Miten huomioidaan 2 600 kausikorttilaista, kun stadionille saa tulla alle 500 henkilöä? – Hakan toimitusjohtaja vastasi kiperiin kysymyksiin

FC Hakan toimitusjohtaja Olli Huttunen osasi tuskin helmikuussa ajatella onnistuneen kausikorttihaasteen tuovan seuralle melkoisen pulman heinäkuussa. Yli 2 600 myytyä kausikorttia ovat tuoneet seuralle taloudellista selkänojaa, mutta miten kausikorttilaiset pidetään tyytyväisenä, kun heinäkuussa veikkausliigaotteluihin saa näillä näkymin päästää enintään 500 henkilöä?

Veikkausliiga käynnistyy heinäkuussa, mutta hallituksen nykyisen linjauksen mukaan stadionilla saa olla heinäkuun ajan enintään 500 henkilöä per ottelu. Tuo lukema sisältää näillä näkymin pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt, median ja katsojat.

– Yli 500 henkilön tapahtumien kielto on voimassa 31.7. asti. Se koskee myös jalkapallopelejä, ministeri Hanna Kososen erityisavustaja Silja Silvasti vastasi SuomiFutis-sivuston esittämään kysymykseen sähköpostitse eilen, torstaina.

Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, että kaikki kausikorttilaiset eivät mahdu nykyisten rajoitusten valossa stadionille.

– Onhan se tietynlainen dilemma, että meillä todella on jo 2 600 kausikorttilaista. Se on ihan selvää, että näillä määräyksillä kaikki eivät tule pääsemään samaan aikaan sisään, Huttunen kertoo puhelimitse SuomiFutis-sivustolle.

Hakassa pähkäillään tällä hetkellä kuumeisesti sitä, miten liput tullaan jakamaan heinäkuun otteluissa. Alustavasti elokuussa rajoitukset poistuvat, mutta sekin voi toki vielä muuttua.

– Tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole, mutta jollakin tavalla tämä täytyy huomioida, tällainen vuorottelumahdollisuus. Eli samat henkilöt eivät olisi jokaisessa pelissä. Jos ensimmäisessä pelissä on tietty ryhmä, niin seuraavassa pelissä olisi sitten seuraavat paikan varanneet.

– Kun saadaan tarkat ohjeet, ketkä saavat kentällä olla, niin sen jälkeen mietitään tarkemmin, Huttunen tähdentää.

Kausikorttimyynti tuonut turvaa

Onnistunut kausikorttikampanja on tuonut turvaa. Moni seura on tällä hetkellä taloudellisessa ahdingossa. Kun lipputulot ovat kadonneet, seura on saanut taloudellista selkänojaa kausikorttien myynnistä. Hakan kampanjassa tukikausikortin hinta on tällä hetkellä 59 euroa. Nopeasti laskettuna pelkästään 2 500 myydystä kausikortista seuran kassaan on kilahtanut 147 500 euroa, jos hinta on ollut sama. Iso summa sarjanousijalle.

– Meidän onneksemme olemme myyneet ne 2 600 kausikorttia ennakkoon. 2 500 meni heti ja nyt on mennyt satakunta tukikausikorttia. Se on antanut meille tukea tähän kevääseen. Siihen lisäksi vielä onnistunut yhteistyökumppanimyynti on antanut tukea.

Haka ei ole joutunut käymään läpi varsinaisia yt-neuvotteluja. Seura alensi pelaajien, valmentajien ja toimiston palkkoja 30 prosentilla. Päätös on voimassa kesäkuun loppuun saakka.

Hakan kohdalla otteluista tulevat tuotot eivät ole niin suuret kuin joillain muilla veikkausliigaseuroilla. Esimerkiksi Ilveksen toimitusjohtaja Tomi Erola kertoi huhtikuussa SuomiFutis-sivustolle, että seuran kassavirrasta noin 40 prosenttia koostuu yleisötuloista ja ottelutapahtumiin liittyvistä tuotoista.

– Veikkausliigaseurejen budjetit koostuvat eri tavalla. Siellä on joukkueita, joilla saattaa olla ottelutapahtumien osuus budjetista jopa 40 prosenttia. Meillä se on 10-15 prosenttia. Näin ollen ottelutapahtuman merkitys ei ole meille niin iso kuin ehkä jollekin toiselle joukkueelle. Mutta totta kai sillä on meillekin merkitystä.

– Jos me ajattelemme vaikkapa tätä huhti-toukokuun tilannetta. Meillä olisi ollut toukokuun loppuun mennessä kuusi kotiottelua, nyt ei ole yhtäkään. Yhteistyökumppanien maksut ovat vähän jäissä ja palkat kuitenkin juoksevat, niin on selvää, että ottelutapahtumilla on merkitystä. Mikäli otteluita pelataan pienille yleisömäärille ja ottelutuotot jäävät pieniksi, niin merkitys kasvaa, Huttunen muistuttaa.

Oheismyyntiä tehostetaan

Hakan yleisökeskiarvo nousi viime kaudella Ykkösessä 50 prosentilla. Se on hurja lukema. Mutta kasvua olisi varmasti ollut luvassa myös tällä kaudella, kun seura nousi seitsemän Ykkösessä vietetyn kauden jälkeen takaisin Veikkausliigaan.

Huttusen mukaan Haka oli valmistautunut siihen, että katsomot pullistelevat myös tällä kaudella, jos siihen lupa loppukesällä annetaan. Koronapandemian vaikutuksia katsojamääriin voidaan vasta arvailla. Joka tapauksessa Hakassa luotetaan siihen, että ihmiset löytävät katsomoihin, kun sen aika on.

– Yleisöä tulee olemaan enemmän kuin viime vuonna. Myyntipisteiden toiminta pitää miettiä uudestaan. Tuotteita ja vaihtoehtoja on mietitty, mutta sekin työ on vielä kesken.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi myös stadionin käytänteitä täytyy selventää. Huttusen mukaan suunnitelmat sen suhteen ovat jo pitkällä.

– Meillä on tehtynä turvasuunnitelmat sen suhteen. Uskon, että kaikilla liigajoukkueilla suunnitelmat ovat jo valmiina. Näissä otetaan kaikki huomioon jo porteilta lähtien. Eli se, ettei porteille muodostuisi jonoja, vaan liput myydään ennakkoon. Sitten pyritään tietysti ohjaamaan kulku eri katsomonosiin niin, etteivät ihmiset kohtaisi toisiaan, Huttunen avaa.

TV-sopimuksesta keskusteltu hyvässä hengessä

Veikkausliigan tv-oikeudet omistaa Sanoma. Yleistä tietoa on vain se, ettei tv-sopimus ole mikään rahasampo seuroille. Tällaisessa tilanteessa jokainen euro on kuitenkin kotiin päin.

Huttusen mukaan keskustelut liigan ja Sanoman välillä ovat olleet positiivisia. Siihen varmasti vaikuttanee se, että alustavasti liigassa pelataan alkuperäiset 27 ottelua jatkosarjoineen. Vain eurolopputurnaus jää pois ohjelmasta.

– Ei ole ainakaan seuroille tullut minkäänlaista viestiä, että Sanoman kanssa olisi minkäänlaista erimielisyyttä. Keskustelut Veikkausliigan hallituksen ja Sanoman välillä ovat olleet positiivisia. Tällä hetkellä ei ainakaan ole näköpiirissä mitään ongelmia tv-sopimuksen suhteen, Huttunen sanoo.

Ottelumäärä käy varmasti Sanomalle erinomaisesti.

– Tietenkin edesauttaa, että päästäisiin aloittamaan kausi ja pelaamaan ainakin nämä 27 peliä.