TOP 5: Tässä ovat Veikkausliigan parhaat valmentajat kaudella 2020 – nopeassa ajassa ohi Suomen oman Sean Dychen

Veikkausliigassa on useita erinomaisia päävalmentajia. Nykyään valmentaminen on myös huomattavasti enemmän yhteistyötä koko valmennusryhmän kesken. Joihinkin silti osuvat ne suurimmat valokeilat. SuomiFutis listasi sarjan parhaat valmentajat.

Yleistä sarjasta ja valinnoista:

Veikkausliiga on melko konservatiivinen ja keskitysorientoitunut sarja, jossa tempo on toistaiseksi hidasta. Vaikka sarja on kehittynyt taktisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana, ei tämä ole kuitenkaan korreloinut kaikista tärkeimmässä, eli maalintekotilanteiden luomisessa sekä maalimäärissä.

Mielenkiintoisen lisän kaudelle 2020-21 tuo se tosiseikka, että Statsbomb alkaa tuottamaan sarjasta dataa, mikä varmasti antaa parempia työkaluja sarjan analysoimiseen.

5. Jani Honkavaara, SJK

Viime kauden mestariksi valmentaneen Kuopion palloseuran päävalmentaja Jani Honkavaara ei ole missään nimessä itsestäänselvä valinta listalle. Hänellä on edessään todella isoja muutoksia SJK:ssa.

Honkavaara tuotiin Seinäjoelle tuomaan tasapainoa ja rakentamaan tulevaisuutta lukuisten epäonnistumisten jälkeen. Luomaan jatkumoa. Jatkumoa, jota ei ole ollut sitten Simo Valakarin.

Honkavaara on jossain määrin kiistelty hahmo. Joissain arvioissa on jopa kyseenalaistettu, onko ”Honsu” edes hyvä valmentaja? Yhtenä argumenttina on tarjottu potkuja HIFK:sta. En henkilökohtaisesti osta tätä perustelua. Hän nosti HIFK:n Veikkausliigaan näyttävästi, vaikka ryhmä oli täynnä amatöörejä ja seurassa oli myös kabinettiriitoja.

Tilanne ei tosin eroa merkittävästi SJK:ssa, missä kabinettiriidat ovat olleet osa arkea. Osa kiitosta KuPSin tuloksista menee luonnollisesti myös muulle valmennustiimille sekä urheilutoimenjohtaja/kykyjenetsijä Konstantin Shipulinille, joka toi muun muassa Rangelin sekä Klubiin siirtyneen Luis Murillon sisään. Shipulin palaa täksi kaudeksi Pietarin Zenitiin, mutta itse asiaan.

Honkavaaran lähestymistapa on yleensä ollut varsin hyökkäävä ja epäsymmetrinen. Isompi fokus hyökkäysvoiman suhteen on ollut vasen laita, eikä vähiten Petteri Pennasen takia. Oikea puoli yleensä on tuonut leveyttä ja tasapainoa. Tämä trendi on ollut myös havaittavissa SJK:n treenipeleissä, vaikka joukkueen ryhmitys on vaihtunut tiuhaan.

HIFK:ssa Honkavaaran joukkue pelasi enemmän alhaalta käyttäen diagonaalisyöttöjä. KuPSissa syötöt laidoille hyökkäyskomanneksella lisääntyivät, mikä myös viittaa Honkavaaran pelifilosofian kehittymiseen ja hankintojen onnistumiseen. Honkavaara suosii myös hyvin vahvasti laidoilta hyökkäämistä verrattuna keskikaistaan.

Honkavaara on tunnettu viihdyttävästä hyökkäyspelistään, mutta puolustuspäässä on ollut ongelmia mestaruuskautta lukuun ottamatta. Toki mestaruuskaudellakin KuPSilla oli alkukaudesta ongelmia puolustamisen kanssa.

Uudellenrakennus Seinäjoella on massiivinen, mutta sarja tarvitsee ehdottomasti kilpailukykyistä SJK:ta. Alku on tuskin ruusuilla tanssimista ja kyyti on ollut harjoitusotteluissa kylmää. Olosuhteet ovat muuttuneet viime vuodesta paljon, mutta Honkaavara kuuluu ehdottomasti liigan viiden parhaan valmentajan joukkoon.

4. Teemu Tainio, Haka

Entinen huippupelaaja Teemu Tainio on tehnyt uskomatonta työtä Valkeakosken Hakassa. Joukkue dominoi Ykköstä ja nousi erittäin ansaitusti Veikkausliigaan. Huomionarvoista on, että joukkue ylisuoritti oman maaliodottaman (xG), mutta siitäkin huolimatta Haka olisi ollut sarjan ykkönen kaikilla mittapuilla.

Tainio oli Keith “Keke” Armstrongin apuvalmentajana kaudella 2018-19, joten materiaali oli entuudestaan tuttu. Seurassa ei oikeastaan muuttunut kuin päävalmentaja. Tämä lienee testamentti Tainion taidoista sekä Armstrongin jäämisestä kyydistä. Armstrong toki osoitti viime kaudella oman huippuosaamisensa Honkavaaran apuvalmentajana.

Tainio tunnetaan rauhallisena johtajana, mikä varmasti kumpuaa hänen upealta peliuraltaan. Hän on tiettävästi myös hyvä opettamaan sekä kehittämään pelaajia, mikä on todella suotava piristysruiske suomalaisessa jalkapallossa. Vaatimustaso on selkärangassa.

Tainio on suosinut enimmäkseen 4-2-3-1-muotoa ja hänen lähestymistapaansa voi kuvailla aktiiviseksi, vaikka kukaan tuskin tulee odottamaan samanlaista dominointia kuin Ykkösessä. Sarjojen välillä on tuntuva ero laadussa.

Tainio kuitenkin lupasi joukkueen pitävän edelleen kiinni aseistaan. Lähestymistapa on pelaava sekä raikas. Tämä on yhtä lailla kaivattu piristysruiske konservatiiviseen ja hitaaseen sarjaan, missä virheiden välttäminen ja jopa pisteen saaminen tuntuvat olevan liian usein päätavoitteena.

Hakan harjoitusottelut ovat sujuneet mallikkaasti, ja joukkue on vahvistunut muutamalla täsmähankinnalla. Eero Markkasen kohdepelaamisesta Haka voi hyötyä, ja olisi myös Huuhkajille tärkeää saada huippukuntoinen Markkanen mukaan ryhmään.

Tainio edustaa luonnollisesti pientä ”riskivalintaa” tälle listalle, mutta kaikki näkemä tukee toistaiseksi tätä väitettä. Tainio vaikuttaa lupaavimmalta suomalaiselta valmentajalta sitten Simo Valakarin. Ensin pitää silti säilyä Veikkausliigassa ja lunastaa odotukset. Sijoittuminen kahdeksan parhaan joukkoon olisi mielestäni kova ja jokseenkin realistinen suoritus Tainiolle sekä Hakalle.

3. Jarkko Wiss, Ilves

Jarkko Wissiä voisi kuvailla kenties Suomen Sean Dychena, ja hänet tunnetaan laadukkaasta puolustuspelin organisoinnista sekä xG:n vastaisista kommenteistaan. Jälkimmäinen kannattaa ottaa ripauksella suolaa, sillä Ilveksen esitykset ovat olleet myös maaliodottaman valossa hyviä.

Wiss ulosmittaa yleensä joukkueestaan maksimit, ja hän on pragmaattinen valmentaja. Tulos ratkaisee. Wiss pelaa toisin sanoen yleensä kätensä hyvin ja pärjää paremmin kuin mitä annetuilla korteilla pitäisi pärjätä.

Wiss on myös hyvä kehittämään nuoria pelaajia, ja Ilves viliseekin lupaavia nuoria ukkoja, jotka ovat valmiita nousemaan seuraavalle tasolle Wissin yleensä suosimassa 4-2-3-1-muodossa. Kirkkaimpana nimenä esimerkiksi Naatan Skyttä.

Ilves ja Jarkko Wiss tekevät yksinkertaiset perusasiat erittäin laadukkaasti, joten molemmille on pakko antaa kunniaa. Ilves on kaiken lisäksi näyttänyt erittäin terävältä Suomen Cupin otteluissa, mikä povaa hyvää. Kompastuskivenä saattaa jälleen olla materiaalin kapeus sekä resurssien puute.

2. Toni Koskela HJK

HJK:n päävalmentaja Toni Koskela on tunnettu useasta eri muodosta, mutta tällä kaudella uusien hankintojen myötä Klubi näyttäisi siirtyvän vahvemmin kohti 4-3-3-muotoa. Koskelan go-to-muodot ovat yleensä olleet 4-2-3-1 sekä 4-4-2-muodot.

Tällä kaudella vain mestaruus kelpaa ja materiaalia voi pitää selkeästi sarjan laadukkaimpana. Vaihtuvuus joukkueessa on ollut isoa, mutta osa hankinnoista on entuudestaan tuttuja kasvoja seurassa, kuten Atomu Tanaka sekä Rasmus Schüller. Jälkimmäisen otteita odotan todella innolla.

Suomen Cupin osalta paketti on näyttänyt tasapainoiselta ja entistä aktiivisemmalta. On syytä myös muistuttaa, että kaikki hankinnat eivät ole toki vielä asettuneet sisään, ja asioita saattaa muuttua.

Millään seuralla Veikkausliigassa ei ole kuitenkaan yhtä paljon taitoa ja pallovarmuutta kuin Klubilla. Tämä näkyy myös itse pelissä. Schüller sekä Lucas Lingman tuovat jo kahdestaan sen verran paljon teknistä taitoa sekä rauhallisuutta, että se vaikuttaa väkisin pelin kulkuun.

En rehellisesti muista, että missään suomalaisessa seurassa olisi ollut muutamaan kauteen yhtä paljon hohtoa. Englanninkielinen termi flair kuvaa kokonaisuutta kuitenkin suomenkielistä serkkuaan paremmin.

On myös syytä odottaa läpimurtokautta Eetu Vertaiselta, joka todennäköisesti pelaa vasempana laitahyökkääjänä nauttien korkeasta lähtöasetelmasta sekä vasemman laitapakin, Luis Carlos Murillon, aktiivisuudesta.

Tämä kausi on varsinainen testi Toni Koskelalle. Vaikka jotkut pelilliset asiat muuttuivat positiivisempaan suuntaan viime kaudella, ei Koskelan aikaa Klubissa voi vielä pitää erityisen onnistuneena. Selkeä trendi Mika Lehkosuohon verrattuna oli kuitenkin se, että kentällä nähtiin vähemmän turhia syöttöjä alakerrassa ja selkeästi enemmän syöttöjä ylempänä kenttää.

Joukkue on vahvistunut järkevästi, ja koko keskikenttä on mennyt uusiksi (mikä on hyvä asia). Väsynyt odotusarvo jokavuotisesta mestaruudesta ei varmasti ole väsynyt tällä kaudella.

1. José Riveiro, Inter

Interin päävalmentaja José Riveiro on tehnyt esimerkillistä työtä Interissä, ja joukkue kamppaili mestaruudesta loppuun asti viime kaudella. Espanjalaisen sapluuna on yleensä ollut 3-4-1-2- ja 3-4-3-muodot.

Muistutuksena, että muodot ovat vain muotoja, mutta Riveiro on onnistunut tuomaan ”wingbackin” (laitapelaajien) hyödyt käytäntöön. Interillä on leveällä vaihtoehtoja rakentelussa ja positiiviset suunnanmuutokset ovat parhaimmillaan upeaa katseltavaa.

Inter hyödyntää hyvin pelaajia “levossa” pallon yläpuolella, mikä lisää vastahyökkäysuhkaa merkittävästi. Samalla ”ratkaisupelaajat” ovat tuoreita itse ratkaisuhetkillä.

Mielenkiintoista on, että Inter keskittää eniten veikkausliigajoukkueista, 13,6 kertaa ottelua kohden. Wingbackien myötä hyökkäysten kaistajakauma on varsin mielenkiintoinen, 42-23-35%. Vasemmalta tullaan eniten koko sarjassa. Laukausta kohden laskettu maaliodottama oli myös sarjan toiseksi korkein Interin kohdalla viime kaudella.

Itse pidän henkilökohtaisesti siitä lähestymistavasta, että peli pidetään enimmäkseen kontrollissa ja keskellä, mutta wingbackit tarjoavat aina leveän vaihtoehdon, mikä venyttää vastustajan muotoa. Itse murtautuminen tapahtuu enimmäkseen laidoilta ja vastustajan boksin täyttäminen on keskiössä. Mika Ojala oli sarjan kahden parhaan joukossa mitä tuli syöttöodottamaan sekä maalisyöttöihin. Ojalan lisäksi myös Filip Valencic on nyt poissa. Loistavan kauden pelannut, Timo Furuholm, on helpompi pitää aisoissa ilman Ojalaa ja Valencicia.

Riveiro on todella analyyttinen valmentaja, ja hänet tunnetaan pelaajalähtöisestä lähestymistavasta. Nopeassa ajassa Riveirosta on kuoriutunut veikkausliigavalmentajien aatelia.

• Kaikki Veikkausliigan ennakkopaketin artikkelit luettavissa täältä.