Näkökulma: Korttitalo romahti Rovaniemellä – mustaa joulua valaisee silti kimalteleva hopeareunus

Kolea syyskuun loppu Helsingissä. Nykyisin Bolt Arenana tunnetun stadionin lehtereillä on himpun yli 4000 katsojaa. Keltaisiin ja sinisiin väreihin pukeutuneet kannattajat latelevat hyvässä hengessä toisilleen pieniä kuittailuja.

Kentällä tilanne on paljon totisempi. Peli on kummallekin seuralle huipputärkeä. Sinipaitaisen ryhmän Nicholas Otaru riistää pallon ja etenee kohden vastustajan maalia. Pieni syöttö keskustaan.

Pietarissa syntynyt maalinälkäinen kärkipelaaja Aleksander Kokko pamauttaa vasemmalla jalallaan sellaisen kanuunan oikeaan alakulmaan, että humahdus käy. Hän juoksee intoa täynnä halaamaan päävalmentaja Kari Virtasta muiden pelaajien seuraamana.

Keltaisiin sonnustautuneet pelaajat ja kannattajat vajoavat synkkyyteen. Kamppailu päättyy 2-1 ja RoPS juhlii seurahistoriansa toista Suomen Cupin voittoa. KuPS toki on tuon jälkeen saanut balsamia haavoilleen. Edellisen kerran päättyneellä kaudella.

Rovaniemeläisten iloinen joukkue nähtiin myöhemmin illalla juhlimassa saavutustaan Helsingin yöelämässä. Pokaali matkasi pohjoiseen ja siitä otettiin kaikki irti.

Tuo tapahtui vuonna 2013. Tuota ennen RoPS oli ehtinyt saavuttamaan maineen hissijoukkueena, mutta palkintokaappiin on sujahtanut cup-voiton jälkeen myös kaksi SM-hopeaa.

Rovaniemen Palloseura pamautti joulun alle todella synkän uutisen. Ykkösen sarjapaikasta luopuminen ei koskettanut pelkästään seuraa ja sen uskollisia kannattajia. Perinteisen suomalaisjoukkueen ongelmat ovat surullinen asia koko kotimaiselle jalkapallolle.

Seuran talous on ollut huonossa jamassa jo useamman vuoden. Aiemmin niin vakavarainen organisaatio ajautui lopulta niin syvään kuiluun, josta se ei omin avuin enää kammennut itseään ylös. Nyt RoPS aloittaa uuden vaiheen historiassaan.

Ensi kaudella joukkue pelaa Kakkosta, joka jo itsessään on harvinainen näky. RoPS on hissiliikkeistään huolimatta pelannut kahden ylimmän sarjatason ulkopuolella viimeksi vuonna 1978.

Se on tavannut aina heikompien kausiensa jälkeen nousta entistä vahvempana takaisin liigaan.

RoPS-talo, Keskuskenttä ja kuuluisa bingo. Ne olivat taloudellisena selkänojana pohjoisen suurseuralle niin monien vuosien ajan.

Alkuvuodesta 2020 bingo katosi kuvasta. Kävijämäärät olivat pudonneet ja toiminnan kannattavuus laski.

Torstain uutinen on traaginen, mutta ei se välttämättä silti ole varsinkaan läheltä seuranneille mikään puun takaa saapunut pommi.

Menestysvuosia ennen ja niiden välissä on tapahtunut kaikenlaista.

Vuonna 2011 RoPS nousi otsikoihin sopupeliepäilyjen takia. Seuran pitkäaikaiset suhteet Sambiaan katkesivat. Samoihin aikoihin myös rovaniemeläisten oma juniorityö oli ajettu umpikujaan. Pohjoisesta ei juuri omia tulevaisuuden tähtiä ponnahdellut pintaan.

Tuli muutoksia seurajohtoon ja uudet tuulet. Juniorityö alkoi kasvamaan uutta kukoistusaikaansa ja omat pojat valtasivat pelipaikkoja RoPS:n miehistöstä.

Samaan aikaan seuran kassa-arkun pohja näkyi uhkaavasti. Moni voisi kummastella, että miten näin edes pääsi käymään.

Menestystä tuli tasaisin väliajoin ja RoPS pääsi pelaamaan myös europelejä. Se sai pelaajakaupoillaan merkittäviä summia. Päällimmäisenä laitapelaaja Timo Stavitskin hurja 600 000 euron siirto ranskalaisseura Caeniin.

Lisäksi muun muassa valmentaja Toni Koskela ostettiin Rovaniemeltä takaisin HJK:n vahvuuteen. Kaiken tämän päälle yhteistyösopimukset, yleisötulot ja kaupungin tuki olosuhteiden parantamiseksi.

Tilanne on kaikesta huolimatta nyt se, mikä se on. Bingotalo on laitettu kokonaan myyntiin ja pyyntihinta on 2,85 miljoonaa euroa. Sillä seura kertoo elvyttävän ainakin osittain talouttaan.

Kaikki ei silti ole täysin pelkkää synkkyyttä ja kurjuutta. Ei edes torstain kaltaisena päivänä ja ei edes RoPS-henkiselle ihmiselle.

Organisaatiossa on tehty virheitä, mutta juniorityö on nykyään A-luokkaista. Mikko Mannilan luotsaama ryhmä eteni iloisella pelillään päättyneellä kaudella Ykkösen runkosarjan voittoon asti.

Tämä tapahtui omien nuorten pelaajien voimin. Jussi Niska, Tuomas Kaukua, Otto Kemppainen, Luka Kuittinen, Vertti Hänninen ja Miska Ylitolva esimerkkeinä mainitakseni.

Rovaniemen kokoiselta talousalueelta putkahtelee ikäkausimaajoukkueisiin kuuluvia nuoria superlupauksia siihen tahtiin, että tulevaisuus voi edelleen olla valoisa.

[readmore from=RoPS]

Seura pyrkii pelaamaan Kakkosessa äärimmäisen karsituin menoin. Omilla pojilla. Juuri tällä hetkellä voisi hyvin kuvitella rovaniemeläisten olevan urheilullisesti yllättävän kova Kakkosessa heti alusta asti.

Luonnollisesti osa edellä mainituista ainakin vaihtaa maisemaa. He ovat saaneet luvan etsiä uutta seuraa ja suurin osa on liian hyviä pelaamaan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Eivät nuo kaverit silti ole ainoita nuoria, joita RoPS:n juniorimylly tuottaa.

Moni suomalainen seura on romahtanut taloutensa kanssa ja se korpivaellus on saattanut kestää ikuisuuden. Joskus matka on päättynyt kokonaan. Osasyynä on ollut se, että omat juniorit eivät ole mahdollistaneet kulujen leikkausta ja muutamaa askelta taaksepäin.

Rovaniemellä se oli mahdollista ja nyt ne askeleet otettiin. Mikään ei silti estä ottamasta seuraavien viiden vuoden aikana useita askeleita taas eteenpäin ja toivottavasti fiksummalla taloudenpidolla ja pohjoisen vakavaraisten yritysten tuella.