Aki Riihilahti täräyttää sisäpiiristä: "Tämä on se varsinainen syy Superliiga-hankkeen taustalla"

Jalkapalloperheessä kuohahti taannoin, kun tietyt suurseurat tiedottivat kulisseissa puuhaamastaan Superliigasta.

Sarjojen, liittojen ja kannattajien vastalause oli niin massiivinen ja raju, että lähes kaikki hankkeessa mukana olevat seurat peruuttivat nopeasti aikeistaan ja pyysivät tekoaan anteeksi.

Superliigaa pyrkivät edelleen ajamaan Real Madrid, Barcelona ja Juventus. HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti tietää, mistä Superliiga-hanke oikeastaan kumpuaa.

– Olen ollut niin sisällä siinä jutussa ECA:n [European Club Association, eurooppalaisten jalkapalloseurojen yhteistyöjärjestö] varapuheenjohtajana ja UEFA Club Competitions Committeen varapuheenjohtajana. Tunnen kaikki nämä pelurit, jotka tässä keskustelussa ovat olleet, Riihilahti sanoi SuomiFutis-sivuston haastattelussa.

– Kiistassa on alun perin ollut kyse kilpailukalenterista. Seurat ovat kokeneet, että he maksavat aina palkan, ja regulaattori – UEFA tai FIFA – on vain keksinyt kilpailuja, jotka ottavat pelaajat omaan käyttöönsä silläkin aikaa, kun seurat maksavat pelaajille palkan. Regulaattori on myös pitänyt tiukasti kaupallisista yksinoikeudestaan.

– Tuosta lähti näillä yksittäisillä seuroilla se, että ne haluavat irtautua järjestelmästä, mikä on tietysti täysin väärin ja tuomittavaa. Mutta tämä oli se, että ne seurat kokivat, että regulaattorin asemaa oli käytetty väärin.

– Samalla heillä [Superliigan ajajat] oli ajatus, että tällaiseen järjestelmään pystyy luomaan palkkakaton, mikä on ulkopuolisen investoinnin ja kontrollin kannalta tosi tärkeää jalkapallolle. Tietenkin se, miten he sen tekivät, oli täysin väärin ja tuomittavaa. Sitä ei voi ikinä puolustaa millään lailla.

– Kaikkihan hyvin nopeasti irtautuivat siitä, pois lukien nämä 2-3 seuraa [Real Madrid, FC Barcelona ja Juventus]. Nyt tuli viimeinen lakipäätös asiasta. Se ei ottanut millään lailla kantaa Superliigaan, vaan se otti kantaa siihen, että UEFA ja FIFA ovat käyttäneet monopoliasemaansa väärin ja rajoittaneet kilpailua, ja heidän on muutettava tietyiltä osin sääntöjä.

Riihilahti ei usko, että Superliiga sellaisenaan toteutuu, mutta jonkinlaista uutta liikehdintää on taas jossain vaiheessa luvassa.

– Tällä hetkellä ei ole minkäänlaista ruokahalua – pois lukien nämä 2-3 seuraa – seuroilla lähteä [edistämään Superliigaa]. Se koki niin kovan kolauksen se heidän suhteellisen itsekäs hankkeensa, että sillä ei olisi urheilullista, poliittista tai taloudellista menestysmahdollisuutta. Niistäkin seuroista, jotka siinä alun perin olivat, vain kahdella on todellista halua.

– Mutta totta kai, koska se lakipäätös heikensi oleellisesti UEFAn ja FIFAn vaikutusvaltaa ja nosti erityisesti isojen seurojen vaikutusvaltaa tulevaisuuden varalta, en pitäisi mahdottomana, että 2030- tai 2040-luvulla jonkinlaista muutosta europelijärjestelmiin tulee.

– Mutta Superliigaa as such ei varmasti tule, ja 2030 saakkahan järjestelmä on lukittu eli lyhyellä aikavälillä sellaista ei tule tapahtumaan. Ja hyvä niin. Lopultahan tuollainen järjestelmä olisi kuolinisku keskisuurille ja pienille maille ja niiden seurajoukkueille, myös maajoukkuetoiminnalle.

– Näen, että seuroille on annettu enemmän poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa tulevaisuuden varalle, ja se on vähentynyt UEFAn, FIFAn ja liittojen osalta. Lyhyellä aikavälillä se ei tule muuttamaan mitään, mutta pidemmällä aikavälillä on tosi vaikea arvioida. Varmasti tulee jonkinlaista liikehdintää. En usko, että Superliigaa, mutta jotain aloitteita tulee joskus 2030 jälkeen, en tiedä koska.

Lue koko Riihilahti-haastattelu tästä. Haastattelussa puhutaan Superliigan lisäksi valmentajasotkusta, siirtomarkkinoista, suomalaisen futiksen tilasta, HJK:n taloudesta, uusista europeliformaateista ja tiiviistä kilpailukalenterista.

Jaakko Perttilä
X: @JaakkoPerttila