UEFA on tehnyt kulisseissa jo vuosien ajan työtä uudistaakseen parjatun ja arvostellun Financial Fair Play -järjestelmänsä. Kaikkien tunteman ”FFP”:n idea siitä, etteivät seurat eläisi yli varojensa, on tietysti hyvä, mutta kritiikkiä on tullut etenkin siitä, ettei rikkomuksista seuranneille sanktioille ole ollut kovinkaan yhtenäistä linjaa.

Nyt NY Times on esitellyt UEFA:n Financial Fair Playn uudistuksen sisältöä. Jos ja kun UEFA hyväksyy sen kokouksessaan 7.4., tulee uusi järjestelmä voimaan seuraavan europelikauden alussa.

Kaikessa lyhykäisyydessään uuden mallin ytimessä on se, että seurojen pelaajakulut voivat olla korkeintaan 70 prosenttia seuran tuloista. Vaikka etenkin Bundesliigan edustajat olivat toivoneet jalkapalloiluun yleistä palkkakattoa, ei UEFA suunnittele tässä vaiheessa sellaisen käyttöönottoa.

Välittömästi rajaa ei kuitenkaan 70 prosenttiin paineta. UEFA antaa seuroille kolmen kauden siirtymäajan, jonka aikana niiden pelaajakulut saavat olla 90 prosenttia seuran tuloista. Sen jälkeen raja putoaa 70 prosenttiin.

Tällä hetkellä Euroopassa on tiettävästi lähes 40 seuraa, jotka eivät mahtuisi UEFA:n asettaman rajan alle tai joilla on ongelmia jo nykyisen Financial Fair Playn kanssa.

Myös sanktiojärjestelmään on tulossa uudistuksia. Ensinnäkin pitää toisin mainita, että täydellisen tiukkaa linjaa UEFA ei vaadi: seuroille sallitaan noin kymmenen miljoonan euron jousto 70 prosentin rajasta, mikäli seuran taloustilanne on muuten vakaa eikä sillä ole ollut aiempia ongelmia Financial Fair Playn kanssa.

Jos pelaajakulut kuitenkin paisuvat yli sallitun rajan, voidaan rangaistuksia määrätä. Vanhat tutut sanktiot eli sakkorangaistukset ja määräaikainen europeleistä sulkeminen pysyvät valikoimassa edelleen, mutta uutuuksia on. Niistä merkittävin on ”sarjatason lasku”. Jos Mestarien liigassa pelaava seura ei täytä Financial Fair Play -määräyksiä, se voidaan pudottaa Eurooppa-liigaan, ja Eurooppa-liigan seura vastaavasti Konferenssiliigaan.

Luonnollisesti europeleistä kokonaan sulkeminen olisi sanktioista edelleen ankarin, mutta pudottamista alempaan kilpailuun voitaisiin soveltaa lievemmissä tapauksissa.

Toinen uusi sanktio olisi ”pistemenetysrangaistus” europeleissä. Nykymuotoisissa europeleissä se olisi varsin raskas sovellettava, mutta UEFA on muuttamassa Mestarien liigan formaattia radikaalisti vuodesta 2024 lähtien. Tuolloin samassa taulukossa olisi monta joukkuetta ja pelejä enemmän, joten pisterangaistusta voitaisiin soveltaa lievissä FFP-rikkomuksissa.

UEFA:n puheenjohtaja Aleksander Ceferin harkitsi tiettävästi viime vuonna myös palkkakattoa eurooppalaisseuroille. Mallissa oli myös mielenkiintoinen kuvio, jossa yli varojensa eläneiden ja sääntöjä rikkoneiden seurojen ”rajan yli menevä raha” olisi jaettu muiden seurojen kesken kilpailun tasaamiseksi. Tämä malli kaatui kuitenkin ennen kaikkea EU-lainsäädäntöön, joka ei salli palkkakattoja – eikä se toisaalta saanut kannatusta myöskään Euroopan varakkaimmilta jalkapalloseuroiltakaan.

New York Times pitää melko selvänä, että Financial Fair Play -uudistus hyödyttää ennen kaikkea Valioliigan seuroja. Valioliigajättien tulos ovat lähtökohtaisesti kaikkein suurimpia, ennen kaikkea siksi, että Valioliigan TV-sopimukset ovat heittämällä jalkapallomaailman arvokkaimpia. Lisäksi Manchester Cityllä ja muilla on taustalla huippurikkaita omistajia pumppaamassa rahaa sisään.

Vielä ei toki ole varmaa, tullaanko ehdotettu malli hyväksymään. New York Timesin mukaan monet varakkaimmista seuroista toivovat rajan asettuvan 85 prosenttiin eikä 70 prosenttiin seuran tuloista. Monien saksalaisseurojen edustajat toivoivat puolestaan tiukempaakin rajaa kuin 70 prosenttia.

Pienenä yksityiskohtana tulee mainita sekin, että koko järjestelmän nimi on muuttumassa, sillä UEFA:n johtohahmojen mukaan Financial Fair Playlla on jo jokseenkin huono kaiku, joten imagosyistä kestävän talouden malli tulee saamaan jonkin uuden nimen.

Lähde: AS

Aiheet Eurocupit Financial Fair Play Mestarien liiga UEFA Ulkomaat