Uhkaako suomalaisseuroja jättimäinen katastrofi? – ”Ei ole mitään seurajohtajan käsikirjaa koronakriisiin”

Veikkausliigakauden piti alkaa viime viikonloppuna, mutta koronaviruspandemia teki tunnetusti suunnitelmat tyhjiksi. Kukaan ei vielä tiedä varmasti, milloin kotimainen sarjajalkapalloilu voisi käynnistyä. Varhaisin ajankohta on teoriassa kesäkuun alussa, mutta realistisempi toive lienee heinä- tai elokuussa.

Ykkösessä pelaavan KTP:n myynti- ja markkinointipäällikkö Jari-Pekka Gummerus kertoi SuomiFutis-sivustolle, että Palloliitto on jo tiedustellut Veikkausliigan ja Ykkösen seuroilta mielipidettä siihen, jos kauden ottelut joudutaan pelaamaan ilman katsojia. Ykkösessä oltiin Gummeruksen mukaan jokseenkin yksimielisesti ideaa vastaan, eikä Veikkausliigassakaan erityisen innostuneita.

Tämä lienee silti realistinen skenaario ainakin Veikkausliigassa, sillä myös Euroopan huippusarjoissa valmistaudutaan pelaamaan kausi loppuun tyhjillä stadioneilla. Se on kenties silti pienempi paha kuin kauden peruminen kokonaan – vähintäänkin katsojien näkökulmasta.

Kannattajat stadioneille vasta 2022?

Siihen, että kannattajatkin päästetään stadioneille, voi pahimmassa tapauksessa mennä vielä todella kauan. Näin uskoo ainakin yhdysvaltalaisen Emory-yliopiston epidemiologi Zach Binney. Atlantalaisen asiantuntijan mukaan fanit voivat päästä urheilutapahtumin vasta kun koronavirusta vastaan on kehitetty rokote.

– Ihmisten täytyy käsittää, että epidemiologisesti ajateltuna jokainen ihminen lisää kokoontumisessa nostaa riskiä, Binney kertoi The Timesin haastattelussa.

– Viisi ihmistä on vaarallisempaa kuin kaksi, kymmenen on vaarallisempaa kuin viisi, 500 on vaarallisempaa kuin kymmenen ja 60 000 ihmistä on erittäin, erittäin vaarallista.

– Vaikka ilmaantuvuus yhteisössä olisikin hyvin matala, tarvitaan vain muutama ihminen 60 000 hengen yleisössä, jotta riski johonkin hyvin merkittävään kasvaa.

Binneyn lausunnot koskivat haastattelussa suurten stadionien Valioliigaa, mutta oletettavasti riskit kasvaisivat Veikkausliigassakin, jos 3 000 – 10 000 katsojan stadionien täyttöaste nousisi verrattain korkeaksi. Siksi Binney haluaisikin odottaa rokotteen valmistumista. Sen käyttöönotossa hän uskoo kuitenkin kestävän kenties jopa puolitoista vuotta. Tällöin olisi epävarmaa, avautuisivatko Suomen futiskatsomot edes vuonna 2021.

– Tutkijana en halua koskaan väittää olevani mistään sataprosenttisen varma, mutta olen lähes sataprosenttisen varma, ettemme voi palata loppuunmyydyille stadioneille ennen kuin meillä on rokote. Piste. Paras arvaukseni on, että siinä kestää 18 kuukautta. Totuus voi olla vähän enemmän, tai vähän vähemmän, Binney arvelee.

”Kaikki pelaajat työttömiksi”

Suomalaisille seuroille tyhjät katsomot olisivat ymmärrettävästi katastrofi. Tilanne on jo valmiiksi vaikea. Viime kauden Suomen Cup -voittaja Ilveksen leirissä jatketaan yt-neuvotteluja ensi perjantaina, ja ratkaisuja vaikean tilanteen keskellä on vaikea löytää. Pelaajat ovat vuosilomalla vielä tämän viikon, ja tarkoitus on palata pienryhmäharjoitteluun ensi viikolla.

Ajatuskin tyhjistä katsomoista puistattaa Ilveksen toimitusjohtaja Tomi Erolaa. Ilves Edustus Oy tiedotti keväällä 2019 historiansa parhaasta taloustuloksesta. Taustayhtiön tulos on ollut positiivinen kaikilla seitsemällä tilikaudella, mutta nyt tilanne on tukala.

– Jos tuollainen ilmoitus (tyhjistä katsomoista koko vuodeksi) tulisi, niin toiminta keskeytettäisiin niin pitkäksi aikaa, kunnes ammattia voitaisiin taas harjoittaa, Erola vastasi SuomiFutikselle.

– Kaikki Suomen pelaajat lajeista riippumatta jäisivät työttömiksi, ja heitä on aikamoinen määrä. Sama koskee kaikkia toimihenkilöitä. Jos tällainen skenaario toteutuisi, ei muuta vaihtoehtoa olisi.

Erolan mukaan tyhjille katsomoille pelaaminen esimerkiksi keskikesästä alkaen olisi Ilvekselle kyllä periaatteessa mahdollista, mutta silloin pitäisi selvittää, miten seuran kuluja leikataan. Ilveksen kassavirrasta noin 40 prosenttia koostuu yleisötuloista ja ottelutapahtumiin liittyvistä tuotoista.

– Vaikeuksia tulisi todella paljon, ja silloin täytyisi sopeuttaa.

– Tietysti tällä hetkellähän mikään ei ole vielä varmaa, vaan eletään kuukausi kerrallaan. Nyt mietimme, miten selvitään toukokuusta, ja toukokuussa varmaan mietitään, miten mennään kesäkuussa.

– Kaikki on vielä niin auki. Apuna ei ole mitään seurajohtajan käsikirjaa, miten koronakriisistä selvitään, Erola aprikoi.

Sidosryhmiä toivotaan keskusteluihin mukaan

Jos ilmoitus kauden pelaamisesta tyhjille katsomoille tulisi, toivoisi Erola keskusteluja myös Veikkausliigan TV-oikeudet omistavan Sanoma Median kanssa. Hän nostaa esiin myös sarjan pääsponsori Veikkauksen.

– En tiedä, voisiko Sanoma myydä joitain paketteja pelin katselemiseen, jonka kautta voisimme tulouttaa rahaa. Veikkauksen toiminta tietysti elpyisi, kun pelejä pystyttäisiin taas pelaamaan. Näin näitä sidosryhmiä voitaisiin ottaa mukaan keskusteluihin, Erola sanoo.

[readmore from=Veikkausliiga]

– Tällainen skenaario olisi ajankohtainen, jos koko kaudella ei päästäisi yleisön eteen pelaamaan. Täytyy silti muistaa sekin, että jos yhdelläkin joukkueen pelaajalla tai taustahenkilöllä esiintyy koronavirus, niin se joukkue ei pelaa. Suljetaanko se joukkue sitten sarjasta vai pelaako se seuraavan kerran joulukuussa hallissa?

Pelaajien terveydestä huolehtimiseen liittyen saksalainen epidemiologi ja poliitikko Karl Lauterbach arvioi, että Saksan Bundesliigaa voitaisiin pelata aikaisintaan syyskuussa. Syy oli siinä, että Bundesliiga-joukkueiden säännöllinen koronatestaaminen edellyttäisi noin 20 000 testiä, ja edessä voisi olla myös yhdenvertaisuusongelma.

– Siitä herää sekin kysymys, kuka testaamisen maksaa, Erola muistuttaa.

Se on epäselvää, miten yhteistyökumppanit suhtautuisivat tyhjiin katsomoihin, mutta pelien palaamiseen TV-ruutuihin.

– Kumppanit saisivat näkyvyyttä television kautta, mutta riittääkö se heille? Meilläkin on kuitenkin katsojakeskiarvo ollut yli 4 000 katsojaa per peli. Entä miten kausikorttilaiset reagoisivat? Voisiko Sanoman kanssa sopia siitä, että kausikorttilaiset saisivat TV-paketin, jotta he näkisivät pelin joka tapauksessa? Näistä asioista ei kuitenkaan päätä Ilves itse, vaan toistakin osapuolta on kuunneltava.

Erolalle katsomoiden osittainenkin avaaminen ja rajoitettu yleisömäärä kelpaisi, vaikka ongelmia siitäkin syntyisi.

– Tokihan kaikki ihmiset, joita sisään saadaan ottaa, helpottaa. Kaikki tietenkin riippuu siitä, pitääkö olla esimerkiksi kahden metrin turvaväli, ja saadaanko järjestää makkaramyyntiä, jossa ihmiset seisovat jonossa ja tapaavat toisiaan.

– Jos katsomossa istutaan kahden metrin välein ja stadionilta poistutaan jonossa kahden metrin välein, on sellaisen valvonta todella hankalaa. Silloin kai pitäisi tuoda katsomoihin väljyyttä, mutta kuka sitä valvoo ja hallinnoi? Ei me voida viidellesadalle järjestysmiehellekään maksaa, Erola tuskailee.

Ykkösessä riippuvuus yleisötuloista vielä suurempaa

Jos olisi katsomoiden pysyminen suljettuna jättimäinen takaisku veikkausliigaseuroille, niin todellinen katastrofi se olisi Ykkösessä, jossa yleisötulot muodostavat vielä suuremman osan tuloista. KTP katkaisi pelaajien palkanmaksun jo noin kuukausi sitten, eikä tunnelin päässä näy valoa vieläkään.

Kaudella 2019 KTP:n yleisökeskiarvo Ykkösessä oli 1 803 katsojaa, eli sarjan toiseksi paras Veikkausliigaan nousseen TPS:n jälkeen. KTP:n taakse yleisömäärävertailussa jäivät Veikkausliigassa pelanneista joukkueista KPV, RoPS ja IFK Mariehamn.

– Meidän budjetti on laskettu siten, että yleisötuloja tulee. Se on merkittävä tulonlähde, Jari-Pekka Gummerus KTP:stä sanoo.

– Jos kilpailutoimintaa ei pystytä järjestämään, yhteistyökumppanitulot jäävät pois. Silloin tuloja tulisi vain fanituotemyynnistä ja ehkä yritysten tyky-palveluista.

Pelaaminen tyhjille katsomoille ei Kotkassa houkuttele.

– Ottelun ympärille liittyy paljon muutakin kuin pelkät lipputulot. Oheismyynnit ja kaikki muukin vaikuttaa kokonaisuuteen.

Veikkausliigan TV-oikeudet ovat Sanoma Medialla, kun Ykköstä näyttää Suomessa Elisa Viihde. Kausi 2020 on kolmivuotisen sopimuskauden viimeinen vuosi.

– Jotta tyhjille katsomoille pelaaminen kannattaisi, TV-sopimuksen pitäisi olla vähintään Veikkausliigan TV-sopimuksen tasoinen. Pelaajien palkatkin tulevat nopeasti vastaan, Gummerus pohtii.

– Siitä ei ole minkäänlaista kokemusta, miten TV-katsojaluvut tällaisessa tilanteessa nousisivat. Eikä liioin siitä, mikä olisi yhteistyökumppanien intressi lähteä näyttämään omaa mainostaan näiden otteluiden yhteydessä. Sen varaan ei voida laskea, joten TV-sopimuksen pitäisi kattaa kauden läpiviemisestä aiheutuvat kiinteät kulut. En usko, että tuotantoyhtiöt siihen lähtevät.

KTP:n pelaajien palkanmaksu on yhä jäissä, eikä tilanne ole muuttunut.

– Se oli pakkorako. Taloudelliselta puolelta tilanne tuntui siltä, kuin olisi juossut kahdeksaakymppiä seinää päin. Tulorahoitus loppui siihen, Gummerus lataa suoraan.

[readmore from=Koronavirus]

– Lähtökohtaisesti tilanne on se, että kun joukkueharjoitteluun tulee lupa, niin siitä kahden viikon kuluttua alkaa sarja. Silloin tilanne vaatisi nopeita reaktioita.

Aikaisin teoreettinen ajankohta sarjan alkamiselle on tällä hetkellä kesäkuun alku, mutta siihen Gummerus suhtautuu skeptisesti. Kauden kokonaan peruminen olisi katastrofi.

– Silloin haasteet olisivat tosi, tosi isoja. Kysymys olisi silloin siitä, miten menot saadaan pantua nollille. Jos ei ole menoja, niin sitten ei ole hätääkään. Menojen minimoimisesta tässä on nyt kysymys.