Näkökulma: Ykkönen on heijastus Suomi-futiksen pulmista – kaikkien aikojen kaudesta puhuminen olisi itsepetosta

Kaikkien aikojen Ykkönen. Näillä sanoilla on tunnuttu hehkutettavan Suomen toiseksi korkeimman sarjatason alkavaa kautta yhtenä jos toisenakin vuonna. Niin myös viime vuonna.

Tällä en kertaa niin tee. Se olisi itsepetosta.

Aloitetaan kuitenkin hyvistä uutisista. Ykkösessä yleisöä viihdyttää tälläkin kaudella iso joukko erinomaisia pelimiehiä. Osalla on jo parhaat vuotensa takana, mutta Ykköselle heillä on varmasti vielä paljon annettavaa. Moni on tälle sarjatasolle luotettava rutinoitunut jyrä, ja moni nuori hakee Ykkösen kautta ponnahduslautaa Veikkausliigaan ja vielä kauemmas.

Jokainen sarjan joukkueista on paikkansa mukana ansainnut. Uutuuden viehätystäkin on, sillä Ykköstä pelataan tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan Järvenpäässä, Paraisilla ensimmäisen kerran 28 vuoteen ja Lappeenrannassa ensi kerran 17 vuoteen.

16 joukkueen pääsarja pelkkää utopiaa

Pysähdytäänpä sitten hetkeksi miettimään Ykkösen funktiota. Tietenkin jokainen joukkue pelaa aina voitoista, kuten kaikilla alemmillakin sarjatasoilla. Futiksen nautinto yhdistää pelaajia, saivatpa he pelaamisesta palkkaa tai eivät.

Vähän kaunistellustikin puoliammattilaissarjaksi kutsuttava Ykkönen on kuitenkin maan toiseksi korkein sarjataso, ja kilpailullisten tavoitteiden tulisi olla sen mukaisia. Ykkösessä pitäisi olla monta liigakypsää seuraa tavoittelemassa nousua joka vuosi.

Jääkiekossa maan toiseksi parhaasta sarjasta Mestiksestä ei voi nousta, koska pääsarja on ollut suljettu jo vuosia. Jalkapallo pyörii huomattavasti urheilullisemmin, sillä Veikkausliigaan noustaan ja sieltä pudotaan joka vuosi.

Veikkausliigan sarjajärjestelmä uusittiin kaudeksi 2019. Kaksinkertaisen runkosarjan jatkeeksi otettiiin kuuden joukkueen loppusarjat, sekä playoffit viimeisestä europaikasta. Toistaiseksi tosin playoffeja on voitu pelata vasta kerran, sillä koronapandemia typisti kausia 2020 ja 2021.

Uudistus ei ole vaikuttanut huonolta. Ottelumäärä on melko sopiva, jännitystä on riittänyt molemmissa loppusarjoissa, ja playoffkin – niin teennäiseltä kuin ehkä vaikuttaakin – puoltanee paikkansa.

Silti väitän, että monen jalkapalloromantikon mielissä nykyinen sarjajärjestelmä on vain välivaihe. Väitän, että monet haaveilevat edelleen 16 joukkueen kaksinkertaisesta sarjasta, ja 30 kierroksen sarjakaudesta. Eikä sellaisesta haaveilu ole realismia ennen kilpailukykyistä Ykköstä.

Tavallaan Ykkönen on juuri nyt heijastus kotimaisen sarjajalkapalloilun ongelmista. Laajemmasta sarjasta tai edes suuremmasta vaihtuvuudesta on turha haaveilla ennen kuin moni seikka on paremmalla tolalla.

Talousalue, olosuhteet ja kummisedät

Lähdetään liikkeelle mustista aukoista kaupunkikartalla. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista kolmella (Vantaa, Jyväskylä, Pori) ei ole joukkuetta kahdella korkeimmalla sarjatasolla. Kun otanta laajennetaan 20 suurimpaan kaupunkiin, liittyvät joukkoon Kouvola, Joensuu, Hämeenlinna, Rovaniemi ja Salo. Etenkin Jyväskylässä ja Porissa olisi tilausta ja suurta kannattajapotentiaalia menestyvälle joukkueelle vähintään Ykkösessä.

Perinteitä Ykkösessä edustavat nyt muun muassa KPV ja MP, mutta MyPa ja RoPS ovat ajautuneet talousvaikeuksineen alempiin sarjoihin. MyPa:n taustalta hävisi tehdas, RoPS:sta ajoi nykyaika ohi.

Vuodet eivät totisesti ole veljiä keskenään, sen on tämä kevät – tai takatalvi – suomalaisille jälleen näyttänyt. Olosuhdeongelmat ovat olleet jälleen esillä Veikkausliigassa, kun kaikki luonnonnurmella pelaavat seurat – Inter, Honka, FC Lahti ja Ilves – joutuivat aloittamaan kautensa evakossa.

Futiskauden pituudesta väännetään Suomessa joka vuosi. Tänä keväänä on ollut vuorossa voivottelu siitä, kuinka pelejä pelataan tuulessa ja tuiskussa talvisissa olosuhteissa. Niinä vuosina, kun nurmi on vihertänyt jo maaliskuun puolivälissä, on ihmetelty, miksei pallo pyöri jo.

Jotta Suomessa voitaisiin pelata yhdeksän kuukauden sarjakausi – tai edes lähelle sitä – ja mieluiten mahdollisimman lajiominaisissa olosuhteissa, pitäisi jokaisella pääsarjaseuralla olla kaksi kelvollista pelipaikkaa: yksi tekonurmistadion alkukevättä ja loppusyksyä varten, ja yksi nurmiareena kesää varten. Realismia tämä ei kuitenkaan ole, vaan Veikkausliigasta on tulossa yhä leimallisemmin täysipainoinen keinonurmisarja.

Olosuhteissa on joka tapauksessa parantamisen varaa monillakin liigapaikkakunnilla. Vaan entäs sitten, kun mennään Ykköseen? Paraisten, Järvenpään ja Tammisaarenkin pelipaikat ovat kaukana siitä, että niillä voitaisiin realistisesti kuvitella pelattavan pääsarjatason jalkapalloilua.

Yksi esimerkki sarjan alakulosta on se, että Ykkösen yhteenlasketuissa pelaajabudjeteissa on laskua edelliskauteen verrattuna. Toki se selittyy melko pitkälti RoPS:n vetäytymisellä, mutta 200 000 euron pelaajabudjetilla on turha paukutella jälkikäteen henkseleitä, jos tekee samalla tilikaudella 449 000 euron tappiot, jotka kartuttavat seuran velat lähes kahteen miljoonaan.

Ykkösessä pelaaminen on taloudellisesti hyvin raskas rypistys. Ottelumäärä on sama kuin Veikkausliigassa, pelimatkat periaatteessa yhtä pitkät ja kulut siten näiltä osin jokseenkin samalla tasolla. Tulot puolestaan ovat paljon pienempiä. Ei tule UEFA:n rahoja, TV-korvaukset lienevät paljon pienempiä ja sponsorit usein paikallisia pikkufirmoja. Sekä pääsylippu- että sponsorituloissa Ykkönen laahaa jäljessä.

Menoja suomalaisissa seuroissa tuskin on paljon varaa kiristää. Sponsorimarkkinoilta voi toivoa jättipottia, mutta kaikkein realistisin tie tulojen kasvattamiseen olisi pyrkiä laajentamaan peleissä säännöllisesti käyvää fanipohjaa.

Varakkaat yrittäjät rahoittajiksi – niin sanotut ”kummisedät” – on tietysti monien toivo seuroja elättämään, mutta siinä piilee riskinsä. KPV ajautui vaikeuksiin, kun Matti Laitinen väänsi rahahanat kiinni. AC Kajaani pelasi Ykkösessä vuosina 2018-2020, mutta pani pillit kokonaan pussiin, kun huonekaluyrittäjä Arvo Toivainen vetäytyi taustalta.

Kuvaavaa on, että Toivainen lähti täksi kaudeksi rahoittamaan Vitosessa pelaavan uudelleen perustetun Kajaanin Palloilijoiden joukkueen toimintaa. KaPa:n budjetti on tällä kaudella Vitosessa tiettävästi ainakin 80 000 euroa, kun JäPS ja PIF pystyvät hädin tuskin yhdessäkään samaan.

LUE LISÄÄ: Ykkösen yhteenlasketuissa pelaajabudjeteissa laskua verrattuna viime vuoteen – taustalla yksi selkeä selitys

Vain pari-kolme liigakypsää seuraa?

Yksittäisinä pelaajina Ykkösestä nousi täksi kaudeksi pyöreästi puolitoista tusinaa pelaajaa, eli käytännössä vajaan joukkueellisen verran – ja tietenkin myös VPS joukkueena. Tälläkin kaudella ainakin yksi joukkue tulee Veikkausliigaan nousemaan, mutta pankaapa käsi sydämelle: monellako tämän kauden seuralla on aito mahdollisuus (ja halu) nousta, saati pärjätä ja pysyä Veikkausliigassa? Ykkönen on tällä hetkellä lähinnä kasvattajasarja.

Selkeä nousijasuosikki on tietenkin TPS, ja yhtä selkeä haastaja KTP. Molemmat ovat olleet viime kausien hissijoukkueita Veikkausliigan ja Ykkösen välillä. Välillä on juhlittu nousua, mutta pääsarjassa onkin tullut vaikeaa. Olosuhteet ovat sekä Turussa että Kotkassa kunnossa, mutta onko seuroista ensi kaudellakaan muuksi kuin taistelemaan putoamista vastaan (jos siis nousu nyt tulisi)?

TPS ja KTP ovat käytännössä ainoat kaksi liigakypsää organisaatiota tämän kauden Ykkösessä. Jaro ja KPV ovat haastajan haastajat, mutta erityisen vankalla pohjalla ei niidenkään talous ole. Jaro täyttää näistä selkeämmin ”liigakriteerit”, mutta vaikeaa tulisi sillekin Veikkausliigassa. MP tai EIF olisivat Veikkausliigassa välittömiä putoajakandidaatteja. Lopuille Ykkönen taitaa olla aika lailla maksimisuoritus.

Viralliseksi tavoitteekseen sarjanousun ovat ilmoittaneet TPS, Jaro ja KPV. KTP ja EIF tavoittelevat sijoja 1-2, ja helsinkiläiset PK-35 ja Gnistan nousuplayoffeihin yltämistä (sijoja 1-4). Ihannetilanteessa suora sarjanousu olisi lähes kaikkien sarjan joukkueiden tavoite.

Asiat paranevat vain tekemällä, mutta kaukana ollaan vielä siitä ihannetilanteesta, että Suomessa olisi esimerkiksi 20 organisaatiota, jotka olisivat heti valmiita (16 joukkueen) Veikkausliigaan nousun sattuessa kohdalle. Totta kai olisi toivottavaa, että nykyisten veikkausliigaseurojen lisäksi meillä olisi vakavaraiset JJK, RoPS, Jazz, MP, JIPPO, Jaro, KPV ja VJS. Toivomalla se vain ei toteudu, vaan tarvitaan myös näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita.

Kysyä voidaan sitäkin, kuinka terveellistä Ykköselle on se, että sarjassa seilaa vuodesta toiseen hissijoukkueina Veikkausliigan seurojen kakkosjoukkueita, joilla ei luonnollisesti ole sen paremmin motivaatiota kuin lupaakaan nousta. Emoseuran intressejä ne tietenkin palvelevat huomattavasti, mutta olisiko kansalliselle kehitykselle järkevämpää, jos reservijoukkueiden maksimitaso olisi Kakkonen, ja Ykkösessä pelaisi vain joukkueita, joilla on edes teoreettinen kiinnostus nousuun?

Kaikki kunnia Ykköseen rinta kaarella lähteville PIF:lle ja JäPS:illekin. Ne ovat saaneet pelaamalla paikan sarjassa, eikä ole seurojen tai pelaajien vika, että stadionolosuhteet ovat vaatimattomat. Kyllä pienistäkin kaupungeista voi aina pääsarjatasolle tunkeutua – sehän on pääasiassa vain sympaattista – mutta varteenotettavia nousijakandidaatteja ne eivät missään tapauksessa ole. Sellaisia on Ykkösessä tällä kaudella vain vähän.

Nykyisessä Veikkausliigassa pienin kaupunki on Maarianhamina, mutta senkin taustalla vaikuttaa rahakas taustavaikuttaja Anders Wiklöf. Ilman Wiklöfiä Maarianhamina tuskin pystyisi liigajoukkuetta elättämään, mutta onneksi Wiklöfin sitoutumisaste on ollut erittäin korkea.

Muutosta parempaan ei tapahdu, ellei jalkapallokaupunkien jalkapalloväki lähde omiensa tärkeimmiksi tukijoiksi. Koronatilanne sallii taas täydemmät katsomot, pelaajat pelaavat faneille ja seurat kaipaavat jokaista euroa toimintansa kehittämiseksi. Ykkösessä on sekä eilisen että huomisen tähtiä, joista kannattaa ottaa ilo irti vielä kun voi.

Jokainen sarjan seuroista voi vielä kasvaa nykyistä kokoaan suuremmaksi, mutta kumppanit ja kannattajat ovat niiden lannoite ja vesi. Ehkä jonain päivänä jo piankin voimme taas tituleerata Ykkösen kautta ”kaikkien aikojen Ykköseksi”.

LUE MYÖS:

TOP 10: Ykkösen kovimmat pelaajasiirrot – TPS värväsi kokeneita veikkausliigatähtiä

Ykkösen yhteenlasketuissa pelaajabudjeteissa laskua verrattuna viime vuoteen – taustalla yksi selkeä selitys

Ykkösen kausiennakko: Nouseeko TPS Veikkausliigaan vai taipuuko taas haastajille?

Ykkösen kausiennakko: Keskikastissa ruuhkaa – helsinkiläisseura mukaan nousutaisteluun?

Ykkösen kausiennakko: Mikä sarjanousijoista säilyy sarjassa?