Huuhkajien EM-kisaurakka tuli päätökseen jo viime maanantaina. Jatkopaikka jäi lopulta yhdestä maalista kiinni, joten lähellä oli, ettei EM-lopputurnauksen ensikertalainen venynyt neljännesvälieriin. Tässä artikkelissa arvioidaan Huuhkajien joukkueen otteet EM-kisoissa.

Jaoimme jokaiselle pelaajalle arvosanan asteikolla 4-10. Pelaajat, jotka eivät käyneet EM-kisoissa kentällä, eivät saa arvosanaa, mutta heidätkin mainitaan osana joukkuetta.

Artikkeli on jaettu viidelle sivulle. Ensimmäisellä sivulla käsitellään joukkuetta yleisesti sekä valmennusta. Toisella sivulla käsitellään maalivahdit, kolmannelle puolustajat, neljännellä keskikenttäpelaajat ja viidennellä sivulla hyökkääjät. Pääset alla olevista linkeistä suoraan haluamallesi sivulle. Lisäksi voit vaihtaa sivua aina sivun lopusta.

Joukkue ja valmennus

Joukkueen yleisarvosana: 7
Markku Kanerva ja valmennustiimi: 6

Huuhkajat lähti EM-kisoihin ensikertalaisena ja todellisena altavastaajana. B-lohko oli myös todella kova haaste Suomelle. Belgia ja Tanska olivat lohkon ennakkosuosikit, mutta Venäjän vaarallisuus oli hyvin tiedossa. Paperilla Suomelle tarjottiin lohkossa täysin statistin roolia.

Huuhkajat aloitti kisaurakan heti jättiyllätyksellä ottamalla 1-0-voiton dramaattisten vaiheiden jälkeen Tanskasta. Christian Eriksenin sydänpysähdys vaikutti varmasti molempiin joukkueisiin, mutta tulos oli silti Suomelta hurja venyminen ja puolustuksen riemuvoitto.

Jo Tanska-ottelussa oli nähtävillä Suomen suurimmat haasteet EM-kisojen vaatimustasossa. Maalintekopaikkojen luominen oli todella hankalaa läpi kisojen. 5-3-2-muoto onnistui todella hyvin puolustussuuntaan, josta kertoo vain kolme päästettyä maalia kolmessa ottelussa.

Hyökkäyssuuntaan Suomi oli varsin aneeminen. Ongelmaksi muodostui se, että Suomi laski puolustaessaan niin alas, että nopeisiin positiivisiin tilanteenvaihtoihin oli vaikea lähteä. Etäisyys vastustajan maaliin oli niin valtava, ettei isoja tiloja vastustajan puolustuslinjan takana pystytty hyödyntämään samaan tapaan kuin aiemmin.

Kanervan inhorealistinen lähestyminen oli lähellä tuottaa jopa jatkopaikan. Lopulta jatkopaikka jäi vain yhdestä maalista kiinni, joten ei Kanervan valittua turnaussuunnitelmaa voi kauheasti kritisoida.

Markku Kanerva lähestyi EM-turnausta inhorealistisesti hakien vain tuloksia. Kuva: Getty Images.

Venäjää vastaan Kanerva tiimeineen yritti hakea tasoitusta nostamalla Paulus Arajuuren kärkeen voittamaan pääpalloja. Valittu taktiikka ei sinänsä ollut huono, mutta joukkue ei selvästikään tiennyt, miten tilanteet olisi pitäneet pelata. Siitä Kanerva on saanut kritiikkiä ansaitusti. Pelin organisointi oli heikkoa.

Suomen yhtenäinen puolustaminen – ennen kaikkea boksin puolustaminen – oli kuitenkin isossa kuvassa varsin hyvää. Siihen kun lisätään, että Suomi sai käytännössä jokaisessa pelissä kuitenkin luotua vähintään yhden kohtalaisen hyvän maalintekopaikan, voidaan Kanervan pelisuunnitelmia pitää tilanteeseen nähden vähintään tyydyttävinä:

  • Tanskaa vastaan hyvä maalintekopaikka tuotti maalin.
  • Venäjää vastaan Pohjanpalon maali oli paitsio. Lisäksi Pohjanpalo ja Pukki pääsivät pelin aikana molemmat laukomaan hyvältä sektorilta, mutta viime hetken blokit estivät maalin.
  • Belgiaa vastaan hyvät maalintekopaikat olivat vähissä. Muutama laadukas laukaus boksin sisällä pysähtyi blokkiin.

Huuhkajat haki vain ja ainoastaan tuloksia EM-kisoissa. Tyylipisteitä ei ollut jaossa, joten ottelusuunnitelmat olivat varsin inhorealistisia. Pelaajien laadussa Suomi hävisi kentällä jokaiselle vastustajalleen, mutta se onnistui kuromaan eroa kiinni kollektiivina.

Taktisesti Kanerva onnistui kohtalaisesti. Venäjää vastaan nähty sekoilu laski arvosanaa, koska Suomen paras mahdollisuus pisteisiin oli nimenomaan Venäjää vastaan. Huomionarvoista on sekin, että Kanervan ottelusuunnitelma nopeasta osumasta oli hyvin lähellä onnistua Venäjää vastaan, mutta VAR puuttui peliin.

Huuhkajat oli Kanervan johdolla lähellä napata jatkopaikan, mikä olisi ollut todella kova suoritus. Nyt siitä jäätiin yhden maalin päähän, mikä ei sinänsä ole huono saavutus sekään. Nyt kun kuitenkin saumat olivat realistisesti parempaankin, ei kokonaisarvosanaa voi tyydyttävää parempana pitää.

Vastuu tuloksen tekemisestä on aina päävalmentajalla. Siksi Kanervan arvosana laskee kohtalaisen puolelle. Organisointi ja kollektiivina pelaaminen ovat olleet Huuhkajien vahvuuksia, ja Venäjää vastaan tasoitusmaalia haettiin lähinnä onnenkantamoisten kautta. Hukattu mahdollisuus.

Seuraavalla sivulla arvioidaan maalivahtien suoritukset EM-kisoissa.

[pagination next-text=”Seuraavalla sivulla maalivahtien arvosanat”]

Maalivahdit

Tällä sivulla käydään läpi maalivahdit, eli käytännössä Lukas Hradecky, joka pelasi kaikki alkulohkon ottelut. Omat lyhyet mainintansa saavat myös Jesse Joronen sekä Anssi Jaakkola.

Artikkeli on jaettu viidelle sivulle. Ensimmäisellä sivulla käsitellään joukkuetta yleisesti. Toisella sivulla käsitellään maalivahdit, kolmannelle puolustajat, neljännellä keskikenttäpelaajat ja viidennellä sivulla hyökkääjät. Pääset alla olevista linkeistä suoraan haluamallesi sivulle. Lisäksi voit vaihtaa sivua aina sivun lopusta.

Lukas Hradecky: 9

Bayer Leverkusenin ykkösmaalivahti pelasi upean turnauksen. Siitä kertovat jo tilastotkin. Kolmessa ottelussa vain kolme päästettyä maalia, 14 torjuntaa, yksi torjuttu rangaistuspotku ja yksi nollapeli. 14 torjuntaan sisältyi vielä laskutavasta riippuen neljästä viiteen lähes varman maalin estämistä. Hradecky venyi paraatipelastuksiin jokaisessa ottelussa.

Lukas Hradecky torjui Pierre-Emile Højbjergin rankkarin syliinsä. Kuva: Getty Images.

On vaikea löytää Hradeckyn pelaamisesta kauheasti parannettavaa, mutta ehkä täyden kympin suoritukseen olisi vaadittu jatkopaikka, vaikka se ei sinänsä jäänyt yhdestä miehestä todellakaan kiinni. Ja vähiten jatkopaikka jäi Hradeckysta kiinni. Itse asiassa Hradecky oli yksi suurimmista syistä siihen, että Huuhkajat taisteli jatkopaikasta aina lohkovaiheen viimeisiin otteluihin saakka.

Hradecky osoitti turnauksessa olevansa maailmanluokan maalivahti. Rahkeita riittäisi varmasti seuratasolla vielä korkeammallekin kuin Bundesliigan TOP 6 -taisteluun ja Eurooppa-liigan peleihin vuodesta toiseen.

Jesse Joronen: –

Huuhkajien maalivahtitilanne oli hyvin selkeä jo ennen kisoja. Jorosen tehtävä oli olla kakkosmaalivahti ja valmiina tolppien väliin, jos Hradeckylle kävisi jotain. Joronen on erinomainen maalivahti, joka saattaa ensi kaudella pelata taas Serie A:ssa. Huuhkajat ei tule maalivahtipeliin kaatumaan, vaikka Hradecky olisikin loukkaantuneena.

Jorosen kohdalla tilanne on jopa hieman epäreilu. Hradecky kantaa ykkösmaalivahdin viittaa vielä pitkään, vaikka Joronen ei hirveästi huonompi vaihtoehto olekaan.

Anssi Jaakkola: –

Kiintiökemiläinen oli EM-kisoissa mukana pukukoppipelaajana ja tunnelman luojana. Jaakkola on hyvä maalivahti, mutta peliajasta on turha haaveilla, kun edellä ovat Hradeckyn ja Jorosen tasoiset kassarit. Jaakkola on omaksunut roolinsa Huuhkajissa erinomaisesti ja kantaa kolmosvahdin roolia ylpeydellä, kuten pitääkin.

Seuraavalla sivulla arvioidaan puolustajien suoritukset EM-kisoissa.

[pagination next-text=”Seuraavalla sivulla puolustajien arvosanat”]

Puolustajat

Tällä sivulla pureudutaan Suomen puolustuslinjaan, eli toppareihin ja wingbackeihin. Suomi pelasi turnauksessa viiden linjalla, jossa oli kolme topparia ja kaksi wingbackia laidoilla. Hyökätessä wingbackit nostivat käytännössä keskikenttälinjan tasolle.

Artikkeli on jaettu viidelle sivulle. Ensimmäisellä sivulla käsitellään joukkuetta yleisesti. Toisella sivulla käsitellään maalivahdit, kolmannelle puolustajat, neljännellä keskikenttäpelaajat ja viidennellä sivulla hyökkääjät. Pääset alla olevista linkeistä suoraan haluamallesi sivulle. Lisäksi voit vaihtaa sivua aina sivun lopusta.

Jukka Raitala: 6

Pääasiassa oikeana wingbackina pelannut Raitala täytti paikkansa vähintään kohtalaisesti. Pääpaino oli vahvasti puolustamisessa, mistä kertoo se, että Suomi hyökkäsi todella vahvasti painottaen Jere Urosen vasenta puolta. Raitala tarjosi erinomaisen keskityksen Joel Pohjanpalon puskumaaliin Venäjää vastaan, vaikka osuma tuomittiinkin VAR-tarkastelun jälkeen paitsioksi.

Raitala, 32, viihtyy parhaiten vasemmalla puolella ja seuratasolla hän on pelannut paljon topparina. Suomen joukkueessa oikean wingbackin paikka on kuitenkin tuottanut Kanervalle paljon päänvaivaa. Siksi Raitala on ajettu oikealla laidalle. Jossain kohtaa voisi olla aiheellista pohtia, saisiko molempijalkaisesta Raitalasta jopa enemmän irti viiden linjassa esimerkiksi vasempana laitatopparina.

Sitä ennen pitäisi toki löytää oikealle laidalle Raitalaa parempi vaihtoehto, eikä sellaista välttämättä ihan heti löydy.

Raitalan kohdalla iso miinus tuli Belgiaa vastaan, kun hän antoi täysin prässittömässä tilanteessa kaksi peräkkäistä harhasyöttöä, minkä jälkeen Belgia käänsi pelin ja hyökkäyksen päätteeksi Romelu Lukaku tykitti 2-0. Osuma, joka käytännössä lopulta pudotti Suomen jatkopeleistä.

Jere Uronen: 8

Belgialaisen Genkin laitapuolustaja tuli EM-kisoihin valtavien näyttöhalujen kanssa. Lataus ei mennyt yli, vaan Uronen pelasi upean turnauksen. Uronen oli erinomainen puolustussuuntaan. Monta lähes varman maalin estämistä aina maaliviivan tuntumastakin, kuten esimerkiksi Venäjää vastaan nähtiin.

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan, se oli Jere Urosen EM-turnaus pähkinänkuoressa. Kuva: Getty Images.

Lisäksi Uronen jaksoi tukea hyökkäyksiä tyydyttävällä tavalla. Valtava paine puolustuspäässä vei toki parhaan terän hyökkäämisestä. Esimerkiksi Belgiaa vastaan nähtiin huono kosketus, jonka jälkeen pallo oli nopeasti Suomen maalissa. Osuma kuitenkin hylättiin VAR-tarkastelun jälkeen paitsiona. Uronen tarjoili Suomen ainokaiseen täydellisesti mitoitetun keskityksen, josta Pohjanpalo puski pallon ohi Kasper Schmeichelin.

Uronen, 26, joutui viime kaudella Genkissä istumaan vaihtopenkillä ensimmäistä kertaa urallaan. EM-kisat olivat Uroselta sen verran kova työnäyte, että ensi kaudella ei tarvitse penkillä istua. Luultavasti uudet haasteet odottavat kisojen jälkeen.

Nikolai Alho: 5

MTK Budapestin laitapuolustaja pelasi kisoissa 20 minuuttia yhteensä. Turnaus alkoi katsomon puolelta loukkaantumisen takia, mutta viimeisessä lohkopelissä Belgiaa vastaan vastuuta tuli oikealla laidalla. Kauheasti ei Alho päässyt pallolle tai haastamaan Belgian puolustuslinjaa, joten miehen turnausta on vaikea arvioida sen analyyttisemmin.

Alho, 28, on kuitenkin noussut vuoden aikana Huuhkajiin runkopelaajaksi, mikä on hieno saavutus. HJK:ssa tehty pelipaikan muutos laiturista laitapuolustajaksi on avannut Alholle kokonaan uuden sivun uralla. Pelejä on varmasti luvassa Huuhkajissa vielä jatkossakin.

Pyry Soiri: 5

Oli jopa pienoinen yllätys, että Soiri lopulta mahtui joukkueeseen. Varsinkin kun Soiri otettiin nimenomaan wingbackin rooliin, ja hän pudotti joukkueesta Kanervan luottomiehen, Albin Granlundin. Lopulta minuutteja tuli Venäjää vastaan vartin verran.

Soiri otettiin kentälle tuomaan vaaraelementtiä hyökkäyksen laidalle, mutta sitä ei nähty. Osittain syynä oli myös Kanervan taktinen valinta hakea Arajuurta korkeilla palloilla. Lopulta Kanerva muutti lopussa muodon 4-4-2:ksi, ja Soiri jäi laitapuolustajaksi, mikä ei suoranaisesti ollut ehkä paras mahdollinen tapa tuoda Soirin vahvuuksia esiin.

Niko Hämäläinen: –

Kisojen alla loukkaantuneen Sauli Väisäsen tilalle kisajoukkueeseen noussut Hämäläinen ei pääsyt kentälle turnauksessa. Hämäläinen on 24-vuotias, joten pelejä on varmasti vielä tulossa Huuhkajissa.

Hämäläisen kannalta minuutteja voisi tulla huomattavasti enemmän, jos hän kehittäisi itseään vahvemmin oikean laidan pelaajaksi. Uronen kun vie minuutit vasemmalla vielä usean vuoden ajan, mutta oikealla ei ole samanlaista kilpailua.

Joona Toivio: 7

Häckenin 33-vuotias toppari pelasi jälleen kerran omalla huipputasollaan koko turnauksen ajan. Ehdoton kohokohta nähtiin Belgia-ottelussa, kun Toivio juoksi Eden Hazardin (!) kiinni ja nappasi pallon puhtaasti omalle joukkueelleen. Se oli todella upea suoritus Toiviolta, jonka vahvuuksiin on aina kuulunut enempi pallollinen pelaaminen kuin 1vs1-puolustaminen.

Huuhkajien pallollinen pelaaminen jäi turnauksessa melko vähäiseksi, mutta Toivio osoitti edelleen osaavansa antaa erinomaisia avaavia syöttöjä linjojen ohi. Huuhkajien pelinavaaminen on paljon Toivion varassa niin sanotuissa kuolleissa tilanteissa, jolloin vastustaja on ryhmittynyt puolustamaan alueita ja ottaa vastaan.

Toivio näkee kentän hyvin ja hänen peliasentonsa on erinomainen pidempien syöttöjen antamiseen.

Paulus Arajuuri: 8

Arajuuri oli suomen joukkueen ruumiillistuma. Taistelutahto, henkinen kantti ja asenne ovat tällä lempeällä jättiläisellä huippuluokkaa. Arajuuri pystyy repimään itsestään maajoukkuepaidassa aina maksimit irti. Se on ihailtavaa.

Arajuuren syöttöprosentti (91%) oli myös varsin komea, vaikka toki hänen roolissaan syötöt olivat pääasiassa helppoja ja paineettomia syöttöjä. Suomen ainoassa maalissa Arajuuri oli kuitenkin avaamassa peliä ihailtavasti keskikentän pohjalla. Arajuuren kova syöttö laitaan yhdellä kosketuksella oli erinomainen ja avasi Suomelle erinomaisia tiloja.

Kaksinkamppailuissa Arajuuri on vahvimmillaan, mutta EM-kisoissa nähtiin myös ehkä hieman höntyilyä, mikä mahdollisesti johtui kovasta latauksesta. Arajuuri tavoitteli muutamaan otteeseen palloja, jotka eivät suoranaisesti kuuluneet hänen alueelleen. Siitä syntyi pieniä yhteentörmäyksiä ja sekaannuksia puolustuslinjassa.

Kaikkensa antanut Paulus Arajuuri oli Huuhkajien ruumiillistuma. Kuva: Getty Images.

Isossa kuvassa Arajuuri onnistui kuitenkin erinomaisesti. Hän johti joukkuetta esimerkillään ja antoi kentällä kaikkensa. Sen enempää ei oikein voi pelaajalta vaatia. Arajuuri paikkaa pelillisiä heikkouksiaan erinomaisella asenteellaan, mutta ajoittain se saattaa näkyä hieman hölmöinä liukutaklauksina.

Liukutaklaus on hyvä, kun se onnistuu ja hyökkäys pysähtyy tai pallo menee omille. Silloin kun liukutaklaus ei onnistu, joukkue joutuu yleensä hetkellisesti alivoimaiseksi, kun liukunut pelaaja on maanpinassa, eikä voi kahteen tai kolmeen sekuntiin tehdä yhtään mitään.

Daniel O’Shaughnessy: 7

Sensaatio. HJK:sta EM-kisoihin noussut Daniel O’Shaughnessy nappasi vasenjalkaisena topparina Suomen puolustuslinjasta vasemman laidan topparin paikan ja täytti sen hienosti. O’Shaughnessy oli ehdottomasti Suomen parhaimmistoa, vaikka virheitäkin sattui.

Kyllä, O’Shaughnessy puolusti huonosti Venäjän maalissa. O’Shaughnessy peitti oikeaa jalkaa, jolloin Aleksei Mirantshuk sai paremman, vasemman jalkansa vapaaksi ja laukoi pallon yläkulmaan.

Kyllä, O’Shaughnessy puolusti väärältä puolelta Belgian 2-0-maalissa. Vastassa oli toki Romelu Lukaku, joka ei veikkausliigahyökkääjän tavoin käänny aina samalle puolelle. Lukaku näki O’Shaughnessyn puolustusvirheen ja rokotti, kuten maailman yksi parhaista keskushyökkääjistä usein tekee.

Virheistä huolimatta O’Shaughnessy voi olla todella tyytyväinen turnaukseensa. Hän oli pallollisena todella luotettava antaen hyvällä prosentilla (78%) syöttöjä omille. Hän teki tärkeitä blokkeja ja katkoja. Kaiken kaikkiaan O’Shaughnessy osoitti, että Veikkausliiga on väärä sarja hänelle tällä hetkellä. Uudet haasteet voivat kutsua jo HJK:n europelien jälkeen.

Leo Väisänen: –

Nuorempi Väisänen tuli Tanskaa vastaan lisäajalla kentälle, joten lyhyestä visiitistä ei vielä kovinkaan suuria analyysejä sovi vetää.

Väisänen menetti lopulta paikkansa O’Shaughnessylle kolmen topparin linjassa. Väisänen on kuitenkin tulevaisuuden nimi. Toivottavasti 23-vuotias toppari saisi pelata pari kautta putkeen terveenä, mikä voisi merkittävästi edesauttaa uraa kohti Allsvenskania kovempia kenttiä.

Robert Ivanov: –

Ivanov nousi vasta viime maaliskuussa Huuhkajiin, mutta nappasi lopulta paikan myös kisakoneesta. Se oli osoitus siitä, kuinka hyvässä nosteessa topparin ura juuri tällä hetkellä on. Puolan pääsarja ja Warta Poznan saattaa olla vain välietappi kohti kovempia kenttiä. Ivanov kantanee Huuhkajien topparilinjassa päävastuuta viimeistään käynnissä olevien MM-karsintojen jälkeen.

Seuraavalla sivulla arvioidaan keskikenttäpelaajien suoritukset EM-kisoissa.

[pagination next-text=”Seuraavalla sivulla keskikenttäpelaajien arvosanat”]

Keskikenttä

Tällä sivulla käsitellään Suomen keskikenttäpelaajien suoritukset EM-kisoissa. Suomen keskikenttä kattoi kisoissa käytännössä tiiviin kolmikon, joka liikkui puolustaessa laajalla säteellä puolustuslinjan etupuolella.

Hyökätessä keskikentän kolmikko muovautui niin, että kutospelaaja jäi pohjalle varmistamaan, kasipelaaja pyrki hakemaan palloa vastustajan ensimmäisen ja toisen prässilinjan välistä ja kolmas pelaaja hakeutui kymppialueen taskuun.

Artikkeli on jaettu viidelle sivulle. Ensimmäisellä sivulla käsitellään joukkuetta yleisesti. Toisella sivulla käsitellään maalivahdit, kolmannelle puolustajat, neljännellä keskikenttäpelaajat ja viidennellä sivulla hyökkääjät. Pääset alla olevista linkeistä suoraan haluamallesi sivulle. Lisäksi voit vaihtaa sivua aina sivun lopusta.

Glen Kamara: 8

Kamaralta odotettiin paljon, ja paljon saatiinkin. Pelillisesti Kamara oli jälleen kerran aivan suvereeni Suomen pelaajista. Kamara pystyy edistämään Suomen pallollista pelaamista lähes joka kerta oikealla ratkaisulla.

Yksi selkeämpi virhe kuitenkin kostautui Venäjää vastaan, kun Kamara syötti Rasmus Schüllerille vaikeaan paikkaan. Syöttö oli prässinlaukaisija, ja Schüller menettikin nopeasti pallon.

Glen Kamara oli jälleen kerran Huuhkajien pelillinen kapellimestari. Kuva: Getty Images.

Kamaran puolustukseksi on sanottava se, että Kamara on Rangersissa tottunut pelaamaan Schülleria laadukkaampien keskikenttäpelaajien kanssa. Kamara ehkäpä ajatteli käyttävänsä pallon Schüllerilla, joka pelaisi sen samantien takaisin, minkä jälkeen painopistettä olisi vaihdettu ja Venäjän prässi purettu. Nyt Kamara laski tilanteen väärin, ja pallo löytyi muutama sekunti myöhemmin Suomen maalista.

Kamaran syöttöprosentti turnauksessa oli 91, mikä on varsin vakuuttava lukema, kun huomioidaan se, kuinka paljon Kamara syötti myös palloa eteenpäin. Kamara jaksoi myös nousta tukemaan hyökkäyksiä ja pääsikin laukomaan Belgiaa vastaan Suomen ainoan laukauksen maalia kohti. Kamara on ihanteellinen kasipaikan pelaaja, jolla on seuraavaksi edessään Skotlannin valioliigaa kovemmat haasteet.

Tim Sparv: 7

Huuhkajien kapteeni näytti Belgiaa vastaan epäilijöillensä sen, miksi hän yhä on elintärkeä pelaaja Huuhkajille. Sparv ei hätäillyt, vaikka Belgia prässäsi aggressiivisesti. Sparv pystyi aina selvittämään tilanteet rauhallisuudellaan. Syöttöprosentti turnauksessa oli 90. Lisäksi Sparvin ollessa kentällä Suomi ei päästänyt maaliakaan.

Sparv sopii Kanervan pelitapaan täydellisesti. Hän on erinomainen suojelemaan topparilinjaa ja pelaamaan 5-3-2-muodossa keskikentän keskustan ankkurina. Hän pystyy antamaan riiston jälkeen ensimmäiset syötöt kovalla prosentilla omilleen. Kaiken kukkuraksi Sparv tekee joukkuekavereistaan parempia kentällä ollessaan. Hän vaatii, ohjaa ja tsemppaa tavalla, jota kapteenilta vaaditaan.

Sparv ilmoitti olevansa Kanervan käytettävissä myös EM-kisojen jälkeen, ja se on MM-karsintojen kannalta tärkeää. Maajoukkueen kannalta olisi myös tärkeää, että Sparv löytäisi seuran, jossa vastuuta tulisi tasaisesti. Isoin haaste Sparvilla on pitää kroppansa kunnossa, kun peliuran kilometrit ovat vääjäämättä käymässä vähiin.

Oikeastaan isoin miinus Sparvin kohdalla oli se, että hän pystyi pelaamaan huipputasolla koko turnauksessa yhteensä vain 135 minuuttia leväten kokonaan Venäjä-ottelun. Ottelun, jossa häntä olisi ehkä tarvittu eniten turnauksen jatkon kannalta.

Rasmus Schüller: 5

Djurgårdenissa keskikentän pohjan roolissa operoinut Schüller otti paikkansa joukkueessa Sparvin varamiehenä. Vastuuta tuli lopulta ehkä enemmän kuin oli ihannetilanteessa ajateltu. Schüller pelasi 112 minuuttia kisoissa ja oli kentällä jokaisen takaiskun aikana.

Schüller ei tietenkään ollut yksin syyllinen takaiskuihin, mutta esimerkiksi hänen pallonmenetyksestään Venäjä iski maalin. Kamaran syöttö toki tuli vaikeaan paikkaan.

Ei kuitenkaan ole täysin sattumaa, miksi Sparvin ollessa Suomi ei päästänyt maaliakaan ja Schüllerin ollessa kentällä omissa soi. Schüller ei ole vielä niin hyvä pelaaja suojelemaan puolustuslinjaa kuin Sparv. Eikä ehkä koskaan tule olemaankaan.

Robin Lod: 6

Suomen keskikentällä Robin Lod otti lopulta kolmannen lenkin paikan Sparvin ja Kamaran rinnalla. Lodia oli aiemmin peluutettu 5-3-2-muodossa myös Teemu Pukin hyökkääjäparina, mutta kuitenkin niin, että hän laski Pukin alapuolelle.

EM-kisoissa Kanerva halusi selkeästi hyödyntää parhaat pelaajansa, jolloin kärkeen saatiin kaksi selkeää hyökkääjää Pohjanpalo ja Pukki. Lodin kannalta ratkaisu tarkoitti sitä, että hänellä oli huomattavasti enemmän puolustusvastuuta.

Puolustaminen vei myös Lodin pelaamisesta paljon pois. Lodin vahvuudet ovat ehdottomasti murtavissa syötöissä. Silloin Lod on elementissään, kun hän pääsee pallo jalassaan uhkaamaan vastustajan viimeistä linjaa ja antamaan murtavan syötön Pukille juoksuun. Näitä tilanteita ei paljon nähty, mutta muutama kuitenkin.

Robin Lod joutui puolustavampaan rooliin EM-kisoissa. Kuva: Getty Images.

Lod tarjoili niin Pukille kuin Pohjanpalollekin pari hyvää tekopaikkaa, jotka tyrehtyivät lopulta blokkeihin.

Lod teki kovasti töitä puolustussuuntaan ja hoiti siinä mielessä leiviskänsä hyvin. Lod joutui kuitenkin lähtemään liian alhaalta hyökkäyksiin, jolloin hänen parhaat ominaisuutensa jäivät hyödyntämättä tilanteenvaihdoissa. Tämä ei ollut Lodin vika, vaan enempi osa Kanervan taktiikkaa, mutta siinä taktiikassa Lod jäi nyt väliinputoajaksi.

Joni Kauko: 5

Kauko tuli vaihdosta sisään kaikissa alkulohkon otteluissa, mutta anti jäi hyvin vähäiseksi. Kaukon tehtävänä oli tukea vahvasti hyökkäyksiä. Yksi laukaus Venäjää vastaan hyvältä sektorilta karkasi kauas katsomoon.

Ei Kauko huonosti pelannut kentällä ollessaan, mutta ei hän pystynyt myöskään mitään erityistä kentälle tuomaan. Seuraavaksi Kauko suuntaa huhujen mukaan Intian superliigaan. Nähtäväksi jää, pysyykö Kauko vielä mukana maajoukkueringissä, kun asuinpaikka vaihtuu toiselle puolelle maailmaa ja pelimatkat kasvavat merkittävästi.

Onni Valakari: –

Tavallaan oli sääli, ettei Valakari päässyt näyttämään osaamistaan EM-kisoissa. Tavallaan se oli myös hyvin ymmärrettävää Kanervan vinkkelistä. Kisa peliajasta oli keskikentän hyökkääviin rooleihin todella kova, kun samalle tontille olivat tyrkyllä Lod, Kauko, Fredrik Jensen, Robert Taylor sekä Valakari.

Kuten Kanerva sanoikin, Valakarin aika tulee vielä. Ura on nousussa, ja suunta on Kyprokselta pois päin. Valakari saattaa jo MM-karsinnoissa ottaa ison roolin Suomen keskikentällä.

Robert Taylor: –

Taylor jäi väliinputoajaksi EM-kisoissa. Taylor pelasi viime syksynä erinomaisesti Nations Leaguessa, kun Robin Lod oli poissa. Kun Lod palasi, Taylorin peliaika romahti, ja lopulta Kauko ja Valakarikin ajoivat Taylorin ohi nokkimisjärjestyksessä.

Taylor on pelannut vastuullisessa roolissa Brannissa, Norjassa. Taylor kuuluu varmasti MM-karsinnoissa taas runkopelaajiin, vaikka EM-kisoissa rooli jäikin todella pieneksi.

Seuraavalla sivulla arvioidaan hyökkääjien suoritukset EM-kisoissa.

[pagination next-text=”Seuraavalla sivulla hyökkääjien arvosanat”]

Hyökkääjät

Tällä sivulla käydään läpi hyökkääjien edesottamukset EM-kisoissa. Käytännössä Suomella oli 5-3-2-muodossa kaksi selkeää hyökkääjää. Venäjä-pelissä käytettiin myös laitureita.

Artikkeli on jaettu viidelle sivulle. Ensimmäisellä sivulla käsitellään joukkuetta yleisesti. Toisella sivulla käsitellään maalivahdit, kolmannelle puolustajat, neljännellä keskikenttäpelaajat ja viidennellä sivulla hyökkääjät. Pääset alla olevista linkeistä suoraan haluamallesi sivulle. Lisäksi voit vaihtaa sivua aina sivun lopusta.

Joel Pohjanpalo: 8

Suomen ainoan maalin kisoissa tehnyt Pohjanpalo oli todella nälkäinen kärjessä. Hän hyödynsi erinomaisesti tilat, kun Teemu Pukki keräsi monen vastustajan puolustajat ympärilleen. Pohjanpalo vaani Pukin varjoissa nousten lopulta Suomen ykköshyökkääjäksi turnauksessa.

Tanskaa vastaan nähty osuma oli erinomainen esimerkki Pohjanpalon vaarallisuudesta boksin sisällä. Vastustajan selän takaa röyhkeästi palloon ensimmäisenä ja pusku maata kohti. Venäjää vastaan nähtiin vielä kliinisempi pusku kauempaa, mutta VAR-tarkastelun jälkeen Pohjanpalon todettiin olleen paitsiossa.

Joel Pohjanpalo puski Suomen 1-0-voittomaalin Tanskaa vastaan. Kuva: Getty Images.

Erittäin väkevä turnaus Pohjanpalolta kokonaisuudessaan, vaikka Suomi toki pääosin puolusti otteluissa. Pohjanpalo on todella kilpailuhenkinen pelaaja, ja se näkyi EM-viheriöillä. Hän ei halunnut jäädä Teemu Pukin varjoon, vaan otti tulosvastuun komeasti itselleen, kun sauma siihen aukesi.

Teemu Pukki: 6

Olisi mielenkiintoista tietää, missä kunnossa Teemu Pukin nilkka lopulta oikeasti oli. Voisin veikata, ettei nilkka ollut ainakaan parhaassa terässä, mutta sitä voi vain spekuloida. Pukki ehkä kertoo itse jossain vaiheessa tarkemmin pelikunnostaan kisojen jälkeen. Ainakin mies on lomansa ansainnut ennen alkavaa valioliigakautta.

Pukki sai paljon kritiikkiä EM-kisoissa. Osittain kritiikkiin oli ihan hyviä perusteluja. Terävyys maalipaikoissa ei ehkä ollut ihan siellä absoluuttisella huipputasolla, jota häneltä on nähty viime vuosien ajan.

Toisaalta Pukki teki mielettömän määrän töitä puolustussuuntaan. Sen lisäksi Pukki imi jokaisessa ottelussa vähintään kaksi puolustajaa itseensä kiinni, kun Suomi hyökkäsi. Tanskaa vastaan Pukki imi itseensä neljä puolustajaa, jolloin parhaalle maalintekosektorille aukesi 2vs2-tilanne, jonka Pohjanpalo hyödynsi.

Pukki teki paljon niin sanottua näkymätöntä työtä, eli asioita, jotka eivät tv-kameroissa näy. Esimerkiksi juoksuja selustaan avaten tyhjiä tiloja kymppialueelle. Laukaukset boksissa tyrehtyivät kuitenkin kerta toisensa jälkeen vastustajien puolustajiin. Merkattu mies.

Fredrik Jensen: 5

Supersub-Jensen ei tällä kertaa ollut sellainen supervaihtomies kuin esimerkiksi viime syksyn Nations Leaguessa. Toisaalta Jensen pääsi kentälle yhteensä kuudeksi minuutiksi. Siinä ei kovin ihmeitä ehdi tekemään. Yhden syötön Jensen ehti antamaan omille turnauksen aikana.

Venäjää vastaan Jensen sai lopusta reilun viisi minuuttia aikaa, mutta Jensen oli hieman ulapalla, kun korkeat pallot lensivät kohti Arajuurta. 5-3-2-ryhmityksessä Jensen on myös tietynlainen väliinputoaja.

Hän on yksi joukkueen teknisimpiä pelaajia, mutta tuossa 5-3-2-muodossa Jensenille ei ole oikein muuta paikkaa kuin toinen hyökkääjä, jolloin hän olisi valeysinä. Sille tontille ihannetilanteessa on kova kilpailu, eikä Jensenin rikkonainen ura ole auttanut asemaa maajoukkueessa. Toivottavasti Jensen saisi nyt kropan kuntoon ja pelattua kokonaisen kauden terveenä ja vastuullisessa roolissa. Se tekisi hyvää.

Lassi Lappalainen: 6

Lappalainen oli selkeä jokerikortti Huuhkajien EM-ryhmässä. Selkeä laituri, jolle ei käytännössä ollut roolia 5-3-2-muodossa. Lappalainen sai minuuttinsa (15 minuuttia) Venäjää vastaan aluksi puhtaana hyökkääjänä ja lopulta laiturina, kun muoto muuttui 4-4-2:ksi.

Hirveästi ei Lappalainen ehtinyt tuoda peliin, mutta yksi erinomainen repivä juoksu oli lähellä tuottaa vaarallisen paikan Suomelle, mutta syötön antaminen laidalta keskustaan kesti hieman liian pitkään.

[readmore from=huuhkajat]

Lappalainen on pelaaja, jonka rooli tulee varmasti kasvamaan parin vuoden sisällä Huuhkajissa. Toivottavaa olisi ehjänä pelaaminen ja aikanaan murtautuminen Serie A -seura Bolognan pelaavaan kokoonpanoon.

Marcus Forss: 6

EM-kisoihin tuoreena valioliigahyökkääjänä saapunut Forss sai lopulta peliaikaa vain seitsemän minuuttia. Suomen hyökkääjätilanne MM-karsinnoissa on erinomainen. Forss ei pitkään soittele kakkosviulua vaihtopenkillä, jos kehitys jatkuu samanlaisena. Hän tuo erinomaisen kilpailutilanteen Huuhkajien kärkeen, eikä Pukki tai Pohjanpalo voi jäädä lepäämään laakereilleen.

MM-karsintojen aikana Forss saattaa jo saada vastuuta huomattavasti enemmän, varsinkin jos kausi Valioliigassa lähtee käyntiin hyvin. Joka tapauksessa Forss on Huuhkajien tuleva ykköshyökkääjä.

LUE MYÖS:

Aiheet Arajuuri Paulus Artikkelit Hradecky Lukas Huuhkajat Kamara Glen Kanerva Markku Pohjanpalo Joel Pukki Teemu Suomi