Näkökulma: Il racconto di due città – Serie A on jälleen tarina kahdesta kaupungista

Viime sunnuntaista Lazio-kamppailua ei voi millään muotoa sanoa helpoksi Interille. Milanolaisryhmä hävisi roomalaisille sekä laukausten määrässä että pallonhallintatilastoissa. Onnistuneita syöttöjä Antonio Conten ryhmällä oli alle puolet Lazioon verrattuna. Inter kuitenkin teki sen, mitä Conten ryhmät parhaimmillaan tekevät: voitti ottelun selvästi, vaikka luovuttikin kontrollin vastustajalle.

Ottelu Laziota vastaan ei ollut vain tavallinen sarjapeli. Voiton myötä Inter nimittäin nousi sarjakärkeen ensimmäistä kertaa tällä kaudella – ja ensimmäistä kertaa kauden jälkimmäisellä puoliskolla sitten triplamestaruuteen päättyneen kauden 2009–2010.

Interin mestaruusikkuna on nyt

Nerazzurri näytti vihdoin sitä voittajamentaliteettia, jota Conten valmentamilta joukkueilta odotetaan. Lazio-kamppailua ennen Inter oli ottanut tavaksi sulaa aina, kun sillä olisi ollut mahdollisuus nousta sarjakärkeen. Ensin sarjakärjessä ollut AC Milan hävisi Juventukselle, sitten Atalantalle. Molemmilla kerroilla Inter epäonnistui tilaisuutensa hyödyntämisessä.

Viime sunnuntaina joukkue onnistui lopulta käyttämään paikallisvastustajansa kompuroinnin hyödykseen. Voitto oli henkisesti elintärkeä koko seuralle. Vasta saman viikon tiistaina Inter oli kruunannut poukkoilevan alkuvuotensa putoamalla Coppa Italiasta Andrea Pirlon Juventukselle.

Inter oli otteluissa parempi ja taktisesti valveutuneempi, mutta hävisi omiin tyhmiin virheisiinsä ja löysäilyyn. Cup-tappio noviisivalmentajalle oli henkilökohtainen nöyryytys Contelle. Samalla se tarkoitti, että Interin kaikki munat ovat nyt yhdessä korissa.

Conte sai kesällä seurajohdolta kaiken, mitä halusi. Edellisen kauden päätyttyä välirikkoon italialaisvalmentaja suostui jäämään seuraan vain, jos saisi riittävää taloudellista tukea mestaruuden tavoittelemiseksi. Seura käytti kesän siirtoikkunassa hankintoihin yhteensä jopa 100 miljoonaa euroa, pandemian runtelemasta taloudestaan huolimatta.

On vaikea nähdä, kuinka Interin tämänhetkinen talouspolitiikka kantaisi hedelmää pitkässä juoksussa. Siksi Contella ja hänen ryhmällään on vain yksi tavoite: voittaa nyt. Siksi italialaismanageri on nyt kovan paineen alla. Seura oli jo ennen Coppa Italiaa pudonnut Mestarien liigasta. Serie A on viimeinen linnake, jonka joukkue voi tällä kaudella valloittaa.

Tekosyitä ei enää ole. Mestaruuden on tultava, ja sen on tultava nyt.

Juventus on muutostilassa – mutta aina vaarallinen

Maailma näytti erilaiselta, kun Conte vei Pirloa 100-0 kaksikon ensimmäisessä kohtaamisessa tammikuun puolessavälissä. Sen jälkeen Juventus on kuitenkin vain ja ainoastaan parantanut.

Tuon tappion jälkeen Juventus pelasi seitsemän tappiotonta ottelua, joissa se päästi yhteensä vain yhden maalin, kunnes hävisi viime viikonloppuna Napolille. Näyttää siltä, että Pirlon ryhmä alkaa vihdoin löytää svengiään ja nousta sille paikalle, jolle Vanha Rouva kuuluu.

Pirlo on osoittanut, että hän osaa reagoida pelin vaatimalla tavalla, eikä lukkiudu omiin aatteisiinsa. Innovatiivisen hyökkäyspelin varaan vannova debytanttivalmentaja on näyttänyt, ettei ole jääräpäinen periaatteidensa kanssa. Vaikean syksyn jälkeen Pirlo on joustanut omista ehdottomuuksistaan ja saanut tilkittyä Juventuksen puolustuksen.

Juventus on osoittanut, että se on edelleen joukkue, joka osaa riistää vastustajaltaan elämänhalun sarjan tiiveimmällä puolustuksella. Vaikka Pirlo tulkitsee jalkapalloa hyökkäämisen kautta, on Bianconeri päästänyt tähän mennessä vähiten maaleja Serie A:ssa. Cristiano Ronaldon hirmuvire pitää huolen siitä, että tulosta tulee myös hyökkäyspäässä.

Siinä missä Juventuksen ja Interin kohtaaminen Coppa Italiassa vain lisäsi paineita Conten kattilassa, saattoi se Pirlon ryhmälle olla merkittävä hengen nostattaja loppukautta ajatellen.

Italian Supercupista jo voiton ottaneella joukkueella on edelleen mahdollisuus neljään pokaaliin tällä kaudella. Se, jos mikä, luo uskoa Pirlon projektiin. Juventuksen pelaaminen ei ole missään nimessä valmista, mutta seuralla on käytettävissään koko sarjan paras materiaali, mikä antaa anteeksi taktisia puutteita.

Lisäksi lombardialainen valmentaja oppii ja kehittyy koko ajan. Nyt näyttää myös siltä, että hän on sisäistänyt juventuslaisen ajatusmaailman siitä, että voitto ei ole tärkeää – se on ainoa asia, mikä merkitsee. Ja tällä hetkellä Juventus voittaa.

Tulevaisuus tuli odotettua aiemmin Milanoon

Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta loppukaudesta saatamme katsoa tammikuun alkua ja todeta, että loppiaispäivä oli koko kauden käännekohta. Silloin Juventus aloitti hurjan rynnistyksensä tarjoilemalla sarjaa johtaneelle AC Milanille kauden ensimmäisen tappion.

Tuon ottelun jälkeen Stefano Piolin ryhmä on saanut maistaa tappion karvasta kalkkia jo kahdesti. Heikon alkuvuoden myötä joukkue myös tippui sarjajohtajan pallilta ensimmäistä kertaa tällä kaudella.

Sarjakakkoseksi pudonnutta Rossoneriä ei kuitenkaan voi missään nimessä laskea pois mestaruustaistosta.

Lokakuulta helmikuulle sarjaa johtanut Milan on pelannut tällä kaudella mahtavaa jalkapalloa. Joukkueen hyökkäävä pelityyli ei jätä ketään kylmäksi. Lombardialaiset pelaavat jalkapalloa tavalla, joka alleviivaa sitä, etteivät he ole enää altavastaajia mitään seuraa vastaan maailmassa.

On merkille pantavaa, että joukkue pelasi loppuvuodesta maan parasta jalkapalloa, vaikka sarjan tehokkain hyökkääjä Zlatan Ibrahimović oli loukkaantumisen vuoksi sivussa. Kahteentoista otteluun 14 maalia iskeneestä ruotsalaisesta on tullut nuorelle joukkueelle todellinen talismaani sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Alun perin kokenut hyökkääjä hankittiin lähinnä mentoriksi nuorelle milanolaisryhmälle. Sillä vaikka menestys on karttanut Rossoneriä jo pitkään, on Milanon punamustalla puolella tehty hienoa rakennustyötä. Seuran tekniseksi johtajaksi noussut Paolo Maldini on ottanut suurta roolia pelaajarekrytoinnissa ja pitänyt huolen siitä, että Milanilla on kasassa todellinen tulevaisuuden menestysrunko.

Pioli on kuitenkin yhdessä Zlatanin kanssa rakentanut joukkueestaan henkisesti niin vahvan, että se on kyennyt nousemaan uudelle tasolle jo paljon odotettua aiemmin. Nuorten pelaajien leuka ei putoa rintaan vaikeidenkaan vastaiskujen myötä. Siksi onkin epätodennäköistä, että Milanin lento katkeaisi tähänkään. Joukkue on saanut, vastoin kaikkia odotuksia, mestaruuden tähtäimeensä, eikä se aio päästää siitä irti.

Myös seurajohto ymmärtää tämän. Siitä kertoo Lähi-Idästä Eurooppaan palanneen Mario Mandžukićin hankinta. Niin Mestarien liigan kuin Italian, Espanjan ja Saksankin mestaruudet voittanut kroatialainen nostaa jo korkealla olevaa seuran sisäistä vaatimustasoa entisestään. Lisäksi hän tarjoaa Piolille voitontahtoisen ja monipuolisen vaihtoehdon hyökkäykseen.

Pandemian runtelema jalkapallokausi on kenties erikoisin koskaan. Milan tietää, että aika yllätyksille on otollinen.

Kolme erilaista tilannetta, kolme mestariehdokasta

Mielenkiintoisinta koko tilanteessa on se, että kukin kolmesta seurasta oli kauteen lähdettäessä hyvin erilaisissa lähtökohdissa.

Inter on panostanut kaiken tähän hetkeen. Kallispalkkainen Conte on saanut seurajohdolta kaiken tuen, minkä se voi päävalmentajalleen nykytilanteessa antaa, eikä selittelyille ole sijaa. Entisen keskikenttäpelaajan on tuotava Nerazzurille mestaruus.

Milan puolestaan on nuori ja nälkäinen joukkue, jota on rakennettu maltillisesti tulevaisuutta varten. Vielä kesällä seura oli palkkaamassa Ralf Rangnickia muutosvaiheensa uudeksi päävalmentajaksi, mutta joutui pyörtämään päätöksensä, kun Piolin sai ryhmänsä hirmuiseen lentoon koronatauon jälkeen.

Päätös oli Milanin onni, sillä joukkue on yllättänyt tällä kaudella kaikki. Seuran todellinen menestysikkuna on silti vasta 3-5 vuoden päässä. Rossoneri on palannut huipulle jäädäkseen.

Juventus taas on kuin yhdistelmä kahta milanolaisseuraa. Sillä on käsissään 2010-luvun dynastian vanheneva, mutta laadukas runko, jota seura on järkevillä täsmähankinnoilla pyrkinyt nuorentamaan. Lisäksi Bianconeri palkkasi kesällä päävalmentajan, joka ei ennen tätä kautta ollut valmentanut otteluakaan. Juventus on muutosvaiheen joukkue, joka haluaa voittaa nyt, mutta myös tulevaisuudessa.

Serie A on Euroopan mielenkiintoisin sarja

Oman lusikkansa mestaruusssoppaan lyövät vielä sarjakolmosena majaileva, mutta kärkijoukkueita vastaan heikosti onnistunut Roma, sekä viime viikonlopun voittonsa myötä kahden pisteen päähän Juventuksesta noussut Napoli.

Ei ole yhtä suoraa syytä, miksi Serie A on noussut kilpailullisesti Euroopan mielenkiintoisimmaksi jalkapallosarjaksi. Oli lopullinen syy mikä tahansa, Serie A on tällä hetkellä kiinnostavampi kuin vuosikymmeneen. Saapasmaassa on totuttu yhden seuran dominointiin, sillä 15 viimeisintä kautta ovat, yhtä Milanin mestaruutta lukuun ottamatta, jakautuneet ensin Interin ja sitten Juventuksen täydelliseen hallintaan.

Nyt Italiassa kuitenkaan aidosti pelataan mestaruudesta. Pitkästä aikaa mestaruustaistossa on mukana useampi joukkue, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö kamppailu jatkuisi tiiviinä kauden loppuhetkiin asti.

Todellinen ilonaihe on kuitenkin se, että Milano on kaupunkina palannut ryminällä jalkapallomaailman huipulle. Vihdoin Torinolla on aito haastaja maan jalkapallopääkaupungin tittelistä. Ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia.

Sillä silloin, kun sekä Torinossa että Milanossa kamppaillaan mestaruudesta, italialainen jalkapallo voi hyvin.

Derby della Madonnina, AC Milan – Inter, sunnuntaina 15.2 klo 16.00.