Huuhkajien osalta Nations League on nyt ohi. Suomi sijoittui B-liigan omassa lohkossaan toiseksi varmistaen pelien jatkumisen B-tasolla, eli toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Mitä Huuhkajien kuusi ottelua kertoi joukkueen pelaajistosta? Kuka loisti ja kuka ei?

SuomiFutis-sivusto kävi läpi pelaajien otteita yksilötasolla osana kollektiivia. Huuhkajissa nähtiin Kansojen liigan aikana 30 eri pelaajaa kentällä. Yhteenä 35 pelaajaa kuului joukkueeseen kesä- ja syyskuun otteluissa. Määrä on suuri, ja Markku Kanerva totesikin Ylen haastattelussa, että valmennus sai paljon infoa.

Tässä jutussa käsittelemme Huuhkajien suurimmat onnistujat, läpimurtopelaajat sekä perustasollaan pelanneet Kansojen liigan osalta. Lisäksi käymme läpi myös pelaajia, jotka menettivät osakkeitaan Kansojen liigan aikana.

Läpimurtopelaajat

Richard Jensen

Toppari Daniel O’Shaughnessyn loukkaantuminen kesäkuussa aiheutti harmaita hiuksia Huuhkajille. Vasemman laitatopparin paikalla asemansa vakiinnuttanut Karlsruhen puolustaja loukkkaantui Romaniaa vastaan. Suomi tarvitsi kipeästi vasenjalkaisen topparin puolustuslinjaansa.

Richard Jensen, 26, debytoi kesäkuussa Olympiastadionilla Montenegroa vastaan ja esiintyi erinomaisesti. O’Shaughnessyn loukkaannuttua, Jensen otti heti paikkansa vasempana laitatopparina. Jensenin erinomaista sisääntuloa Huuhkajiin vain korostaa se, ettei O’Shaughnessyn poissaoloa lähestulkoon enää muistanut syyskuun otteluissa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Richard Jensen täytti erinomaisesti vasemman laitatopparin roolin. Kuva: Juha Tamminen.

Jensen onnistui erinomaisesti Nations Leaguessa ja pelasi lopulta Suomen pelaajista kuudenneksi eniten. Viimeisessä pelissä Montenegroa vastaan Jensen näytti sulautuvan myös hybridirooliin, jossa hän puolustaessa oli vasen laitapuolustaja ja hyökätessä vasen laitatoppari. Lähestulkoon täyden kympin sisääntulo Huuhkajiin

Oliver Antman

Nordsjællandin hyökkäävä keskikenttäpelaaja sai takaportin kautta kutsun Huuhkajiin syyskuun otteluihin, kun Robin Lod joutui jäämään viime hetkillä pois loukkaantumisen takia. Antman, 21, ei vielä Romaniaa vastaan pelannut, mutta Montenegro-pelissä tuli avauksen paikka.

Yhden ottelun otannalla Antman näytti kuuluvansa Huuhkajiin. Antman oli juuri sellainen pelaaja, joka Suomelta on puuttunut kymppialueelta. Antman oli vaikeista olosuhteista huolimatta lähes koko ajan pelattavissa, ja hän pyrki aktiivisesti tekemään ratkaisuja eteenpäin ollen uhka Montenegron puolustukselle.

Maali ja maalisyöttö debyytissä olivat tietysti kirsikka kakun päälle, mutta myös seurausta Antmanin erinomaisesta pelaamisesta hyökkäyssuuntaan.

Lucas Lingman

HJK:hon loppukaudeksi lainalle saapunut keskikenttäpelaaja Lucas Lingman, 24, pelasi ensimmäisen A-maaottelunsa viime maaliskuussa Slovakiaa vastaan harjoituspelissä Espanjassa. Virallinen debyytti tuli Montenegroa vastaan kesäkuussa. Lingman pelasi lopulta Kansojen liigassa neljässä pelissä, joista kolmessa avauksessa.

Lingman osoitti olevansa erinomainen vaihtoehto Huuhkajien keskikentän keskustaan. Lingmanilla on erinomainen syöttövalikoima, ja ennen kaikkea positiivisissa tilanteenvaihdoissa hän on parhaimmillaan. Lingman oli antamassa useita ratkaisevia pidempiä syöttöjä Suomen nopeissa vastahyökkäyksissä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Lucas Lingman on erinomainen tilanteenvaihtopelaaja. Kuva: Juha Tamminen.

Jos ja kun Huuhkajat haluaa kääntää peliä nopeasti, on Lingman erinomainen vaihtoehto kentälle.

Onnistujat

Teemu Pukki

Norwichin hyökkääjä oli jälleen Suomen tärkeimpiä pelaajia. Kolme maalia kuudessa pelissä ja kolmanneksi eniten peliaikaa Huuhkajien pelaajista kertovat oleellisen. Pukki on yhä 32-vuotiaana Lukas Hradeckyn ohella ensimmäisiä nimiä, kun nimetään avauskokoonpanoa.

Rasmus Schüller

Huuhkajat on saanut Rasmus Schüllerista Tim Sparvin työnjatkajan keskikentän pohjalla. Schüller tekee vierellään olevista pelaajista parempia. Hän tekee riistoja, organisoi Suomen puolustamista ja paikkaa muiden pelaajien aukkoja ja virheitä puolustamisessa.

Lisäksi Schüller on kehittynyt pallollisena ja ymmärtänyt roolinsa. Schüller mahdollistaa esimerkiksi Glen Kamaran vapaamman roolin hyökätessä. Äärettömän arvokas pelaaja Suomelle.

Benjamin Källman

Puolaan kesällä siirtynyt Källman nosti Kansojen liigan aikana roimasti osakkeitaan. Källman pelasi kolmanneksi eniten hyökkääjistä ja onnistui kahdesti maalinteossa. Källman on puolustussuuntaan työteliäämpi kuin Joel Pohjanpalo. Källman on ymmärtänyt sen, mitä Kanerva hyökkääjiltään vaatii ja täyttänyt paikkansa erinomaisesti.

Lukas Hradecky

Kapteeninnauhaa Huuhkajissa ja Bayer Leverkusenissa kantava Hradecky oli jälleen Suomen parhaimmistoa Nations Leaguessa. Hradecky otti tärkeitä torjuntoja ja pelasi virheettömästi. Hradecky tuo koko puolustuslinjalle itseluottamusta ja varmuutta pelaamiseen. Sen merkitystä ei sovi vähätellä.

Perustasollaan

Leo Väisänen ja Robert Ivanov

Suomen topparilinja muodostui Kansojen liigan aikana entistä selkeämmin Leo Väisäsen ja Robert Ivanovin ympärille. Ivanov, 28, ja Väisänen, 25, olivat Huuhkajien puolustuksen kulmakiviä. Vierelle tullut Richard Jensen löysi nopeasti paikkansa kaksikon vierellä ja yhteispeli näytti toimivan.

Suomen puolustuspelaamisessa oli Kansojen liigan aikana isoja haasteita, mutta syy ei suoranaisesti löytynyt toppariosastolta. Boksin puolustaminen meni Nations Leaguen aikana eteenpäin. Ivanov ja Väisänen ovat luotettavia vaihtoehtoja Huuhkajien topparilinjaan vielä pitkäksi aikaa.

Nikolai Alho

Oikeana wingbackina pääosin pelannut Nikolai Alho, 29, on noussut myöhemmällä iällä Suomen avainpelaajien joukkoon. Alho on saanut runsaasti vastuuta Kreikan pääsarjassa pelaavassa Volosissa, ja vastuu on tuonut itseluottamusta myös maajoukkuepaitaan. Puolustuspelaaminen mennyt selvästi eteenpäin.

Glen Kamara

Huuhkajien pallollisen pelin sielu Kansojen liigassa oli yhä Glen Kamara. Pallollisessa vaiheessa Kamara on Suomelle elintärkeä, mutta puolustuspelaaminen oli ajoittain todella heikkoa.

Kamaran, 26, kohdalla on isoja kysymysmerkkejä. Kuinka paljon Kanerva voi antaa anteeksi Kamaran heikkoa puolustamista suhteessa pallolliseen antiin? Kamara on parhaimmillaan loistava keskikenttäpelaaja. Ei ole silti sattumaa, että vastuu Rangersissa on vähentynyt, eikä siirtoa Skotlantia kovempiin sarjoihin ole vielä kuulunut.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Glen Kamara on parannettava puolustuspelaamistaan. Kuva: Juha Tamminen.

Kamara pelasi Suomen pelaajista toiseksi eniten Nations Leaguessa. Kanervalla riittää pohdittavaa sen suhteen, miten Kamaran puolustamista saataisiin kehitettyä tai toisaalta minkälaisessa roolissa Kamaran heikon puolustamisen vaikutukset voitaisiin minimoida.

Kaan Kairinen

Kesäkuussa Kairinen ei mahtunut joukkueeseen, mutta syyskuussa vastuuta tuli enemmänkin, kun Schüller joutui jättämään pelit kesken loukkaantumisen takia. Kairinen täytti paikkansa Suomen keskikentän keskustassa, vaikkakin Montenegro-pelistä on vaikea tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä.

Pitkään miehen ylivoimalla pelannut Suomi sai rauhassa hallita palloa, eikä Kairista testattu toden teolla. Joka tapauksessa Kairinen ainakin täytti paikkansa ja osoitti, että on valmis pelaamaan, jos kutsu käy.

Osakkeet laskussa

Joel Pohjanpalo

Italian Serie B:ssä pelaavaan Veneziaan siirtynyt Joel Pohjanpalo oli Kansojen liigassa parhaimmillaan erittäin vaarallinen. Kaksi tärkeää maalia siitä osoituksena. Napsun verran paremmalla viimeistelyllä Pohjanpalo olisi saattanut tuoda Suomelle vierasvoiton Romaniasta.

Pohjanpalo on loistava boksipelaaja ja vaarallinen kohdehyökkääjä, mutta hänen antinsa puolustamiseen on valitettavan pieni. Pohjanpalo on parhaimmillaan, kun hän saa pelata yksinäisenä kärkenä lähes olemattomalla puolustusvelvoitteella.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Joel Pohjanpalo on hyvä vaihtoehto penkiltä. Kuva: Juha Tamminen.

Huuhkajissa sellaista roolia ei Pohjanpalolle ole tarjolla. Siksi Pohjanpalon minuutit jäivät yllättävän vähäisiksi Kansojen liigassa, vaikka mies olikin huippukunnossa.

Toisaalta Pohjanpalo on ihanteellinen hyökkääjävaihtoehto vaihtopenkin puolella. Mikäli oman arvonsa hyvin tunteva Pohjanpalo hyväksyy roolinsa, on hänelle tarjolla tärkeä rooli Huuhkajissa. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole avauksen hyökkääjän rooli.

Jere Uronen

Urosen kohdalla eniten kysymysmerkkejä herättää vähäinen vastuu seurajoukkueessaan Brestissä, Ranskan Ligue 1:ssä. Vähäinen peliaika heijastuu suoraan myös otteisiin A-maajoukkueessa. Suomen valmennukselle tilanne on mutkikas. Uronen on ollut pitkään selkeä valinta vasemmalle laidalle, joko wingbackin tai laitapuolustajan rooliin.

Urosen takana vaihtoehtoja ei jonoksi asti ole. Niko Hämäläinen ei ollut syyskuussa käytettävissä, mutta hän olisi oikeastaan ainoa selkeä vasemman laidan pelaaja. Ilmari Niskanen pystyy pelaamaan vasemmalla, mutta se ei ole hänelle luontaista.

EM-karsintoja ajatellen Kanervan toiveissa on varmasti se, että Urosen vastuu Brestissä kasvaisi ja hän pääsisi jälleen huippukuntoon.

Onni Valakari ja Thomas Lam

Thomas Lam on kuulunut pitkään A-maajoukkueen rinkiin, mutta vastuu on ollut vähäistä. Kesäkuussa Lam sai mahdollisuutensa keskikentän pohjalla. Suoritus jätti toivomisen varaa.

Kesällä Lam myös siirtyi australialaiseen Melbourne Cityyn, mikä saattaa tarkoittaa sitä, ettei Lamia enää Huuhkajissa nähdä. Varsinkin, kun keskikentän rooleihin on nyt tarjolla parempiakin vaihtoehtoja.

Onni Valakarille on vaadittu enemmän näyttöpaikkoja. Romaniaa vastaan Valakari pääsi avaukseen, ja hyökkäävä keskikenttäpelaaja merkkautti heti tilastoihinsa maalisyötön. Sen sijaan puolustuspelaaminen oli luvalla sanottuna karmeaa. Valakari joutui puolustamaan Suomen 5-3-2-muodossa isoja tiloja laidalla, mikä ei suoranaisesti kuuluu hänen vahvuuksiin.

Valakari ei oikeastaan sovellu Suomen 5-3-2-puolustusmuotoon, mutta hänen pelaamistaan olisi mukava nähdä vielä Montenegroa vastaan nähdyssä 4-5-1-puolustusmuodossa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Onni Valakari sai näyttöpaikkansa, mutta ei vakuuttanut puolustussuuntaan. Kuva: Juha Tamminen.

Hyökkäyssuuntaan Valakarilla on annettavaa, mutta hänen ominaisuutensa pitäisi saada paremmin roolitettua. Jos se ei onnistu, ei Valakarille ikävä kyllä ole käyttöä Kanervan papereissa.

Marcus Forss

Huuhkajissa vähäiselle vastuulle jäänyt Marcus Forss pelasi Kansojen liigassa hajaminuutteja, mutta mitään ihmeellistä ei nuorelta hyökkääjältä nähty. Forssin, 23, kohdalla ei sovi toki vielä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä tehdä.

[readmore from=huuhkajat]

Forss on joka tapauksessa tällä hetkellä jäänyt Suomen neloskärjeksi. Sen lisäksi hyökkäysosastolle on vielä tarjolla niin sanottuja valeysejä, joista esimerkiksi Oliver Antman, Fredrik Jensen ja Robin Lod ovat nokkimisjärjestyksessä Forssia edellä. Forssilta kaivattaisiin onnistumisia myös seurajoukkueessaan Middlesbrough’ssa. Aikaa on.

Seuraavia näyttöpaikkoja on tarjolla marraskuussa, kun Suomi pelaa kaksi harjoitusmaaottelua. Huuhkajat kohtaa vieraissa Pohjois-Makedonian ja Norjan. Luultavasti Markku Kanerva haluaa antaa mahdollisuuksia pelaajille, jotka ovat jäänet vähemmälle vastuulle. Lisäksi uusia debytantteja saatetaan nähdä.

LUE MYÖS:

Yle: Markku Kanerva myönsi suoraan – Huuhkajat ei päässyt tavoitteeseensa, mutta yksi asia ilahdutti: ”Sinänsä en voi olla tyytyväinen”