Haastattelu: Hollantiin siirtynyt Seth Saarinen tähtää Eredivisieen – ”Täällä pelaajat uskaltavat sanoa toisilleen enemmän”

Seth Saarinen, 23, siirtyi talvella vapaana agenttina hollantilaisseura De Graafschapiin. 

De Graafschap pelaa Hollannin toisella sarjatasolla. 

Laitapuolustaja juhli viime syksynä historiallista tuplamestaruutta KuPSin kanssa ja lähti hetkeä myöhemmin astetta suurempiin ympyröihin.

Saarinen liittyi De Graafschapin vahvuuteen vuodenvaihteessa ja on sittemmin päässyt kentälle kahdessa ottelussa. Saarinen debytoi Hollannin kakkostasolla noin kuukausi sitten ja kirjautti itselleen maalisyötön 4-0-kotivoittoon päättyneessä ottelussa Emmeniä vastaan.

SuomiFutis-sivusto haastatteli Saarista torstaina.

Saarisen mukaan De Graafschap oli halukas hankkimaan hänet jo viime kesänä, mutta tuolloin seurat eivät päässeet sopuun siirrosta. Saarinen jäi loppukaudeksi Kuopioon.

– Sain kuulla ensimmäisen kerran viime heinäkuussa, että De Graafschap on kiinnostunut minusta. De Graafschap olisi halunnut toteuttaa siirron jo viime kesänä, mutta seurat eivät päässeet sopuun siirrosta. De Graafschap halusi minut joka tapauksessa, kun sopimukseni KuPSin kanssa oli päättymässä. Neuvottelut etenivät nopeasti loppukesästä ja tein syyskuussa sopimuksen, Saarinen valotti.

Saarinen kokee sopeutuneensa hyvin uuteen kulttuuriin, vaikka erilaiseen jalkapalloon tottuminen ottaakin oman aikansa.

– Olen sopeutunut hyvin. Hollanti on maana tosi kiva. Doetinchem on pieni kaupunki, mutta viihtyisä. Kaikki on mennyt oikein hyvin. Olen päässyt hyvin jengiin mukaan. Kielen oppiminen vie oman aikansa ja jalkapallo on vähän erilaista, mutta todella hyvin on lähtenyt käyntiin.

De Graafschapin kotiotteluissa käy keskimäärin reilut 10 600 ihmistä. Vain Vitessen ja Cambuurin katsojakeskiarvot ovat korkeampia. Loistava tunnelma vakuutti myös Saarisen siitä, että De Graafschapiin kannattaa siirtyä.

– Hollanti on jalkapallomaana todella makea paikka. Täällä on todella hieno kulttuuri. Kuulin, että täällä on ihan huippukannattajat. Meillä on divarin parhaat kannattajat. Täällä hengitetään fudista. Nämä kaikki saivat minut myydyksi. Olin täällä syyskuussa käymässä ja katsomassa matsia. Tunnelma oli loistava ja minulle oli selkeää, että halusin tulla tänne.

Valmentajanvaihdos yllätti – De Graafschapin tähtäin Eredivisiessä

Saarisen De Graafschap -siirto sovittiin jo viime kesänä. 

Tuolloin seuralegenda Jan Vreman toimi edustusjoukkueen päävalmentajana. Vreman vietti koko pelaajauransa kasvattajaseurassaan De Graafschapissa ja työskenteli sen jälkeen lähes 20 vuoden ajan seurassa muun muassa edustusjoukkueen päävalmentajan tehtävässä. 

Vreman sai potkut vuodenvaihteessa, kun luotsi ei onnistunut kääntämään joukkueen heikentynyttä kurssia, vaikka kausi lähtikin hienosti käyntiin.

De Graafschap palkkasi Marinus Dijkhuizenin uudeksi päävalmentajakseen. Dijkhuizen työskenteli noin neljän ja puolen vuoden ajan Excelsiorin päävalmentajana ennen kuin pesti päättyi viime kesänä putoamiseen. 

Saarinen myöntää, että valmentajanvaihdos tuli melkoisena yllätyksenä.

– Se tuli mulle yllätyksenä. Ja taisi tulla aika monelle muullekin seurassa. Valmentajanvaihdos tapahtui heti tammikuun alussa. Olemme keskustelleet Dijkhuizenin kanssa paljon ja käyneet läpi sitä, mitä hän haluaa saada minusta. 

– Olemme puhuneet seurankin kanssa roolistani. Tein tänne kahden ja puolen vuoden diilin, niin seura haluaa, että otan ihan rauhassa ja otan oman aikani sopeutumisessa. Seurasta on sanottu, että pitkällä tähtäimellä on isoa roolia tiedossa, Saarinen paljasti.

Saarinen kokee ottaneensa järkevän stepin eteenpäin urallaan. Tasoero KuPSiin nähden ei ole liian suuri. Saarisen mielestä Hollannissa harjoituksissa tempo on kovempi kuin Suomessa.

– Tasollisesti ei mikään megahyppy. Täällä pelataan vähän erilaista jalkapalloa. Ainakin tähän asti tämä on tuntunut järkevältä ja pieneltä stepiltä eteenpäin. Pelin tempo on kovempi täällä. Siihen tottuminen vie vähän enemmän aikaa. Tämä ei ollut jättimäinen steppi. Mielestäni De Graafschapin ja KuPSin välillä ei ole niin suurta tasoeroa. 

– Täällä treeneissä on enemmän pallonhallintapelejä pienessä tilassa. Sitä ei ole niin paljon Suomessa. Treeneissä ei ole suurta eroa, mutta tempo on täällä kovempi. Kovimmat treenit Suomessa on samalla tasolla.

Useat suomalaispelaajat ovat kertoneet vaatimustason nousseen uusiin sfääreihin ulkomaan siirron yhteydessä. Pelaajat, valmentajat ja kannattajat antavat hyvinkin suorasanaista palautetta, eikä sitä pidetä ihmeellisenä. 

Saarinen on huomannut saman uuden joukkueensa harjoituksissa.

– Siinä eron huomaa. Pelaajat vaativat toisiltaan enemmän. Se johtuu ehkä kulttuuristakin. Pelaajat uskaltavat sanoa toisilleen enemmän. Toisilta vaaditaan paljon. Jos teet jotain huonosti, niin sieltä tulee heti kommenttia. Se on erilaista kuin Suomessa. Suomessa pelaajat antavat vähän erilaista palautetta toisilleen. 

Saarisen mielestä De Graafschapin ja KuPSin pelitavat eroavat toisistaan.

Hollannissa pelataan suoraviivaista jalkapalloa ja pyritään pallonriiston jälkeen lähtemään kovaa vauhtia kohti vastustajan maalia. KuPS luotti ennemmin pallonhallintaan.

– Täällä mennään aika kovaa päästä päähän. Kun saadaan pallo, niin halutaan lähteä nopeasti eteenpäin. Korkea prässi oli mulle tuttu KuPSistakin, täällä tehdään sitä samaa. Täällä De Graafschap ja monet muutkin seurat pelaavat aika suoraa man to man -jalkapalloa. Merkataan käytännössä koko kenttä, eli ottelu on täynnä 1v1-tilanteita. 

– KuPSissa haettiin enemmän pallonhallinnan kautta dominointia. Täälläkin tietenkin halutaan pelata jalkapalloa ja pystytään pelaamaan pienissä tiloissa, mutta koko ajan mietitään, että mennään heti eteenpäin. Sen huomaa peleissäkin. Jos on hyvä peli, niin silloin mennään koko ysikymppinen kovaa edestakaisin. 

– Suomessa olen tottunut siihen, että otetaan vähän rauhallisemmin ja järki mukaan, mutta täällä halutaan mennä nopeammin eteenpäin.

Saarisen mielestä Hollannissa pelaajat joutuvat jatkuvasti 1v1-tilanteisiin, kun taas Suomessa peli perustuu astetta staattisempaan jalkapalloon.

– Täällä tempo pysyy korkeammalla koko pelin. Täällä haastetaan paljon enemmän, ja nähdään 1v1-tilanteita. Suomessa yritetään löytää ylivoimia, kuten 2v1- tai 3v2-tilanteita ja murtaudutaan sitä kautta. Täällä tulee enemmän vastahyökkäyksiä ja 3v3-tilanteita. Yleisellä tasolla pelaajat ovat vähän teknisempiä kuin Suomessa, Saarinen summaa.

De Graafschap putosi Eredivisiestä keväällä 2019, eikä ole sittemmin onnistunut palaamaan maan korkeimmalle sarjatasolle. Edellisen 20 vuoden aikana De Graafschap on pelannut kuusi kautta Eredivisiessä ja loput toisella sarjatasolla. 

De Graafschap on parhaillaan kuudentena sarjataulukossa, eli kiinni paikassa nousukarsintoihin. Suoran nousijan paikalla olevaan Dordrechtiin on matkaa seitsemän pistettä. Saarisen mukaan De Graafschapin tavoite on nousta keväällä takaisin Erediviseen.

– Tavoite on nousta pääsarjaan. De Graafschapilla lähti kausi käyntiin todella hyvin ja puheissa oli, että haluaisimme olla joko sarjan voittajia tai kakkosia, eli nousta suoraan Eredivisieen. Nyt puolessa välissä kautta on ollut vähän huonompi jakso. Taistellaan sijoista 3-8. Ei olla kaukana edes toisestakaan sijasta. 

– Täällä on todella tasaista. Jos olet sijoilla 3-8, pääset nousukarsintoihin. Se on selkeä tavoite. Viime vuosina sijoille 7-8 päätyneet joukkueet ovat nousseet pääsarjaan. Nousukarsinnoissa kaikki on auki. 

Saarinen tiedostaa, että Eredivisieen nouseminen olisi melkoinen kirsikka kakun päälle.

– Olisi todella makeaa päästä pelaamaan ensi kaudella Eredivisiessä. Miettii tätä mun vuotta, kun voitimme Suomessa tuplamestaruuden ja jos siihen päälle vielä noustaisiin, niin olisihan se ihan uskomatonta. 

Henkinen lujuus siivitti KuPSin menestykseen

KuPSin viime kautta on helppo pitää sensaatiomaisena. 

KuPS leikkasi pelaajabudjettiaan merkittävästi, eikä lähtenyt kauteen yhtä suurin odotuksin kuin aiemmin. Seura luotti omiin nuoriin pelaajiinsa ja muutama täsmävahvistus auttoi joukkuetta yltämään lopulta tuplamestaruuteen. 

Saarisen mielestä viime kauden menestyksen perusta rakennettiin jo alkumetreillä. Joukkue saatiin ajoissa kasaan ja pelaajat pääsivät rauhassa harjoittelemaan valmennuksen asettamaa pelitapaa.

– Mielestäni se lähti liikkeelle jo tosi aikaisin talvella ja keväällä. Lähettiin tekemään omaa pelitaktiikkaamme ja joukkue oli kasassa jo aikaisessa vaiheessa. Pyrittiin pelaajien kanssa tekemään koko talven ja kevään sitä, mitä olimme sopineet. 

Saarinen kokee, että KuPSin henkinen vahvuus avitti joukkueen mestaruuteen. Joukkue uskoi itseensä myös vaikeilla hetkillä ja se tuotti lopulta tulosta.

– Kaudella oli paljon pelejä, jotka ratkesivat vasta ihan lopussa. Teimme monesti loppuhetkillä maalin tai kaksi. Cupin finaali on hyvä esimerkki. Joukkueessa oli voittamisen kulttuuria. Tiesimme koko ajan, että ihan sama, miten pitkälle peli menee, niin meillä oli aina mahdollisuudet voittaa. 

– Se oli taktisesti todella hyvin hoidettu asia, mutta joukkueessakin oli sellainen henki, että pystyisimme kääntämään pelit, vaikka olisimme pitkään häviöllä.

KuPSin viime kauden päävalmentaja Jani Honkavaara työskentelee tätä nykyä Allsvenskan-seura Djurgårdenin päävalmentajana. Honkavaaran Djurgården-pesti on yksi suomalaisen valmentajahistorian merkittävimmistä. 

Saarisen mielestä Honkavaara on taktisesti hyvä valmentaja, mutta osaa myös käsitellä pelaajiaan. Se tekee Honkavaarasta huippuammattilaisen.

– Honsu on todella tasapainoinen valmentaja. Hänellä on selkeä taktinen osaaminen ja hän on myös hyvä pelaajien kanssa. Honsu osaa olla pelaajien kanssa, puhua avoimesti ja hoitaa sen puolen hyvin. Honsu on tasapainoinen kombo kumpaakin asiaa. 

– Olen nähnyt valmentajia, joilla on todella hyvä taktinen osaaminen, mutta ovat huonoja pelaajien kanssa – ja päinvastoin. Honkavaara osaa molemmat asiat todella hyvin ja se näkyi KuPSissa.

Tuukka Ikkeläjärvi

LUE MYÖS