50-vuotias Tommi Pikkarainen sai ensimmäisen päävalmentajapestinsä ulkomailta, kun hänet palkattiin Liettuan pääsarjaseura FK Riteriain valmentajaksi. Pikkaraisen sopimus Riteriain kanssa kattaa vain kauden 2020.

– Ehdotin heille, että tehdään vain tämän kauden sopimus. Sanoin, että ”jos en ole tarpeeksi hyvä, pääsette minusta helposti eroon, tai jos en itse viihdy, niin pääsen itse lähtemään”, Pikkarainen kertoo SuomiFutis-sivuston haastattelussa.

– Jos he tykkäävät minusta ja viihdyn täällä, niin jään tänne. Jos jompikumpi osapuoli on tyytymätön, niin on ihan sama, mitä paperissa lukee. Tehtiin se helpoksi molemmille.

Hyväntuulinen Pikkarainen vastaa puhelimeen Vilnassa taksia odottaessaan. Hän kertoo, ettei koskaan hakenut työpaikkaa Riteriaista, vaan seura oli itse häneen yhteydessä.

– En olisi osannut tätä paikkaa hakea. Se olisi ollut vähän liian monimutkaista.

Pesti aukesi nopean, mutta huolellisen tutustumisen jälkeen. Pikkarainen matkusti Liettuaan torstaina, ja sopimus syntyi kolmen päivän keskustelujen jälkeen. Nimet pantiin paperiin jo lauantaina.

– Työhaastattelu oli kyllä tosi perusteellinen. Se oli sekä positiivista että suomalaiselle valmentajalle epätavallista, että tässä mentiin pelitapa edellä. Seura etsi pelitapaa ja siihen sopivaa valmentajaa, kun Suomessa haetaan yleensä vain valmentajaa, joka valmentaa joukkuetta.

– Olen ollut neljässä veikkausliigaseurassa valmentajana. Oli uusi kokemus, että ennen kuin minut palkataan, minulta kysytään viidentoista tunnin tykitys jalkapalloilullisista asioista. Aluksi tuli vain hämmentynyt olo, kunnes tajusin, että tällaistahan tämän tulisi olla.

– Puhuimme kolmessa päivässä enemmän jalkapallosta kuin edellisessä neljässä työpaikassa yhteensä, Pikkarainen heittää.

Pikkaraiselle tuli perusteellisesta työhaastattelusta lähinnä vain hyvä fiilis.

– Kun on itse rehellinen, niin työnantaja tietää, mitä saa, millaisia ajatuksia valmentajalla on, millaista peliä hän haluaa ja mihin suuntaan seuraa viedä.

Pikkaraisen mukaan Riteriai haluaa pitkäjänteisempää muutosta ja toivoo joukkueelta pallollisempaa peliä. Juuri tämän toteuttamisessa suomalaisen kokemus Red Bull Salzburgista oli eduksi, sillä itävaltalaisseurasta puhuttiin paljon, ja sen toimintamalli ja pelitapa miellyttivät liettualaisia.

FK Riteriai kehuu sopimustiedotteessaan Pikkaraisen ”kansainvälistä kokemusta” ja listaa komean luettelon seuroja: Red Bull Salzburg, Southampton, Arsenal, Manchester United, Manchester City, Ajax ja Midtjylland. Näistä Pikkaraiselle kaikista tutuin on juuri Salzburg, jonka junioreissa hänen poikansa Juhani Pikkarainen pelasi kaudella 2015-2016. Keväällä 2017 Salzburg voitti UEFA Youth Leaguen.

Kaikissa muissa edellämainituissa seuroissa Tommi Pikkarainen kertoo käyneensä vierailulla esimerkiksi TPS:n pelaajien kanssa. Hän heittää leikkisästi väliin, ettei hakenut työpaikkaa väärennetyllä ansioluettelolla. Kuitenkin nimenomaan kokemus Salzburgista auttoi Pikkaraista pestin saamisessa.

– Olin siellä juuri ennen kuin seura voitti nuorten Mestarien liigan ja alkoi menestyä eurokentillä. Pääsin silloin seuran kuvioihin aika hyvin sisälle, koska Jussi (poika Juhani) oli silloin siellä. Se oli korvaamaton juttu minulle.

– Se (kehnot tulokset ja potkut) oli tietysti Tepsissä tänä vuonna harmillinen asia. Olen silti sitä mieltä, että ne ideat eivät ole vääriä, mutta toteutus vain oli huono.

Vauhdikas alku

Alku uudessa toimessa on ollut kiireinen, sillä ensimmäinen ottelu oli jo cupissa tiistaina ja perjantaina on edessä ensimmäinen sarjapeli kotikentällä. Harjoitteluun ei siis ole jäänyt juurikaan aikaa.

Pikkarainen joukkueineen pääsee myös europelien hurmaan, sillä Riteriai osallistuu Eurooppa-liigan karsintoihin. Ensimmäisellä karsintakierroksella se kohtaa irlantilaisen Derry City FC:n. Kolmen mahdollisen vastustajan joukkoon lukeutui myös Pikkaraisen entisen seuran TPS:n verivihollinen Inter.

– On se parempi kuin Inter, sanotaanko niin, Pikkarainen lohkaisee.

– Tietysti huumoria olisi ollut siinä arvassa paljon, mutta ei tullut nyt sitä huumoria.

Säännöt ovat europeleissä tiukat, sillä kaikkien muiden joukkueiden tavoin myös Riteriain ryhmä testataan koronatartuntojen varalta kolme kertaa ennen ottelua. Ottelut pelataan tyhjille katsomoille. Liettuan pääsarjaotteluihin katsojia sen sijaan päästetään.

– Luulisin, että katsojarajoituksia ei ole. Eihän nämä pelit täälläkään kauheita yleisömenestyksiä ole muutenkaan koronan jälkeen olleet, Pikkarainen kertoo.

Pikkarainen sanoo katselleensa tiistaina puolen tunnin verran Derry Cityn pelaamista. Joukkue vaikuttaa hänen mielestään ”perusbrittijengiltä”.

– Kyllä meillä hyvät mahdollisuudet on. Minulla on paljon tuttuja, jotka pyörivät siellä päin, ja heidän mukaansa ei Derry Citykään ole ihan parhaassa lyönnissä.

Riteriai on Liettuan kuuden joukkueen pääsarjassa 14 kierroksen jälkeen viimeisenä. Putoamisesta ei kuitenkaan ole vaaraa, sillä sarjasta ei putoa tällä kaudella yksikään joukkue.

Ensi vuodeksi sarjaa on määrä laajentaa kymmenen joukkueen sarjaksi. Viime kaudella joukkueita oli pääsarjassa kahdeksan, mutta talousvaikeuksien ja ottelumanipulaatioskandaalin takia sarja pelataan tänä vuonna tavallista suppeampana. Nelinkertainen 20 kierroksen sarja päättyy lokakuun lopussa.

Riteriain joukkueessa pelaa myös suomalaispelaaja Akseli Kalermo, joka siirtyi seuraan kesäkuussa. Kalermo ei suoraan valmentajan palkkaukseen liity, eikä ollut henkilökohtaisella tasolla Pikkaraiselle aiemmin tuttu.

Suomea he eivät keskenään puhu, jottei kellekään tule harjoituksissa outo olo. Valmennuskieli seurassa on englanti, sillä Kalermon ja useiden liettualaisten lisäksi Pikkaraisella on valmennettavaan myös yksi pelaaja Venezuelasta, Norsunluurannikolta, Brasiliasta ja Nigeriasta. Liettuaksi Pikkarainen osaa toistaiseksi sanoa vain kiitos ja toivottaa hyvää päivää.

Muita suomalaispelaajia Kalermon lisäksi Pikkarainen ei aio Vilnaan tässä vaiheessa hankkia, sillä Liettuan siirtoikkuna sulkeutuu torstaina.

Valmennustiimi Liettuasta

Seuran olosuhteita ja valmennusympäristöä Pikkarainen kehuu vuolaasti. Koko muu valmennustiimi tulee Liettuasta.

– Ensimmäistä kertaa urallani minulla on täysipäiväinen ”staffi”. Analyytikot ja fyysiset valmentajat ovat täysipäiväisiä. Suomessakin niitä oli, mutta tehtäviä jouduttiin jakamaan, että saatiin palkat kokoon. Se on ollut mukava yllätys.

[readmore from=Pikkarainen-Tommi]

Omaa stadionia Riteriailla ei kuitenkaan ole, vaan se pelaa yhdessä toisen vilnalaisseuran Zalgirisin kanssa Liettuan jalkapalloliiton stadionilla. ”Oman kodin puuttumisen” Pikkarainen nimeääkin seuran suurimmaksi ongelmaksi.

Puolitoista vuotta sitten Riteriai muutti naapurikaupunki Trakaista Vilnaan. Joukkue käy edelleen harjoittelemassa Trakain nurmikentällä, jos edessä on luonnonnurmella pelattava ottelu. Vilnan kenttä on keinonurmi, mutta matka Trakaihin on lyhyt.

Pikkarainen sai TPS:stä lähtöpassit vain neljän pelatun sarjakierroksen jälkeen. Joukkue on hävinnyt kauden kahdeksasta pelistään seitsemän, mutta Jonatan Johanssonin johdolla jumbofinaalissa Rovaniemellä kaatui kuitenkin RoPS, joten pistetili sentään jo aukesi.

– Eihän se ilahduta, että TPS ei ole saanut hommaa kääntymään. Siellä on mun vanha staffi ja pelaajia, joiden kanssa olen tehnyt töitä useita vuosia. Enhän minä muuta toivo kuin, että TPS hinaisi itsensä kuiville. Tuntuu siinä vain olevan tekemistä, Pikkarainen sanoo ja maksaa välillä taksikyytinsä.

Sitä Pikkarainen ei osaa sanoa, ehtiikö hän katsoa TPS:n pelejä loppukauden aikana. Ainakin ensimmäiset päivät Liettuassa ovat olleet hyvin kiireisiä.

Suomalaispelaajista Liettuan pääsarjassa on viime vuosina nähty Samu Nieminen, Vahid Hambo ja Jere Koponen. Nyt Pikkarainen vie Baltian maahan myös suomalaista valmennusosaamista.

Aiheet Haastattelut Pikkarainen Tommi Riteriai Suomalaiset ulkomailla TPS Veikkausliiga