Näkökulma: Mitä Ukraina-peli kertoi Ranskasta? – Tässä on Huuhkajien iskun paikat

Huuhkajat kohtaa MM-karsintojen seuraavassa ottelussaan Ranskan. Ottelu pelataan Lyonissa ja se alkaa Suomen aikaa kello 21.45.

Suomella on alla elintärkeä kotivoitto Olympistadionilla Kazakstanista lukemin 1-0. Ranska sen sijaan jäi 1-1-tasapeliin Ukrainan vieraana muutama tunti Suomen ottelun päättymisen jälkeen.

Ranska on tietenkin ehdoton ennakkosuosikki tiistaina, mutta tämä ei missään tapauksessa ole huonoin mahdollinen hetki kohdata hallitsevaa maailmanmestaria.

Kylian Mbappé ja N’Golo Kanté ovat pelillisesti merkittäviä poissaoloja, vaikka toki ranskalaisten materiaali on poskettoman laadukas ja ennen kaikkea laaja.

Merkittävin syy hetken otollisuuteen on jättiläisen haavoittuvaisuus juuri nyt. Ranska on voittanut viimeksi 15. kesäkuuta, kun se kukisti Saksan EM-kisojen avausottelussaan 1-0.

Tätä seurasivat tasapelit Unkaria ja Portugalia vastaan ja lopulta putoaminen Sveitsille ensimmäisessä jatkopelissä.

Nyt syyskuun MM-karsinnoissa Ranska on jäänyt tasapeliin niin Bosnia-Hertsegovinaa kuin Ukrainaa vastaan. Se ei esiintynyt EM-kisoissa kovinkaan vakuuttavasti ja tämän hetken vire ei vaikuta yhtään sen paremmalta.

Didier Deschampsin miehistö ei ole aikoihin näyttänyt yhtä epäorganisoidulta, mitä se juuri nyt on. Ranska ei todellakaan ole sellaisessa kaaoksessa tai sotatilassa, mihin se 2000-luvulla ajautui, mutta pientä ajoittaista kitkaa pelaajien välillä nytkin näkee.

Ranska pelasi EM-kisoissa ja esimerkiksi viime lauantain Ukraina-ottelussa kärsivällistä, mutta staattista peliä pallollisena. Se hakee taitavasti syötellen tiloja murtautua maalitilanteisiin maata pitkin, mutta kokonaiskuva jättää varsin laiskan vaikutelman.

Sen pallollinen peli on paljon hitaampaa, mihin pelaajien erinomaiset ominaisuudet antaisivat mahdollisuuden. Kompaktit, tiiviit puolustukset ovat saaneet Ranskan hakkaamaan päätään seinään. Suomi on kaikkea sitä tällä hetkellä, mikä Ranskalle tuottaa vaikeuksia.

Kovin usein Ranska lopulta ajautuu laukomaan heikommasta sektorista ja kaukaa. Niillä vedoilla ei Lukas Hradeckýa yllätetä.

Ukrainaa vastaan nähtiin vähän enemmän myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ranska pyrki keskikentältä lähettämään korkeita ja pitkiä diagonaalisyöttöjä vastustajan rangaistusalueen kulmaan. Yleensä syöttövastuu näissä on Paul Pogballa.

Kärkipelaajana suurimman osan ottelua pelannut Anthony Martial hakeutui vastakkaisen puolen laitaa kohden hakemaan ne pallot. Hän pudotti niitä sitten keskustaan jääneeseen tyhjään tilaan. Näitä tilanteita tai ainakin mahdollisuuksia syntyi noin kaksi tai kolme.

Niissä pystyttiin ohittamaan Ukrainan aktiivinen prässi ja yksi linja suoraan. Tilanteet aiheuttivat Ukrainalle ongelmia ja Ranska tiedosti hyvin mahdollisuutensa käyttää pidempää palloa.

Kotijoukkueen aktiivinen prässi vei myös puolustuslinjan edestä suoran tuen näissä tilanteissa, joten ranskalaispelaajat pääsivät aika vapaasti rangaistusalueen tuntumasta noukkimaan kakkospallot.

Suomea vastaan kärjessä pelannee Karim Benzema. Hän sopii tuollaiseen target-pelaamiseen vielä paljon Martialia paremmin, joten Suomen tulee olla tarkkana näiden diagonaalipallojen kanssa.

Mihin iskeä?

Ranskan pelaamisessa oli silti myös muita mahdollisia iskun paikkoja. Ehdottomasti suurin niistä on repaleinen erikoistilannepuolustaminen. Ranskan miesvartiointi petti lähes järjestäen Ukrainan erikoistilanteissa. Vapaita pelaajia jäi aina vaarallisille sektoreille.

Vastikään West Hamiin siirtynyt Kurt Zouma oli erityisesti ongelmissa myös Ukrainan prässin ja vastaiskujen kanssa. Hänet korvannee kuitenkin Raphaël Varane, joka pystynee omalla johtajuudellaan paikkaamaan ongelmia myös erikoistilanteissa.

Siitä huolimatta Ukraina pääsi ykköspalloihin yllättävän usein juuri puutteellisen merkkauksen takia. Tämä tuskin haittaa ainakaan vastikään Turkkiin siirtynyttä pääpeli-ihmettä nimeltä Joel Pohjanpalo

Ranska oli Suomen tavoin ongelmissa Ukrainan korkean ja aggressiivisen prässin kanssa. Suomi tuskin Lyonissa lähtee kovinkaan korkealta puolustamaan, mutta tietynlaiset kollektiiviset pistoiskut voisivat yllättää Ranskan myös tiistaina. Tosin vain silloin, kun siitä ei aiheudu liian suurta riskiä Ranskan tehokkaaseen suunnanmuutospeliin.

Glen Kamara palaa Ranskaan vastaan Suomen avaukseen. Hän aiheuttaa varmasti ongelmia, jos esimerkiksi Pogban asenne on yhtään samalla tasolla kuin 11. marraskuuta 2020.

Yksi huomioitava seikka Ukraina-ottelusta oli myös Ranskan puolustuslinjan leveys. Ranska miehitti linjansa usein myös puolustusmuodossa koko kentän leveydeltä. Laitapelaajat Léo Dubois ja Lucas Digne kavensivat yllättävän vähän pallonmenetyksen jälkeen kohden keskustaa.

Nämä suuret välit Ranskan puolustuslinjan pelaajien välillä ovat ehdottomasti Suomelle hyödyksi. Ranska pystyy ehkä puolustamaan laitoja tehokkaasti ja hakemaan nopeita riistoja, mutta samalla se jättää keskuspuolustuksensa haavoittuvaksi.

Erinomaisesti ajoitetuilla ja toteutetuilla syötöillä noin harvaa linjaa vastaan esimerkiksi Teemu Pukki voisi saada suoria yksi vastaan yksi -tilanteita.

Kaiken edellä mainitun lisäksi Ranskalle Suomi-ottelu on lähes pakkovoitto. Ei lohkon tilanteen, vaan kokonaiskuvan takia. Alla ovat huonot EM-kisat ja kaksi nihkeää tasapeliä MM-karsinnoissa.

Totta kai se voi kääntyä myös Huuhkajia vastaan, jos Ranska sisuuntuu ja kykenee parhaimpaansa. Joukkue ei silti vaikuta niin yhtenäiseltä, että tämä olisi mikään itsestäänselvyys.

Paljon pitää tapahtua suomalaisittain suotuisissa merkeissä, että viime marraskuun temppu olisi uusittavissa kilpailullisessa pelissä, mutta ei Ranska täysin lyömätön ole.