomoporras oli niin mielin kielin että. Suut messingillä, tupa aivan täynnä toimittajia. Taisi tuntua hyvältä, kun haistattelut olivat taakse jäänyttä elämää.

Media puolestaan söi Friisin kädestä, kun nähtiin ensimmäisiä harjoituksia, ja pelaajista muun muassa Glen Kamara kehui pääsevänsä taas selkeämmin omalle paikalleen.

Ja sitten alkoivat MM-karsinnat.

Suomi oli Maltaa vastaa helisemässä. Maltaa. Käytännössä vain Maltan surkeus maalipaikoissa pelasti Suomelle voiton.

Liettuaa vastaan Huuhkajat puolestaan aloitti pelin oikeinkin hyvin. Ensimmäinen 20-30 minuuttia oli ihan jotain muuta kuin Maltaa vastaan. Kunnes ei enää ollutkaan. Suomi passivoitui ja muuttui aneemiseksi. Liettua nousi rinnalle ja tasoihin. Sinne meni voitto, joskin Huuhkajat olisi ansainnut pelistä enemmän.

Ja jos joku tuumaa, että Friis vasta ajaa pelitapaansa sisään eikä vielä voinutkaan olla valmista, niin tervetuloa kilpaurheiluun. Ei kilpaurheilussa ole juuri tämän enempää aikaa. Friisillä sitä oli kaksi kuukautta ja heti alkuun niin kevyet pelit kuin on mahdollista saada. Aika moni valmentaja joutuu aloittamaan aika paljon vaikeammassa tilanteessa.

Kanervan tappioputken aikaan Huuhkajat pelasi usein ihan kohtuullisesti, mutta tulokset olivat kerta toisensa jälkeen heikkoja. Ei tämä Friisin aikana kovin paljon paremmin mennyt. Toki juuri sen verran, että kahden tappion sijaan tuli voitto ja tasapeli.

Vielä vähän perspektiiviä. Kanervan onnettoman Kansojen liigan vaelluksen aikana Suomi hävisi kaikki kuusi otteluaan, mutta vastassa sentään olivat Englanti (FIFA-rankingin 4:s), Irlanti (60:s) ja Kreikka (39:s). Nyt Huuhkajat kävi selviytymässä Maltaa (168:s) ja Liettuaa (142:s) vastaan. Suomen itsensä ranking on 69:s.

Ehkäpä näiden pelien jälkeen kaikkein äänekkäimmät Kanervan potkujen perään huudelleet ja Friisiä ylistäneet ymmärtävät hieman madaltaa äänenpainojaan. Kaikenlaista voidaan maalailla, mutta totuus on kuitenkin se, että Friisin alku Huuhkajissa meni melko lailla penkin alle. Se hurmos ja kuhertelu, mihin osa mediastakin lähti mukaan, on kaunis muisto vain.

Jäljellä on karu arki ja aikamoinen määrä töitä edessä. Kesäkuussa Huuhkajat kohtaa kotonaan Hollannin ja Puolan, ennakkoon lohkon kovimmat joukkueet. Siihen mennessä pitää pelin parantua aika lailla.

Jaakko Perttilä
X: @JaakkoPerttila