Ykkösen ennakko, sijat 7-12 – Tästä joukosta löytyvät kolme putoajaa

Kansallista Liigaa ja Kakkosta on Suomessa pelattu jo muutama sarjakierros. SuomiFutis ennakoi näitäkin jo hyvissä ajoin ennen starttia. Kansallisen Liigan ennakko löytyy täältä ja Kakkosen ennakko täältä.

Heinäkuun alussa alkaa Veikkausliiga, jonka suureen ennakkopakettiin voi tutustua tällä erikoissivullamme. Muun muassa kaikki joukkue-ennakot on jo julkaistu. Nyt esittelyvuoroon tulee Ykkönen, jossa pelit alkavat lauantaina 27. kesäkuuta.

Ennakkopaketti kahdessa osassa

Ykkösen ennakko on jaettu kahteen osaan. Tässä avausosassa käsitellään joukkueita, joiden arvioimme sijoittuvan sarjassa sijoille 7-12. Toisessa osassa esitellään joukkueet sijoilta 1-6, eli ne, joiden uskomme taistelevan Veikkausliigaan noususta.

Ykköstä laajennettiin täksi kaudeksi kahdella joukkueella. Kakkosesta tälle sarjatasolle nousivat Gnistan, MP ja SJK Akatemia. Veikkausliigasta Ykköseen putosivat puolestaan KPV ja VPS.

Alun perin Ykkösessä piti pelata 27 kierrosta samalla järjestelmällä kuin Veikkausliigassa: kaksinkertaisen sarjan jälkeen joukkueet olisi jaettu kahteen loppusarjaan, joissa olisi pelattu yksinkertainen viiden kierroksen jatkosarja. Koronaviruspandemian aiheuttaman kauden lykkääntymisen vuoksi loppusarjoista kuitenkin luovuttiin, joten nyt kausi pelataan simppelisti kaksinkertaisena 22 kierroksen sarjana.

Ykkösen avauskierros 27.6.:

15.00 SJK Akatemia-EIF
17.00 KPV-KTP
17.00 AC Kajaani-Jaro
17.00 AC Oulu-Gnistan

VPS, MuSa, MP ja MYPA avaavat kautensa vasta seuraavana viikonloppuna 4.-5.7. Ykkösen koko otteluohjelma löytyy täältä. Sarjan päätöskierros pelataan 31.10. Ykkösen televisioinnista vastaa Elisa Viihde, joka näyttää palvelussaan kaikki kauden ottelut.

Joukkueet esitellään jutuissa SuomiFutiksen arvioimassa sijoitusjärjestyksessä.

12. MYPA – jopa viime kautta vaikeampaa?

MYPA lukeutuu 1990-luvun ja 2000-luvun alun menestyksekkäimpiin suomalaisseuroihin. Kolmen Suomen Cupin voiton jatkoksi MYPA juhli Veikkausliigan mestaruutta vuonna 2005. Mestaruuskauden jälkeen MYPA valahti sitten nopeasti keskikastin vääntöihin, ja syöksykierre huipentui helmikuussa 2015 jätettyyn konkurssihakemukseen.

Kaikkiaan 24 pääsarjakautta (joista 23 Veikkausliigassa) pelannyt MYPA on edelleen Veikkausliigan maratontaulukossa kakkosena HJK:n jälkeen. Moni jalkapalloromantikko näkisi varmasti mielellään MYPA:n taas myös Veikkausliigassa, mutta kovin nopeasti tuon haaveen on vaikea nähdä toteutuvan. Työ on vielä pahasti kesken.

MYPA:n uusi tuleminen käynnistyi kaudella 2017, kun se sai paikan Kolmosesta. Se nousi Kakkoseen seuraavana syksynä häviämättä otteluakaan, ja voitti myös Kakkosen lohkonsa kaudella 2018. Nousukarsinnoissa MYPA sai taipua TPV:lle, mutta lopulta sille aukesi paikka Ykkösestä jo viime vuonna, kun PS Kemi luopui sarjapaikastaan.

MYPA lähti viime kauteen takamatkalta, sillä joukkue oli kasattu Kakkosta varten. Helppoa sesongista ei missään tapauksessa tullutkaan. MYPA aloitti sarjan neljän pelin tappioputkella, ja vietti yli puolet kaudesta sarjan jumbosijalla.

Heikoin jakso osui kesäkuukausille, sillä juhannuksesta elokuun loppuun MYPA sai 11 pelistään vain kolme tasapelipistettä. Heinä-elokuulle osui kuuden pelin tappioputki, jonka aikana se teki vain yhden maalin.

Syksyn piristyminen kuitenkin pelasti MYPA:n sarjapaikan Ykkösessä. Seitsemästä viimeisestä pelistään se sai 11 pistettä, ja kipusi lopulta pisteellä Kakkoseen pudonneen TPV:n edelle.

Avainasemassa oli ennen kaikkea toiseksi viimeisen kierroksen keskinäinen kohtaaminen, jossa MYPA käänsi 0-2 -tappioaseman komeasti 3-2 -voitoksi. Sankariksi nousi puolustaja Johannes Kytilä, joka teki pelin loppuhetkillä kauden toisen ja kolmannen maalinsa. Tasoitus syntyi upealla kaukolaukauksella 20 metristä ja voittomaali puskemalla.

Kytilän sarjapaikan pelastanut voittomaali syntyi lisäajan neljännellä minuutilla, ja räjäytti huutomyrskyyn Saviniemen 1 300-päisen yleisön. Voitto jätti TPV:n neljän pisteen päähän, joten vaikka Veikkausliigaan noussut Haka voittikin päätöskierroksella MYPA:n 2-1, putosi TPV Kakkoseen.

MYPA:n viime kauden suurimpia onnistujia olivat KuPS:sta värvätyn topparin Kytilän lisäksi Hongassa ja Klubi 04:ssä kypsynyt Rony Huhtala, 22, ja seuran oma kasvatti Jussi-Pekka Rämä, 24, joka tehtaili Kakkosessa kaudella 2018 huimat 23 maalia. Kahdeksan maalia tehnyt Huhtala valittiin syyskuussa Ykkösen pelaajaksi, ja jälki oli hyvää myös Suomen Cupissa.

Täksi kaudeksi Rony Huhtala siirtyi Gnistaniin, Kytilä AC Kajaaniin ja virolainen Maksim Gussev palasi kotimaahansa. Koska lähtijät olivat joukkueen kantavia voimia, on selvää, että tasonnostoa kaivataan monilta.

Joukkueen ainoan ulkomaalaisvahvistuksen, tammikuussa hankitun Edmundo Robinsonin sopimus purettiin koronakriisin aikana. Koronakriisi vesitti myös aikeet lisävahvistusten hankkimisesta.

TPV:stä hankitulle keskikentän vasemman laidan pelaajalle Arjan Goljahanpoorille on iso tontti tarjolla. Kiffenistä tullutta 21-vuotiasta Nathael Ishiitä valmentaja Mäkelä on puolestaan kuvaillut ”taidoiltaan liigatason pelaajaksi”.

KTP:stä tullut Juuso Laitinen on puolustuksen uusi liideri Kytilän lähdettyä. 30-vuotias Laitinen on pelannut Ykkösessä 126 ottelua, ja veti vuonna 2017 PS Kemissä täyden veikkausliigakauden. Puolustukseen värvättiin myös VJS:stä Somalian A-maajoukkuepelaaja Ahmed Said Ahmed.

Erittäin olennaista MYPA:n menestykselle on toista kautta jatkuva yhteistyö HIFK:n kanssa. Viime kaudella HIFK:sta saatiin avuksi Silver Grauberg ja Tino Palmasto, ja harjoituspeleissä MYPA:n riveissä on nähty auttamassa muun muassa Vitinho.

Seurata kannattaa myös loukkaantumisesta toipunutta 18-vuotiasta keskikenttäpelaajaa Anttoni Huttusta, veikkausliigalegenda Toni Huttusen poikaa. 441 ottelua pelannut Toni Huttunen on Veikkausliigan ottelutilaston ykkösmies, joka toimi viime kaudella MYPA:n kakkosvalmentajana.

MYPA erotti yllättäen viime marraskuussa, lopun hienosta selviytymisestään huolimatta päävalmentajansa Jukka Karjalaisen. Potkujen syytä ei avattu medialle sen tarkemmin, vaan päätös jäi mysteeriksi.

Uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin vuoden 2005 mestarivalmentaja Ilkka Mäkelä, joka otti koronasäästöistä johtuen kesäkuussa kantaakseen kaksoisroolin myös seuran toiminnanjohtajana. ”Ili” Mäkelän valmennustiimin fysiikkavalmentajana on Pikkuhuuhkajien vuoden 2009 EM-joukkueessa pelannut Tuomo Turunen.

MYPA on tälläkin kaudella taloudellisilta resursseiltaan Ykkösen pienimpiä seuroja eikä pelaajalista vakuuta. Viime kaudella joukkuehenki ja taistelutahto riittivät pitämään seuran täpärästi Ykkösessä, mutta tänä vuonna voi tulla noutaja. Nyt sarjasta putoaa yhden joukkueen sijasta kolme, eikä sarjassa välttämättä ole kolmea MYPA:a huonompaa.

MYPA:n yleisökeskiarvo oli viime kaudella Ykkösen neljänneksi paras, 1 136 katsojaa/peli. Edelle ylsivät TPS, KTP ja Haka.

11. SJK Akatemia – reservijoukkueen visiitti jää ranskalaiseksi

Ykkösessä on nähty veikkausliigaseurojen kakkosjoukkueista useimmiten HJK:n kakkosjoukkue Klubi 04, mutta nyt on SJK:n reservijoukkueen vuoro. SJK Akatemia voitti viime kaudella Kakkosen C-lohkon 12 pisteen erolla seuraaviin, ja nousi täksi kaudeksi Ykköseen – ensimmäistä kertaa historiassaan. Myös lohkon lähimmät haastajat olivat veikkausliigaseurojen yhteistyöjoukkueita, sillä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat KuPS:n farmiseura KuFu98 ja RoPS/2.

SJK Akatemian pelaajistoa pitää luonnollisesti peilata SJK:n ykkösjoukkueen kokoonpanoon, sillä lienee selvää, että useissa otteluissa kantavat pelaajat kuuluvat enemmän tai vähemmän edustusjoukkueen rinkiin. Viime kaudellakin tuntumaa akatemiajoukkueessa kävivät hakemassa vaikkapa veikkausliigakentiltä erittäin tutut Joel Mero, Jarkko Hurme, Obed Malolo ja Maximo Tolonen.

Kuvaavaa on se, että Kakkosen C-lohkon viime kauden parhaaksi maalivahdiksi viime kaudella valittu Severi Ikäheimo siirtyi AC Kajaaniin, mutta minkäänlaista ongelmaa se ei SJK Akatemialle muodosta. Todennäköisesti Akatemian maalilla nähdään usein edustusjoukkueen kirjoilla oleva, EIF:ssä viime kausina hienosti onnistunut Mehdi El Moutacim, 19.

SJK:n edustusjoukkueeseen nostettiin täksi kaudeksi muun muassa Kakkosen koko viime kauden paras maalintekijä Joonas Lepistö. Juuri 22 vuotta täyttänyt Lepistö tykitti Akatemialle komeat 23 maalia, ja ansaitsee näyttöpaikan Veikkausliigassa. Juuri Lepistön kaltaisia pelimiehiä Akatemia voi kuitenkin saada käyttöönsä, jos pääsarjatasolla vähänkin takkuaa.

SJK Akatemian oman pelaajalistan kiinnostavimpia pelaajia ovat kenties puolustajat Joona Lautamaja ja Joel Laitinen. Lappeenrantalaista PEPO:a viime kaudella kipparoinut Laitinen harjoitteli syksyllä FC Interissä ja kuuluu myös Suomen alle 19-vuotiaiden maajoukkuevahvuuteen.

SJK Akatemian valmennuskolmikon muodostavat seuran edustusjoukkueessa aiemmin pelanneet Thomas Dunne, Brian Page ja Toni Lehtinen. On sanomattakin selvää, että pelaajaliikennettä Veikkausliigan ja Ykkösen joukkueiden välillä tullaan näkemään paljon. Akatemian omalla nuorella joukkueella yksin voisi olla hyvin tukalaa säilyä sarjassa, mutta veikkausliigavahvistukset parantavat Akatemian mahdollisuuksia huomattavasti. Vaikeaa tulee silti.

10. MP – Joko vihdoin kaksi kautta Ykköstä putkeen?

Perinteikäs Mikkelin Palloilijat marssi pitkäksi venyneen odotuksen jälkeen takaisin Ykköseen suvereenisti. MP hävisi kauden 25 ottelustaan vain yhden, sen maaliero oli komea 47-14, ja eroa Kakkosen A-lohkon toiseksi tulleeseen JIPPO:on tuli 11 pistettä.

MP kuului 1970-luvulla maan parhaisiin joukkueisiin, ja taisteli myös 90-luvun alussa pääsarjan kärkisijoista. Veikkausliigassa MP on nähty viimeksi vuonna 1996, ja viimeiset vuosikymmenet ovat kuluneet enimmäkseen Kakkosessa. Ykköseen MP teki lyhyet visiitit kausina 2010 ja 2015. Nyt viiden vuoden sykli on taas täynnä, kun MP palasi toiseksi korkeimmalle sarjatasolle kaudeksi 2020. Pelkona on, että vierailu jää nytkin lyhyeksi.

MP:n viime kauden parhaimmistoa olivat joukkueen ulkomaalaispelaajat. Kamerunilaismaalivahti Sammy Ndjock valittiin lohkonsa parhaaksi maalivahdiksi ja hänen maanmiehensä, toppari Vincent Bikana parhaaksi puolustajaksi.

30-vuotias Ndjock on mielenkiintoinen lisä Ykköseen siksikin, että hän oli mukana Kamerunin MM-kisajoukkueessa vuonna 2014. Pelattuja maaotteluita Ndjockilla on kolme, mutta noissa kisoissa hän sai tyytyä sparraajan rooliin.

Jos huolehtivat alakerrasta kamerunilaiset, niin ylempänä tahtipuikkoa heiluttivat joukkueen mainiot brassit Filipe Mello, Lucas ja Denis. Vahvan kauden pelasivat myös KuPS:ssa Veikkausliigaa pelannut laitalinkki Joonas Nissinen sekä niin ikään kuopiolaistaustainen toppari Reetu Räsänen.

Koko edellä mainittu brassikolmikko on nyt poissa. Lucas jatkaa uraansa Kolmosen Savilahden Urheilijoissa, eikä Filipe Melloa tai Denistäkään enää MP:n paidassa nähdä. Joukkueen hyökkäyspeli menetti purentansa, joten uusia tehomiehiä kaivataan. Suurta maalintekovastuuta sälytetään nyt FC Lahdesta saapuneen Irfan Sadikin sekä uuden brassikärjen Firminon harteille. Iso rooli on tarjolla myös nigerialaiselle keskikentän pohjapelaajalle Jonathan Dunyinille.

Suuri muutos MP:ssä on myös päävalmentajan vaihtuminen. Joukkueen Ykköseen nostanut Janne Wilkman siirtyi syksyllä englantilaisen Sunderlandin Pohjoismaiden pelaajatarkkailijaksi, ja tilalle värvättiin entinen A-maajoukkuetoppari Juha Pasoja. 43-vuotias Pasoja nosti viime kaudella Kemi City FC:n Kolmosesta Kakkoseen, ja on valmentanut aiemmin JJK:ta ja ghanalaista Dreams FC:tä.

MP esiintyi hyvin Suomen Cupissa ja selviytyi neljännesvälieriin, jossa Haka oli parempi maalein 3-1. Viime kauden runko on hyvin kasassa, joten joukkue napsinee alkukaudella hyvin pisteitä. Sarjapaikan säilyttämisestä tulee kuitenkin tukala haaste. Sammy Ndjock voi olla sarjan parhaita maalivahteja, mutta työmäärä tulee olemaan iso.

7 000 katsojaa vetävä Mikkelin Urheilupuisto on kapasiteetiltaan Ykkösen toiseksi suurin stadion. Jos mikkeliläisyleisö herää, on MP:llä potentiaalia komeisiin katsojalukuihin, kunhan koronarajoituksia heinä-elokuussa kevennetään. Tätä auttaisi, jos MP:n voitot eivät jäisi pelkiksi muistoiksi viime kaudelta. Viime kauden yleisökeskiarvo Kakkosessa oli sarjan paras 1 212 katsojaa/peli, jolla olisi hellinnyt Ykkösen vertailussakin neljäs sija.

9. MuSa – toistuuko viime kauden yllätys?

Porilainen Musan Salama oli yksi Ykkösen viime kauden yllättäjistä. Sarjanousijaa povattiin putoamiskamppailuun, mutta joukkue sijoittui lopulta viidenneksi, käväistyään parhaimmillaan jopa kolmantena. MuSa:n päästettyjen maalien määrä 54 (2/peli) oli sarjan kolmanneksi suurin, mutta silti voittoja kertyi yhtä paljon kuin tappioita, 11 kumpiakin.

TPS:stä saapunut Juho Montola pelasi keskikentällä hyvän kauden, mutta parhaiten MuSa:ssa onnistui viime kauden alla Interissäkin näytillä käynyt japanilainen Taiki Kagayama. Sähäkkä pelimies tehtaili 15 ottelussa seitsemän maalia ja viisi maalisyöttöä, ja hänet valittiin Ykkösen kesäkuun parhaaksi pelaajaksi.

MuSa joutui kuitenkin luopumaan Kagayamasta elokuun alussa, kun KPV värväsi hänet sarjaporrasta ylemmäs Veikkausliigaan. KPV:n putoamisesta huolimatta sarjataso on sama tänäkin vuonna, sillä toisella yrittämällä Kagayama sai sopimuksen FC Interiin.

Kagayaman tontille hankittiin jo ennen tämän lähtöä heinäkuussa pelaaja samasta maasta, Yokochi Takanori. Takanori pärjäsi tehovertailussa hyvin, sillä hänen saldonsa oli 13 Ykkösen ottelussa jopa vielä parempi, seitsemän maalia ja neljä maalisyöttöä.

Japanilaiskaksikko oli MuSan ainoat ulkomaalaisvahvistukset viime kaudella, mutta heidän tehokkuutensa oli erittäin tärkeää. Parhaat suomalaiset maalintekijät ylsivät kolmeen tehtyyn maaliin. Tehot tosin jakautuivat hyvin tasaisesti, sillä peräti 15 eri pelaajaa tuuletti kauden aikana maalia.

Nyt poissa ovat molemmat japanilaiset, sillä Takanori siirtyi tammikuussa Maltan pääsarjaan. Ilman japanilaisia ei mennä silti tälläkään kaudella, sillä nyt ryhmään siirtyi 25-vuotias laitalinkki Yutaka Abe, jolla on kokemusta Saksan neljänneltä ja viidenneltä sarjatasolta.

Nyt MuSa on kuitenkin katsellut ulkomaalaiskartoituksessaan myös nousevan auringon taakse. Kaksi viikkoa ennen kauden alkua ryhmään liittyi maaliskuussa testattu färsaarelaishyökkääjä John Frederiksen. Peräti 202-senttinen kolossi on pelannut aiemmin Tanskan kolmostasolla. Hänet nähtiin vuoskymmenen alkupuolella myös Färsaarten juniorimaajoukkueissa.

Keskikentän pohjalle MuSa värväsi Kakkoseen nousseesta Atlantiksesta 21-vuotiaan yhdysvaltalaisen Elijah Akinin, joka pystyy pelaamaan myös topparina. Tehoja odotetaan myös kahdelta Ykkösen tasolla kokeneelta hyökkääjältä: laidalla parhaiten viihtyvältä Pallo-Iiroista siirtyneeltä Juuso Aallolta, 29, sekä 33-vuotiaalta lähes koko ikänsä Porissa pelanneelta Samu-Petteri Mäkelältä.

Mäkelä loukkaantui viime kauden avausottelussa ja sai polvivammasta toivuttuaan MuSa:lta kaksivuotisen sopimuksen vasta kesäkuussa. Mäkelä onkin miltei kuin uusi hankinta, vaikka liittyi MuSa:n vahvuuteen Jazzista jo kesällä 2017. Kausi 2017 olikin uran tehokkain, sillä tuolloin Mäkelä teki kahdessa eri porilaisseurassa yhteensä 11 maalia.

MuSa:n joukkueessa kannattaa seurata tarkasti 18-vuotiasta laitapuolustajaa Joonas Lakkamäkeä. Lakkamäki pelasi jo viime kaudella Ykköstä 18 ottelua isoilla minuuteilla, ja vastuu vain kasvoi kevään Suomen Cupissa. Hyvät otteet poikivat Lakkamäelle viime syksynä kutsun poikamaajoukkueeseen.

MuSa:n päävalmentajana aloittaa kolmannen kautensa 37-vuotias Ville Ulanen, joka toimi jo sitä ennen kolmen kauden ajan saman seuran apulaisvalmentajana. Ulasella on siis pitkä projekti meneillään, ja hän tuntee käytettävissä olevan pelaajarunkonsa erinomaisesti. Viime kausi osoitti, että Ulanen osaa repiä pelaajistostaan myös tulosta irti. Siviiliammatiltaan hän on lastentarhanopettaja.

MuSa ei saa pelata pelejään omalla perinteisellä kotikentällään ”MuSan Wembleyllä”, vaan sen kotiottelut pelataan Porin Stadionilla. Stadion on 12 300 katsojan kapasiteetillaan koko sarjan ylivoimaisesti suurin. Viime kauden yleisökeskiarvo oli 1 052.

MuSa pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla nyt historiansa seitsemännen kauden. Pääsarjassa se ei ole pelannut koskaan.

8. AC Kajaani – pakka taas täysin uusiksi

Vuonna 2006 perustetulla AC Kajaanilla alkaa Ykkösessä kolmas perättäinen ja kaikkiaan neljäs kausi. Sympatiapisteitä yli seurarajojen Kajaani ei varsinaisesti ole kerännyt. Joukkue on vuodesta toiseen melkoinen hedelmäsalaatti, myöhään kasattuna se on likimain halveksunut Suomen Cupia kokoonpanoillaan ja joukkue myös pelaa Ykkösen pienimmille yleisömäärille. Viime kauden yleisökeskiarvo oli 559 katsojaa/peli.

AC Kajaani on kuitenkin säilynyt Ykkösessä kahdesti putkeen, sillä huonekalualalla omaisuutensa tehnyt seuran päärahoittaja ja puheenjohtaja Arvo Toivainen on aina heltynyt lopulta kukkaronsa nyörejä raottamaan. Niin nytkin, vaikka talvella Toivainen väläytteli jo mahdollisuutta, että Kajaani joutuisi lopulta luopumaan sarjapaikastaan.

Imagoa ei kiillota sekään, että AC Kajaanin tiedottaminen ja kotisivut eivät ole missään tapauksessa Ykkösen tasolla. Jos jo ihan tavallisiin pelaajauutisiin alettaisiin jossain vaiheessa satsata edes vähän, voisi AC Kajaanin kiinnostavuuskin samalla kasvaa. Otteluraporteista puhumattakaan.

AC Kajaanin viime kauden lukuisista ulkomaalaisvahvistuksista parhaiten onnistuivat brasilialainen laitapuolustaja Duda, ghanalainen keskikenttäpelaaja Brite Andoh ja romanialaiskärki David Popa. Heistä Popa jatkaa joukkueessa tälläkin kaudella. Muutama keskikesän laina Veikkausliigasta teki myös hyvää selviytymistaisteluun.

Ei ole liioiteltua sanoa, että AC Kajaanin joukkue on mennyt jälleen kerran käytännössä täysin uusiksi, sillä niin mieletön sen pelaajaruletti on ollut. Transfermarkt-siirtosivusto ei ole aina kaikissa asioissa aivan ajan tasalla, mutta päällisin puolin se listaa hyvin myös Suomen Ykkösen pelaajasiirrot. AC Kajaaniin tulleiksi pelaajiksi Transfermarkt luettelee vaatimattomat 30 pelaajaa. Toki joku tulleista on jo lähtenytkin.

Uudet suomalaispelaajat hankittiin seuraan pääasiassa vuoden ensimmäisinä kuukausina. Täydennyksiä ulkomailta on tehty pikkuhiljaa, mutta kaikkein isoin pommi pudotettiin kesäkuun alussa, kun AC Kajaani ilmoitti sopimuksesta 33-vuotiaan Erfan Zenelin kanssa. Viisinkertainen suomenmestari tuo Kajaaniin tullessaan 264 ottelun veikkausliigakokemuksen.

Ainoa laatuhankinta Zeneli ei silti suinkaan ole. Maalille Kajaani hankki Kakkosen C-lohkon viime kauden parhaan torjujan, SJK-organisaatiosta saapuvan Severi Ikäheimon. Toinen torjuja, kroatialainen Deni Kaksa tuli Ruotsin kolmostasolta.

Puolustuslinjaa tilkkivät KuPS-taustaiset Mikko Pitkänen, Sharp Räsänen ja Johannes Kytilä, jonka kaksi maalia pelastivat viime syksynä MYPA:n sarjapaikan. Koko kolmikko on lyömässä kunnolla miesten tasolla läpi, ja etenkin Sharp Räsäseltä odotetaan paljon.

Keskikentälle AC Kajaani värväsi LA Galaxyn reservijoukkueessa pelanneet Emmanuel Appiahin ja Geoffrey Acheampongin sekä Albanian poikamaajoukkueessa nähdyn Aleksandros Dhamon. Hyökkäystä vahvistavat Saksassa pelannut japanilainen Yusuke Unoki, Somalian A-maajoukkueeseen noussut HJK-kasvatti Hussein Mohamed sekä TPV-taustainen Mauro Severino.

Hankinnoissa on paljon kysymysmerkkejä, mutta myös huutomerkkejä. Ei ole helppoa aloittaa aina nollilta, mutta sen verran laadukkaalta hankintojen taso vaikuttaa, että AC Kajaani yltänee nytkin alempaan keskikastiin.

AC Kajaanin sopeutumista ja selviytymistä helpottaa, että valmentaja Mika Lumijärvelle tilanne ei ole millään tapaa uusi. 49-vuotias Lumijärvi tuntee säilymistaistelut ja AC Kajaanin toimintakulttuurin monen kauden kokemuksella.

Lumijärvi työskentelee myös pelaajatarkkailijana, joten hänellä on paitsi erinomaista silmää hankinnoille, myös suhteet kunnossa. Ei lienekään sattumaa, että Kajaanin pelaajavärväykset ovat tavanneet onnistua melko hyvällä prosentilla.

Toissa kaudella AC Kajaanin sarjapaikka säilyi viiden, ja viime vuonna kolmen pisteen erolla putoajaan. Joko nyt ero repeäisi vähän isommaksi?

7. EIF – edelleen espanjalaiskomennossa

115-vuotias Ekenäs IF aloittaa Ykkösessä jo kuudennen perättäisen kautensa. Ainoastaan AC Oululla on tältä sarjatasolta pidempi yhtäjaksoinen putki päällä, sillä Oulu pelaa Ykkösessä jo kymmenen kautensa peräkkäin.

EIF on pelannut pääsarjatasolla vain yhden kauden, vuonna 1933. Kaudella 2018 pääsarjaan paluu näytti hyvin realistiselta, sillä EIF roikkui pitkälle syksyyn mukana nousutaistelussa, ja jäi suorasta noususta lopulta seitsemän pisteen päähän.

Viime kaudella se putosi kuitenkin takaisin maan pinnalle sarjan keskikastiin. EIF sai 27 ottelusta 30 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Vaikeaa oli etenkin puolustuspäässä, sillä vain MYPA päästi EIF:ää enemmän maaleja.

EIF:n päävalmentajana jatkaa kesken viime kauden valmentajaksi nostettu espanjalainen Guillem Santesmases. Santesmases peri pestin kesäkuussa kenkää saaneelta maanmieheltään Gabri Garcia Xatartilta, joka pyrkii nyt nostamaan lappeenrantalaisen PEPO:n Ykköseen.

Kataloniaslähtöinen Santesmases on vasta 24-vuotias, ja siten poikkeuksellisen nuori valmentaja Suomen ylemmille sarjatasoille. Työn jälki viime kaudella vakuutti kuitenkin seurajohdon siitä, että Tammisaarella luotetaan jatkossakin Santesmasesiin.

EIF menetti viime kauden jälkeen useita runkopelaajiaan. 19-vuotias ykkösvahti, seuran oma kasvatti Mehdi El Moutacim siirtyi SJK:hon ja pelannee vanhaa seuraansa vastaan SJK Akatemian riveissä. Toppari Samba Benga lähti jo kesken viime kauden niin ikään Seinäjoelle, ja entinen valmentaja Xartia vei toisen topparin Joel Akpinin mukanaan PEPO:on.

Kilpailijoiden riveihin siirtyi myös kaksi nuorta lupausta, vahvan viime kauden pelanneet Daniel Rantanen (6 maalia + 5 maalisyöttöä) ja Akseli Ollila (11+3). 22-vuotias Rantanen jatkaa pelaamista AC Oulussa ja 20-vuotias Ollila KPV:ssä. Kun kaksi parasta maalintekijää lähtivät, on EIF:ään jääneistä pelaajista viime kauden paras maalintekijä neljä maalia tehnyt laitapuolustaja Zacharias Ekström.

Uusia maalivahteja EIF:ään tuli kaksi. 24-vuotias Yann Fillion on pelannut kotimaansa Kanadan lisäksi Ruotsin, Norjan ja Sveitsin alemmilla sarjatasoilla. Vuotta vanhempi Jiri Koski on JJK-kasvatti, joka on pelannut kaksi edellistä kautta Ykköstä KTP:ssä. Koski pelasi lokakuussa 2016 myös vajaan yhden ottelun Veikkausliigaa, tuolloin HJK:ssa, Markus Uusitalon loukkaannuttua jo pelin alussa.

EIF:n nimekkäin uusi pelaaja on 30-vuotias Xhevdet Gela, joka tuo joukkueeseen peräti 205 ottelun veikkausliigakokemuksen. Keskikentän pohjapelaaja on pelannut aiemmin muun muassa Hakassa, Mypassa, FC Lahdessa ja HIFK:ssa. Gelasta odotetaan joukkueen selkeää pelillistä ja henkistä johtajaa.

Kanadalaisten lisäksi EIF:ssä luotetaan eteläafrikkalaisiin. Topparina tai keskikentän pohjalla pelaava Ayabulela Konqobe ja kärkimies Darren Smith ovat esiintyneet harjoituspeleissä edukseen. Smith teki juhannuksen alla kaksi maalia Interin verkkoon 2-2 -numeroihin päättyneessä harjoituspelissä. Nuorelle Joona Tapanille ei löytynyt roolia Veikkausliigaan nousseesta Hakasta, joten ura jatkuu Ykkösen EIF:ssä.

Pelaajamateriaali ja hyvin yhteen hitsautunut joukkuehenki riittänevät pitämään EIF:n sarjassa nytkin. Kärkitaistoon ei silti nytkään ole asiaa, vaan sijoitus löytynee alemmasta keskikastista.

Ykkösen ennakon toinen osa julkaistaan torstai-iltana.