Näkökulma: Salon supertähti, Palloliiton sekoilu ja derbyruuhka – tässä Kakkosen kauden 2022 suurimmat puheenaiheet

Kakkosen kausi 2022 alkoi varaslähdöllä tiistaina, kun HJK:n ja Hongan reservijoukkueet ottivat yhteen kuuden maalin ottelussa (3-3-tasapeli). Kunnolla sesonki pyörähtää kuitenkin käyntiin tänä viikonloppuna, kun sarjassa pelataan seitsemän ottelua.

Käymme tässä jutussa läpi Kakkosen kauden suurimpia puheenaiheita.

Palloliiton sekoilu johti parittomaan joukkuemäärään ja herätti salaliittoteoreetikot

Valitettavasti suomalaisessa jalkapalloilussa ei ole mitenkään tavatonta, että sarjakausien välissä joudutaan turvautumaan täydennysmenettelyihin sarjapaikkoja jaettaessa. Aivan liian monta seuraa on ajautunut konkurssiin tai joutunut luopumaan taloudellisista syistä sarjapaikastaan. Niin kävi myös kauden 2021 jälkeen.

Tällä kertaa shokkiuutinen tuli 9. joulukuuta. Tuolloin vain vähän aiemmin Veikkausliigaan noususta pelannut Rovaniemen Palloseura ilmoitti, ettei sillä ole taloudellisia edellytyksiä pelata Ykkösessä kaudella 2021.

RoPS:n tilalle Ykköseen nousi protokollan mukaisesti Kakkosen kauden 2021 paras sarjakakkonen PEPO. Kuitenkin myös Kakkosta piti täydentää, koska RoPS halusi jatkaa pelaamista Kakkosessa kakkosjoukkueensa RFA:n sarjapaikalla, eikä samasta seurasta voinut olla yhdessä sarjassa kahta joukkuetta.

Ja tässä kohtaa Palloliitto hairahtui virheeseen. Vain muutamia päiviä RoPS:n vetäytymisilmoituksen jälkeen Palloliitto tarjosi täydennysmenettelyssä sarjapaikkaa C-lohkossa Kakkosesta pudonneelle GBK:lle. Kokkolalaisseura ilmoittikin nopeasti ottavansa paikan vastaan.

Keskusteluforumeilla huomattiin kuitenkin nopeasti, että paikan antaminen GBK:lle oli Palloliiton omien täydennysmenettelysääntöjen vastainen. GBK kun oli Kakkosen sijalle 11 sijoittuneista joukkueista vasta kolmanneksi paras, joten sitä ennen paikkaa olisi pitänyt tarjota EPS:lle ja MyPa:lle, ja vasta sitten GBK:lle. Pian virheeseen havahtui myös Palloliitto, joka tiedotti virallisestikin virheen tapahtuneen. Aiheesta voi lukea lisää täältä.

Palloliitto myönsi virheensä, mutta GBK:lta ei otettu enää sarjapaikkaa pois, sillä ”sen sanottiin jo aloittaneen valmistautumisen Kakkosen kauteen”. Myös EPS:lle annettiin oikeutetusti sarjapaikka, joten Kakkosessa pelaa tällä kaudella 36 joukkueen sijaan pariton määrä joukkueita, 37.

EPS sijoitettiin B-lohkoon, jossa pelaa siis nyt 13 joukkuetta. Kaikille joukkueille tulee kaksi peliä enemmän, ja B-lohkosta putoaa kolme joukkuetta, kun muista putoaa vain kaksi.

Salaliittoteoreetikot järjestely sai myös heräämään. Vaatii ehkä vähän foliohattuakin, mutta FutisForum2-keskustelupalstalla ketjussa ”Kakkosen lohkojako 2022” keskusteltiin yli kymmenen sivun ja satojen viestien verran siitä, oliko hämärässä täydennysmenettelyssä mukana jotain tahallisuutta vai meneekö kaikki puhtaan vahingon piikkiin.

Ilmeisesti KuPS:n reservijoukkuetta oltiin alun perin sijoittamassa Kakkosen C-lohkoon, mutta A-lohkoon se lopulta päätyi. Lohkoja vertailtaessa on keskusteltu tasoeroista, matkakulueroista ja teiden köröttelymukavuuksista, mutta on subjektiivista, kummassa lohkossa on ”mukavampaa pelata”.

Joka tapauksessa Ari Lahden nimi vilahteli edellä mainitussa forum-keskustelussa, sillä vaikuttaahan Palloliiton puheenjohtaja myös KuPS:n taustalla. Harmillinen soppa täydennysmenettelysekoilusta syntyi, joten toivottavasti jatkossa säännöt luetaan hyvissä ajoin tarkasti ja hosumatta, jotta jälkipyykiltä vältytään.

SalPa satsaa

Salo on seitsemänneksi suurin Suomen kaupunki, jolla ei ole joukkuetta miesten jalkapalloilun kahdella korkeimmalla sarjatasolla. Monella suuremmalla on joukkue vähintään Ykkösessä viime vuosina ollutkin, mutta SalPa on nähty Ykkösessä viimeksi vuonna 2001. Nyt asian on tarkoitus muuttua.

SalPa kuuluu sananmukaisesti Kakkosessa kalustoon. Se on pelannut Kakkosessa yhtäjaksoisesti vuodesta 2002 lähtien – pidempään kuin mikään toinen seura. Tavoitteen keulakuvaksi SalPa teki Suomen kolmannelle sarjatasolle järisyttävän kovan kiinnityksen, kun se ilmoitti joulukuun alussa, että MM-kisoissa, Mestarien liigassa ja viime vuosina myös HJK:ssa ja RoPS:ssa pelannut nigerialaispuolustaja Taye Taiwo pelaa tällä kaudella Salossa.

SalPan uusi taustayhtiö Swan Business & Sports Oy on satsannut joukkueeseen muutenkin. Taiwon hankinta toteutettiin jo viime kesänä hankitun Samuel Olabisin avulla, ja myös esimerkiksi TPS:ssä Ykköstä pelanneet Elmo Heinonen ja Oskari Jakonen ovat vahvistuksia, joilta odotetaan paljon. Puolustukseen Joonas Meura on kova hankinta.

SalPa:lla on kasassa sellainen joukkue, jolla se on Kakkosen B-lohkon suurin nousijasuosikki. Väheksyä ei pidä myöskään Taiwon tuomaa mediahuomiota, sillä siirto Suomen Kakkoseen noteerattiin kansainvälisestikin aina BBC:tä myöten. Syksyllä nähdään, oliko varakkaiden liikemiesten taustalle lähtö se, mitä vaadittiin SalPa:n palaamiseksi Ykköseen.

Derbyjä siellä, derbyjä täällä

Viime kaudella Kakkosessa oli viisi kaupunkia, joista sarjassa oli enemmän kuin yksi joukkue. Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta kolme sekä Espoosta ja Jyväskylästä kaksi. Tällä kaudella määrä on kasvanut vielä yhdellä, kun myös Porista on sarjassa kaksi seuraa.

A-lohkon neljän helsinkiläisseuran (B-lohkossa lisäksi HJK Klubi 04) ja B-lohkon kahden espoolaisen välillä saataneen varmasti hyviä mittelöitä aikaiseksi. Sama koskee sarjan kolmea tamperelaista ja kolmea oululaista seuraa.

Kaikkein odotetuimmat pelit lienevät kuitenkin kahden porilaisen (MuSa ja Jazz) sekä kahden jyväskyläläisen (JJK ja FC Vaajakoski) jäsentenväliset. Näihin otteluihin on kaikki edellytykset saada komeita yleisömääriä paikalle. Tunnelma on tavannut näissä olla korkealla, ja siitä kannattaa nauttia nyt, sillä sekä Jyväskylässä että Porissa tähyillään varmasti kohti Ykköstä. JJK ja FCV saivat täksi kaudeksi seurakseen myös Komeetat, mutta sille voi povata vaikeaa kautta.

Mihin raja reservijoukkueille?

KuPS Akatemia, Honka Akatemia, HJK Klubi 04 ja Ilves/2. Siinä tämän kauden veikkausliigaseurojen reservijoukkueet Kakkosessa. SJK Akatemian vuoro on kokeilla vielä sarjaporrasta ylempänä Ykkösessä.

Kakkonen on Suomessa merkitykseltään pitkälti kasvattajasarja. Moni sarjan organisaatioista ei tähyile yhtään nykyistä korkeammalle, ja jokunen suurempien kaupunkien takavuosien ylpeys hakee Kakkosesta lähinnä vauhtia. Organisaatioita, joita voisi edes hyvällä tahdolla pitää veikkausliigatasoisina vaikkapa viiden vuoden aikajänteellä, on vain muutama. Lähes kaikki joukkueet pyörivät ja pelaajat pelaavat amatööripohjalla.

Onko siltikään järkevää, että Veikkausliigaseurojen kakkosjoukkueet voivat pelata jopa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä? Niiden seurojen mielestä varmasti on, mutta entäpä suomalaisen jalkapalloilun kokonaisvaltaista kehitystä ajatellen?

Jos SJK Akatemia ei olisi saanut viime vuonna nousta, voisi JJK pelata nyt Ykköstä. Hämeenlinnan Jalkapalloseuralta meni kaudella 2020 nousu sivu suun Klubi-04:n ja Ilveksen reservijoukkueen takana. Kaudella 2019 koko C-lohkon kärkinelikko oli Veikkausliigan ja Ykkösen reservijoukkueiden ja yhteistyöseurojen miehittämä.

Kannatan aina urheilullisia nousu- ja putoamisperusteita kabinettipäätösten sijaan. Fakta on kuitenkin, että johonkin on raja vedettävä. Samasta organisaatiosta ei voi samassa sarjassa kahta joukkuetta pelata, joten Ykköseen nousevat reservijoukkueet pelaavat vain sarjapaikan säilyttämisestä eivätkä edes teoriassa Veikkausliigaan noususta.

Mitään valmista toimintamallia maailmalta ei ole. Englannissa Valioliigaseurojen reservi-/juniorijoukkueille on oma liigansa. Serie A -seuroilla ei kakkosjoukkueita edes ole. Espanjassa reservijoukkueilla on osallistumisoikeus toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, mutta Saksassa raja on vedetty 3. Bundesliigaan.

Asia on hyvinkin kaksipiippuinen, mutta siitä on paikkansa herättää keskustelua. Joskus keskustelua herää pyytämättäkin, kuten kävi maaliskuussa 2021. Kopioin tähän keskustelun, jonka kävin Twitterissä kollegan ja toimituksen esihenkilön Juho Hirvosen kanssa. Kuten alta käy ilmi, olimme asioista eri mieltä, ja molempien kantoja voinee pitää perusteltuina. Näin keskustelu 5.3.2021 eteni:

Heikki Kuparinen: Lisäksi musta pääsarjaseurojen kakkosjoukkueiden ylin mahdollinen sarjataso saisi mieluusti olla Kakkonen. En haluaisi nähdä edes teoriassa sitä mahdollisuutta, että karsinnoissa kohtaavat HJK ja Klubi 04. (tai Ilvekset, SJK:t jne.)

Juho Hirvonen: Jep. Ongelma vaan siinä, että nuo reservijoukkueet ovat liian hyviä. Eikä taida Suomessa riittää paukut reservi/akatemialiigaan, eikä se kiinnostaisi tai palvelisi oikein ketään.

HK: Hyviä on Bayernin, Realin tai Barcankin ressut (toim. huom. espanjalaisten osalta tässä virhe), muttei nekään saa 2. sarjatasolle nousta. Haluaisin Ykkösen, jossa jokainen joukkue haaveilisi edes hitusen pääsarjanoususta. Pelaajalle, joka on liian hyvä Kakkoseen, muttei tarpeeksi hyvä omaan edariin, löytyy kyllä lainaseura.

JH: Suomessa sellaisia organisaatioita on liian vähän. HJK haluaa lähtökohtaisesti pitää lahjakkaat pelaajansa omassa organisaatiossa, jossa maan paras valmennus ja olosuhteet. Lainapestit pitää miettiä tarkkaan. Siksi klubijunnut esim. täyttivät RoPSin, jossa laatu oli korkealla.

HK: Ymmärränkö oikein, että sun mielestä ressujengien ja puhtaiden pelaajahautomojen on jatkossakin saatava pelata Ykköstä? Lainajärjestelyistähän hyötyivät sekä HJK, RoPS ja pelaajat? Useimmille ressujengien pelaajille Kakkonen on lopulta osoittautunut (silloin) oikeammaksi tasoksi.

JH: Ei se mikään ihannetilanne missään nimessä ole, mutta pelaajakehityksen kannalta se on tällä hetkellä paras vaihtoehto. En ole järjestelmän fani, mutta ymmärrän seurojen halun pitää lupaukset kiinni omassa organisaatiossa, jossa pystytään eniten kehitykseen vaikuttamaan.

HK: Ok, eri linjoilla ollaan. Itse haluaisin nähdä kilpailullisessa sarjassa vain joukkueita, joille joka pisteellä on väliä. Klubi 04:lle on periaatteessa ihan sama, onko eka vai yhdeksäs. Aistinko pientä väheksyntää Klubia pienempiä organisaatioita ja niiden valmentajia kohtaan?

HK: Ymmärrän toki sunkin kannan. Lahjakkaalle Klubi-junnulle ja emoseuralle (HJK, SJK, Ilves) nykymalli tietty mieluisin. Seuran etua se palvelee hyvin. Sarjan etua ja suomalaisen futiksen etua palvelisi paremmin täysin kilpailullinen sarja ja suurempi maantieteellinen levinneisyys.

JH: Tästä täysin samaa mieltä. Mielestäni siihen ei vain vielä riitä tarpeeksi hyviä seuroja.

HK: Mikä on määritelmänä? Joillain Kakkosen seuroillakin on nimekkäitä ja kovia vahvistuksia, ja hyvät puitteet. Mun mielestä 12 joukkueen valtakunnallinen Ykkönen on oikea kehityssuunta, mutta esim. PEPO:lla olisi enemmän annettavaa kuin vain säilymisestä pelaavalla junnuhautomolla.

JH: Sarjataulukko. Miten perustelet sen, että PEPOlla on enemmän annettavaa, jos se ei ole noussut ja Klubi 04 on? Pelaajakehityksen kannalta oletusarvo on myös se, että Klubi 04:sta nousee enemmän pelaajia A-maajoukkueeseen ja ulkomaille kuin PEPOsta, koska valmennus ja olosuhteet.

HK: Viime vuosina KäPa:sta on tainnut nousta enemmän pelaajia ulkomaille ja majuun kuin HJK:sta, vaikka olosuhteet jne. Kaikki kunnia Väykällekin, mutten tiedä, miksi noviisivalmentaja olisi automaattisesti parempi kuin vuosikausia Ykkösessä ja Kakkosessa valmentaneet valmentajat.

HK: ”Annettavalla” tarkoitan lähinnä sitä, että yhden maakunnan lupauksille aukeaisi paikallisväylä korkeammille tasoille. Helsingin junnuille on ilman 04:ääkin neljä seuraa kahdella ylimmällä tasolla. Menestys johtaa myös usein olosuhdeparannuksiin. Yleisömäärissäkin PEPO voittaa.

HK: Tosi kiva on ollut Juho käydä sun kanssa tätä keskustelua. Hyviä pointteja olet pöytään lyönyt. Suljettujen sarjojen vastustajana toki olen sitä mieltä, että paikka ansaitaan kentällä. Nykysäännöillä siis Klubi 04:n paikka Ykkösessä on ansaittu. Vetäisin silti rajan Kakkoseen.