Veikkausliigan kausi 2020 käynnistyy 1. heinäkuuta. Tieto on varmasti monelle futisfanille vähintäänkin toivoa herättävä. Vielä on kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä liittyen kauden läpivientiin.

Veikkausliigan suunnitelmissa on pelata kausi 1.7.-21.11. välisenä aikana. Siihen sisältyy jokaisen joukkueen kohdalla 22 runkosarjaottelua sekä viisi jatkosarjan ottelua. Aikaväli sisältää 20 viikkoa, joten pelejä tullaan pelaamaan tiheällä tahdilla. Otteluita on keskimäärin 1,35 per viikko.

Miten tartuntoihin reagoidaan?

Ensimmäinen kysymys liittyy mahdollisiin koronavirustartuntoihin. Vielä on hyvin epäselvää, mitä käytännössä tapahtuu, jos jossain joukkueessa havaitaan pelaajalla tai seuran työntekijällä koronavirustartunta.

Nykyisten linjausten mukaisesti se tarkoittaisi sitä, että koko joukkue joutuisi karanteeniin kahdeksi viikoksi. Sen lisäksi karanteeniin joutuisivat myös tartunnan saaneen pelaajan edustaman joukkueen lähipäivien edelliset vastustajat. Karanteeni muuttaisi radikaalisti otteluohjelmaa, koska karanteenissa oleva joukkue ei voisi tietenkään pelata otteluita ainakaan kahteen viikkoon. Samat sanat edellisistä vastustajista.

Veikkausliigalla tuskin on taloudellisia muskeleita tehdä samalla tavalla kuin esimerkiksi Bundesliigassa, jossa pelaajia testataan säännöllisesti. Näin ollen pelaajien mahdollisia koronavirustartuntoja joudutaan puntaroimaan pitkälti oireanalyysin perusteella.

Nykyisessä ohjelmassa on melko vähän tilaa pelipäivien muutoksille. Esimerkiksi Kansallinen liiga tiedotti ottaneensa mahdolliset tartunnat huomioon.

– Kauden varrelle on jätetty kalenteriin väljyyttä mahdollisten koronaepidemian aiheuttamien pelisiirtojen takia, Kansallisen Liigan tiedotteessa kerrottiin.

Veikkausliigassa joudutaan varmasti pohtimaan tämä skenaario hyvin tarkkaan.

Yleisö katsomoihin?

Hallituksen viimeisen linjauksen mukaisesti kesäkuussa on mahdollista järjestää alle 500 henkilön yleisötapahtumia. Vielä on epäselvää, sisältääkö lukema kaikki stadionille pääsevät henkilöt (pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt, katsojat, media jne). Selvää on vain, että yleisöä tuskin pääsee stadioneille kovinkaan paljoa, jos pääsee ollenkaan.

Nykyisen linjauksen mukaan yli 500 hengen yleisötapahtumia olisi lupa järjestää elokuussa. Tämän linjauksen mukaan Veikkausliigaa pelattaisiin siis kuukausi ilman yleisöä tai enintään pienelle katsojamäärälle. Elokuussa olisi sitten nykyisten linjausten mukaisesti lupa päästää katsojat katsomoon. Varmaa on kuitenkin vain se, että kaikki on hyvin epävarmaa. Linjaukset voivat vielä muuttua johtuen koronaepidemian leviämisestä.

Täysin oma keskustelunsa on vielä se, että miten mahdolliset liput jaettaisiin katsojien kesken esimerkiksi tilanteessa, että katsomoon olisi mahdollista päästää arviolta 400 henkilöä. Monet seurat ovat myyneet kausikortteja talvesta asti. Esimerkiksi sarjanousija Haka on myynyt peräti 2500 kausikorttia tulevaksi kaudeksi. Iso kysymys onkin, miten kausikortilaiset huomioidaan lipunmyynnissä?

Taloudelliset vaikutukset?

Liigapelien pelaaminen ilman yleisöä tuottaa seuroille tappiota. TV-sopimuksesta saatavat tuotot eivät kata pelaajien palkkoja. Esimerkiksi Ilveksen toimitusjohtaja Tomi Erola kertoi aiemmin SuomiFutis-sivustolle, että Ilveksen kassavirrasta noin 40 prosenttia koostuu yleisötuloista ja ottelutapahtumiin liittyvistä tuotoista.

Yleisötulot ovat siis varsin kriittisiä veikkausliigaseuroille. Selvää on, että liiga pelaa riskillä kauden aloittamisen suhteen. Toiveissa on, että nykyiset linjaukset pysyvät voimassa ja elokuussa katsomot pullistelisivat. Joka tapauksessa seurojen taloudet ovat kovalla koetuksella.

Lisäksi kuluttajasuojan mukaisesti kausikorttilaisilla on oikeus vaatia rahoilleen vastinetta. Jos kausikortin omistajat eivät pääse otteluita katsomaan, alkavatko kausikorttilaiset vaatia rahojaan takaisin? Solidaarisuutta vaaditaan tältäkin osin.

Miten kentät kestävät?

Veikkausliigassa ei ole enää kovinkaan montaa luonnonnurmea, mutta esimerkiksi Turussa ja Espoossa sellaiset yhä löytyvät. Varsinkin Turun kohdalla kentän kunto voi varmasti herättää kysymyksiä marraskuussa. Huomionarvoista on se, että Turusta löytyy kaksi liigajoukkuetta, TPS sekä FC Inter.

Kaudella 2018 Kokkolan kenttä nousi otsikoihin, kun siellä pelattiin Veikkausliigan karsintaotteluita KPV:n ja TPS:n välillä. Kenttä oli luvalla sanottuna karmea. Huomionarvoista on, että KPV:n ja TPS:n välinen kamppailu pelattiin 31. lokakuuta. Veikkausliigan kausi 2020 jatkuisi aina marraskuun loppupuolelle.

Käytännössä Turussa pelattaisiin kauden aikana 1,35 ottelua per viikko luonnonurmella, kun mukaan lasketaan TPS:n ja FC Interin kotiottelut. Siinä on luonnonnurmi todella kovalla käytöllä, varsinkin loka-marraskuussa. Voi hyvin olla, että otteluita siirretään loppusyksystä pelattavaksi muualle, mikä ei taas ole seuroille taloudellisesti kovinkaan kannattavaa.

Europaikat?

Ainakaan Veikkausliigan tuoreimmassa tiedotteessa ei vielä otettu kantaa siihen, miten europaikat tullaan jakamaan, kun eurolopputurnausta ei tällä kaudella pelata. Mestari saanee luonnollisesti paikan Mestarien liigan karsintoihin. Suomen Cupin voittaja etenee ensi kaudella käynnistyvän Eurooppa-liiga 2:n eli Eurooppa konferenssiliigan karsintoihin.

[readmore from=Veikkausliiga]

Sen sijaan Eurooppa-liigan karsintoihin oikeuttavat paikat ovat vielä hämärän peitossa. Luultavasti hopealle ja pronssille sijoittuvat joukkueet etenevät Eurooppa-liigan karsintoihin, mutta tästä ei vielä ole varmuutta.

Aiheet Koronavirus Veikkausliiga