Miksi Suomen Cupin arvontaa ei näytetty yleisölle? – Näin Palloliiton kilpailupäällikkö vastaa

Miesten Suomen Cupin neljännesvälieräarvonta suoritettiin perjantaina mystisissä merkeissä. Koronatilanteesta johtuen arvonta jouduttiin luonnollisesti pitämään etänä, mutta suuren yleisön ihmetykseksi tapahtuma striimattiin vain cupissa mukana oleville seuroille.

Käytännössä kannattajat ja muut kilpailua seuraavat ihmiset saivat tietää otteluparit, kun seurat kertoivat niistä sosiaalisessa mediassa. Myös Palloliiton sivuille otteluparit tulivat pian arvonnan jälkeen.

• LUE MYÖS: Näkökulma: Suomen Cupille naureskellaan jälleen kerran – kliimaksista tuli täydellinen farssi

Soitimme Palloliiton kilpailupäällikölle Peter Lundströmille selvittääksemme, miksi arvonta toteutettiin niin kuin se toteutettiin. Lundströmin mukaan arvontaan liittyi paljon ”epävarmuustekijöitä”, joista ensimmäisinä hän mainitsi vasta tämän viikon torstaina pelatut viimeiset lohkovaiheen ottelut.

HJK:n ja HJK Klubi 04:n viimeiset lohkopelit pelattiin vasta torstaina, koska kummatkin joukkueet määrättiin helmikuun puolivälissä kahden viikon karanteeniin koronatartuntojen vuoksi.

– Meillä oli aika paljon epävarmuustekijöitä ihan loppuun asti. Viittaan nyt vaikka eilisiin peleihin, että saadaanko ne pelata. Ja yleensä kohteliasta on mediallekin sanoa ajoissa, että ”meillä on tällainen tilaisuus”, kommentoi Lundström SuomiFutikselle.

– Me teimme ihan tietoisen valinnan. Siinä oli niin paljon tällaisia sääntöjä, jotka normaalisti hoidetaan eri koreista. ”Arvotaan tästä korista ja tästä korista”.

– Se on tätä sääntötekniikkaa, mutta sitten tämä kokoustekniikka piti olla sellainen, että me pystyimme siinä kokouksen aikana toteamaan, että ”et voi arpoa näitä joukkueita [vastakkain] tai voit arpoa nämä”, kun on rajoitteita. Oli varaus siihen, että joudutaan ikään kuin arpomaan uudelleen ja uudelleen.

– Ja jotta ei tulisi epämääräinen olo, että miten tässä mennään, vaikka kuinka ensiksi kerrataan säännöt. Ja kaikkihan meni sujuvasti nyt jälkikäteen mietittynä. Mutta siinä oli potentiaalia sellaiseen, että eri ihmiset näyttävät omilta näytöiltään jotakin ja on teknisiä ongelmia, niin me katsoimme, että mitä enemmän siinä on osallistujia, niin riskit kasvaa. Se oli ihan tietoinen valinta, miksi me tehtiin näin.

Eikö negatiivinen spekulointi arvonnan riippumattomuudesta saata kasvaa, kun tilaisuutta ei näytetty yleisölle ollenkaan?

– Kaikki joukkueet, jotka ovat arvonnassa mukana, ovat siinä seuraamassa sitä tilannetta, niin eikö sen pitäisi riittää?

– Kysymykseesi vastaan vastakysymyksellä, että eikö se riitä, että jokainen seura on läsnä ja paikalla kyseisessä arvonnassa arvioimassa ja seuraamassa läpinäkyvyyttä siitä, miten arvonta suoritetaan?

– Siinä oli paljon sellaisia teknisiä asioita, jotka piti hoitaa tietyllä tapaa, kun meillä ei ollut arvontakulhoja. Olisin [normaalitilanteessa] sanonut, että ”nyt arvotaan tästä arvontakulhot ja laitetaan sinne tietyt pallot”.

– Oli paljon sellaista, että arvottiin koodeja ja jälkikäteen katsottiin, kenelle koodit osuivat. Siinä oli tällaisia teknisiä osia. Sen takia päädyttiin tähän ratkaisuun. Se menee mahdollisimman sujuvasti näin, että me varaudutaan siihen, että se ei etene ihan kuin Strömsössä.

Millainen arvontatilaisuus käytännössä oli ja miten arvonta eteni? Arvonnan suoritti aina niin tyylikäs Huuhkajien päävalmentaja Markku ”Rive” Kanerva, mutta oliko Teams-palaverissa pukukoodia?

– Ensiksi kerrattiin kaikki kilpailua ja arvontaa koskevat säännöt. Ne kerrattiin ensiksi, että kaikki varmasti muistavat, mitä ehtoja meillä on. Esimerkiksi Kakkosen joukkueet eivät saa kohdata toisiaan, Ykkösen alkulohkon kakkonen ei voi kohdata lohkon voittajaa ja saman seuran joukkueet ja farmijoukkueet pelaavat vastakkain.

– Sen jälkeen kävimme arvontatekniikkaa läpi. Kun on mahdollista, että EIF ja PK-35 (Ykkösen lohkon voittaja ja toiseksi sijoittunut) arvotaan vaikka vastakkain. Jos sellainen koodi arvalla tulee, minä olen ainoa, joka tietää ne arpojen alla olevat joukkueet. Minä olen ainoa, joka sen tietää ja Rive (arvonnan suorittaja) ei tiedä.

– Oli tärkeää myös, että jos siellä olisi ollut sellainen ristiriita, että ykkönen ei voi kohdata nelosta, niin olisin vain todennut, että ”nyt on esteellisyys, tee uusi arvonta”.

– Kun mietitään, että ollaan tuollaisessa teknisessä ympäristössä, niin oli hyvin tärkeää, että me emme olleet vain puhuvia ääniä, vaan me puhuimme kamerat päällä. Sen lisäksi, että Rivellä oli kamera ja hän puhui, niin jokaisen arvonnan hän myös kirjoitti tekstikenttään, millä varmistettiin se, että meille jää kirjallista dataa. Ja jos on vaikka huono ääniyhteys, niin siitä pystyy sen lukemaan.

– Tällä tavalla edettiin, että jokainen arvonta suoritetaan sekä suullisesti että kasvoilla ja kirjallisesti, ja sitten minä kertaan sen vielä monta kertaa. Sen jälkeen näytettiin, missä ollaan.

[readmore from=suomen-cup]

– [Puolivälieräarvonnassa] taas hän (Kanerva) ensiksi kertoi, mitä hän on arpomassa, kirjoitti sen, minä kuittasin sen kirjoituksen ja sitten klikkasin ne arvat auki jokaiselle.

– Se oli vähän töks töks -tyyliin, mutta se oli pakko tehdä sen takia, että jokainen varmasti näkee, että me noudatamme hyvin tarkkaan protokollaa ja jokainen ihminen pystyy koko ajan puuttumaan, jos jotain epäselvää on.

– Itse olen tietysti jäävi arvioimaan sitä, mutta minulle ainakin jäi sellainen tunnelma, että tämä meni kohtuullisen hyvin, koska emme joutuneet missään vaiheessa palaamaan takaisin johonkin pisteeseen, vaan sattui vielä niin, että Riven arvonnoissa ei ollut mitään esteellisyyksiä. Kaikki pystyttiin tekemään juuri niin kuin hän sen arpoi.

• LUE MYÖS: Suomen Cupin jatkopeleissä todellinen erikoisuus – Palloliiton kilpailupäällikko kertoi, miten tähän on päädytty ja miten tästä jatketaan: ”Cup-ihmettä odotellessa!”