Puhelu isälle sai kyynelet silmään – Marcus Forss koki reilu vuosi sitten karvaan pettymyksen Ykkösliigassa, nyt hän on valioliigapelaajana EM-kisoissa: ”Mitä sinä olet mennyt tekemään?”

HELSINKI. Ensi kaudella Valioliigassa nähdään kaksi suomalaista maalintekijää, kun Teemu Pukin Norwich ja Marcus Forssin Brentford nousivat. Forssin uralla on tapahtunut vuoden aikana niin paljon, että hänen on vaikea itsekään sitä ymmärtää.

Viime lauantaina Forss koki tähänastisen uransa kohokohdan. Lauantaina Brentford kaatoi nousukarsintojen finaalissa Wembleyllä Swansean maalein 2-0. Voitto toi Brentfordille kauan himoitun nousun Valioliigaan.

– Sitä ei oikein pysty sanoin kuvailemaan, mitä se tarkoittaa koko seuralle ja yhteisölle. Se on niin iso asia. En ole oikein itsekään päässyt vielä siitä yli, että pelaan Valioliigassa. Ehkä se ensi kaudella sitten konkretisoituu, kun pelaa esimerkiksi Man Cityä tai Unitedia vastaan vieraskentällä. Sitten sen ehkä tajuaa, Forss kertoi keskiviikkona Huuhkajien lehdistötilaisuudessa Kalastajatorpalla.

Forss tuli finaalissa kentälle 74. minuutilla, mutta todellinen tähtihetki koitti jo välierässä, jossa Forss teki Brentfordin 3-1-osuman Bournemouthia vastaan. Tuolla osumalla Brentford selvitti tiensä finaaliin.

– Muistan vain sen, että keskitys tuli ja päätin mennä siihen etutolpalle äijän eteen, se oli oikea-aikainen juoksu ja pallo meni maaliin, mutta sen jälkeen en kauheasti muista mitä tapahtui. Kaikki vain pimeni ja olin vain niin iloinen. Muistan, kun olimme kulmassa halailemassa toisiamme, olin vain niin iloinen, että unohtui vähän mitä oli tapahtunut. Se oli niin hieno hetki, Forss sai sanotuksi.

Vuosi sitten Forss kuntoutui takareisivammastaan, joka pilasi hyvin alkaneen kauden AFC Wimbledonissa, Englannin Ykkösliigassa. Forss tykitti syyskaudella 2019-20 Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 11 maalia 18 ottelussa. Kaikki näytti hyvältä, kunnes loukkaantuminen romutti suunnitelmat.

Vuosi sitten nousu Valioliigaan ja paikka EM-kisajoukkueessa olivat hyvin kaukaisia asioita. Nyt molemmat asiat ovat totisinta totta.

– Missä olin viime vuonna verrattuna missä olen nyt, niin ei sitä oikein osannut odottaa. Se (nousu Valioliigaan) on ollut unelma ja kaikki on tapahtunut niin nopeasti. Täytyy pitää jalat maassa ja jatkaa omaa tekemistä, kun se toimii.

– Täytyy sanoa kyllä, elän urani hienointa aikaa tällä hetkellä. Vuosi sitten kun tulin takareiden leikkauksesta, niin ei ehkä ajatellut, että voisi olla tässä, Forss sanoi.

Isän sanat herkistivät

Palataan vielä viime lauantaihin, jolloin Forss juhli Wembleyllä joukkueensa kanssa valioliiganousua. Forss kertoi soittaneensa ensimmäisenä tyttöystävälleen, jonka jälkeen seuraava puhelu lähti isä Tero Forssille, joka on ollut vahvasti mukana poikansa uralla. Tero Forss teki itsekin komean uran kotimaan kentillä, ja Marcuksen isoisä Rainer Forss pelasi Suomen paidassa 18 A-maaottelua.

– Iskä sanoi olevansa niin ylpeä minusta, ja että ”mitä sinä olet mennyt oikein tekemään”. Se oli aika iso hetki meille. Se oli todella tunteikasta, että kyllä siinä ihan kyyneleet tuli silmään, Forss kertoi.

Voitonjuhlat jäivät Forssin osalta kesken, kun maajoukkuekomennus painoi päälle. Tiistaina varmistui paikka Huuhkajien EM-kisakoneessa. Forss ei epäile sanoa suoraan asioita. Hän kertoi, että luotti siihen, että hänet valitaan kisajoukkueeseen, joten valinta ei sinänsä yllätyksenä tullut.

Kilpailu tekee kaikista parempia

EM-kisoissa Suomen hyökkäyksessä on todella kova kilpailutilanne, kun peliajasta kisaavat käytännössä kahteen rooliin Teemu Pukki, Joel Pohjanpalo, Robin Lod, Fredrik Jensen, Lassi Lappalainen ja tietysti Forss itse.

– Kilpailu on kovaa, mutta se on joka paikassa sama. Se ei ole ihmeellinen asia. Kilpailu tekee kaikista parempia pelaajia. Tuon (Suomen) joukkueeseen juoksuvoimaa ja pystyjuoksuja. Maalinteko on se isoin asia, missä erotun.

Brentfordissa Forss on tottunut kovaan kilpailuun. Päättyneellä kaudella miehen edellä nokkimisjärjestyksessä oli koko Mestaruussarjan maalipörssin voittanut Ivan Toney. Silti Forss napsi varsin komean määrän pelejä alle Toneyn takana ja osumia tuli kymmenen.

– Tosi hyvä kausi. En ehkä ole aloittanut kaikkia mahdollisia pelejä, mutta taisi olla vain neljä peliä, missä en pelannut. Onhan se iso harppaus, kun sitä edellisellä kaudella pelasin Ykkösliigaa.

– Totta kai sitä haluaa pelata joka pelin. Pitää huomioida, että joukkueessa on muitakin hyviä pelaajia, ja sitten kun tulee se näyttöpaikka, niin pitää näyttää parasta osaamistaan. Sitten kun tuli tärkeät pelit, niin sain enemmän minuutteja ja aloitin enemmän pelejä. Se osoitti, että kehitystä on tapahtunut kauden aikana, Forss sanoi.

Kohti Unelmien Teatteria

EM-kisojen jälkeen Forss saa ansaitun huilin jalkapallosta. Tauon jälkeen katseet kohdistuvat uuteen kauteen ja miehen tavoite on selkeä.

– En ole sitä hirveästi vielä miettinyt, mutta henkilökohtaisesti haluan jatkaa Brentfordissa ja pelata valioliigakauden läpi. Se on se unelma, jota olen odottanut.

Tällä hetkellä Forss elää unelmaansa ja pari unelmaa onkin jo toteutunut valioliiganousun ja EM-kisapaikan myötä. Ensi kaudella saattaa täyttyä jälleen yksi unelma. Eikä liene sattumaa, että se tapahtuisi Unelmien Teatterilla.

– Jos yksi pitää mainita, kun oma perhe on Manchester United -faneja, niin Old Trafford on ollut sellainen paikka, missä olen pari kertaa käynyt katsomassa pelejä. Jos siellä saisi pelata, niin se olisi aika iso asia, Forss totesi.

Eiköhän tämäkin unelma toteudu vielä.