”Hongan omistajat voisivat periaatteessa rahoittaa vaikka koko Veikkausliigan pelaajien palkat kuukauden siirtymäajalta” – Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja lataa suorat sanat kovasta ratkaisusta

Kun koronaviruspandemia on lykännyt kotimaisen seurajoukkuejalkapallokauden alkua, on se pannut samalla kotimaiset seurat hyvin ahtaalle. Kun tulovirta on äkillisesti ja hetkellisesti tyrehtynyt, ovat taloudellisessa ahdingossa olevat seurat aloittaneet tai aloittamassa yt-neuvotteluja henkilöstönsä kanssa. Pelaajat ovat nyt vuorossa. Muun muassa KTP:ssä ja Hongassa päätettiin jo keskeyttää palkanmaksu pelaajille.

Jalkapallon Pelaajayhdistys JPY julkaisi keskiviikkona vetoomuksen, jossa se toivoo seuroilta malttia pelaajiin kohdistamissaan toimissa. JPY muistutti, että jalkapalloilijat ovat sopimustensa puolesta huomattavasti tavallisia työntekijöitä heikommassa asemassa.

JPY:n toiminnanjohtaja Markus Juhola nimeää ensisijaiseksi toiveekseen sen, ettei radikaaleja päätöksiä tehtäisi niin kovalla tohinalla. Pelaajien palkanmaksua koskevissa asioissa tarvittaisiin nyt ennen muuta vakaata harkintaa.

– Suuri ongelma kriisin koitettua on ollut, että osa seuroista ottaa nopeassa aikataulussa käyttöön kaikkein vahvimpia työmarkkinoiden valikoimassa olevia keinoja. Nämä keinot eivät ole olleet käytössä aikaisemmin, koska seurat eivät ole kustannussyistä halunneet jalkapalloilijoita normaalin työntekijän asemaan.

– Nyt, kun koronan vuoksi on taloudellinen hätä, etunenässä heti käytetään radikaaleja poikkeustilan mahdollistamia toimenpiteitä, jotka saattavat pelaajat aivan kohtuuttomaan tilanteeseen. Se tässä eniten harmittaa, Markus Juhola totesi SuomiFutiksen haastattelussa.

Toisena asiana Juhola haluaa korostaa, että eri toimijoiden (Pelaajayhdistys, Palloliitto, Veikkausliiga, Kansallinen Liiga) välisellä vahvalla yhteistyöllä ja järjestäytyneellä toiminnalla pitäisi olla mahdollista pystyä eri osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin.

– Tämä kriisi koskettaa jokaista yritystä ja ihmistä, ja jalkapallo Suomessa on kuitenkin aika pieni tekijä tässä kokonaisuudessa. Olen aivan varma siitä, että me pystytään selviytymään tällaisesta asiasta kuin kauden siirtymisestä, Juhola muistuttaa optimistisesti.

– Luotan siihen vakaasti, ja sen takia me olemme pyytäneet malttia seurojen puolelta.

Juhola ymmärtää hyvin seurojen paineet suhteessa valmentajien, työntekijöiden ja yhteistyökumppanien vaatimuksiin, mutta häntä kummastuttaa seurojen kova kiire tehdä ratkaisuja pelaajien suhteen. Pelaajien työsopimustilanne ei ole samanlainen kuin työmarkkinoilla tavallisesti, joten lomautusten ja palkanmaksujen keskeytysten kaltaiset radikaalit ratkaisut ovat futispelien pääosannäyttelijöille täysin vieras asia.

– Haluan olla pelaajien puolella, mutta koko juttu pitää ratkaista yhteistyössä. Jos seurat tekevät nyt nopeita ratkaisuja, yhteisymmärryksen löytäminen on tosi vaikeaa, Juhola sanoo.

Juhola ei halua juuri nyt kommentoida yksittäisten seurojen tekemiä ratkaisuja vaikeassa tilanteessa, mutta soisi kunkin pelaajan tilannetta lähestyttävän mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman yksilökohtaisesti. Tilanteen asianmukainen käsittely vaatii aikaa.

– Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, että jokaisella pelaajalla olisi riittävästi aikaa pureskella omaa ratkaisuaan. Kauhealla kiireellä inhimillisiin ratkaisuihin ei kuitenkaan päästä, vaan siihen tarvitaan aikaa. Tärkeintä tilanteessa olisi maltti ja inhimillisyys.

– Olkoon vaikka minkälainen kriisitilanne, niin kiire on se, mikä minua ärsyttää, Juhola lisää.

”Hongan tekemä ratkaisu kohtuuton”

Juholan mukaan pelaajien neuvotteluasema on epäreilu, kun suurempi osapuoli määrää heikommassa asemassa oleviin kohdistettavista toimista. Erityisesti Juhola nostaa esille Hongan, joka on toistaiseksi ainoana Veikkausliigaseurana aikeissa katkaista pelaajien palkanmaksun.

– Hongan omistajat voisivat periaatteessa rahoittaa vaikka koko Veikkausliigan pelaajien palkat kuukauden siirtymäajalta, Juhola lataa.

– Seura tekee kuitenkin ratkaisun toiseen suuntaan ja keskeyttää kuukaudeksi kaikki tulot. Onhan se pelaajille ihan karmea tilanne. Hongan pelaajiaan kohtaan tekemä toimenpide on kohtuuton ja aivan liian kiireinen, Juhola jatkaa.

Esport Hongan pääomistaja on 80-vuotias liikemies Färid Ainetdin.

Pelaajat putoavat tyhjän päälle

Juhola muistuttaa siitä, ettei Jalkapallon pelaajayhdistys ole aktivoitunut vain koronakriisin myötä, vaan on toiminut kymmenien vuosien ajan pelaajien tukena. Se on laatinut pelaajille kaikilla sarjatasoilla yleiset sopimusehdot, edistää pelaajien koulutusta, pyrkii auttamaan heitä työnhaussa ja on asiantuntijana sosiaali- ja terveysasioiden keskusteluissa.

Jalkapalloilijoilla ei Suomessa ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, koska lakiteknisten pykälien mukaan työttömyyskassan työssäoloehto ei täyty. Palkanmaksun keskeyttäminen ei myöskään ole peruste pelaajille pelaajasopimustensa purkamiseen.

– Tällöin seura on joutunut koronan takia niin vaikeaan tilanteeseen, että se yksipuolisesti ilmoittaa, että palkanmaksu keskeytetään. Harjoittelu eli työn tekeminen myös loppuu, Juhola selvittää.

Juhola muistuttaa kuitenkin, että väliinputoajia ovat pelaajien lisäksi myös seurat, jotka eivät voi tavanomaisia yritystukia saada. Ne ovat nyt pitkälti Olympiakomitean ja Palloliiton tukieurojen varassa. Voi hyvin olla, että UEFA:lta ja FIFA:lta tulee jatkossa rahallista tukea suomalaisseuroillekin, mutta nekin saapuvat jälkikäteen. Siksikin Juhola korostaa niin painokkaasti malttia.

– Seuroilla on tilanteesta paremmin tietoa kuin pelaajilla. Jalkapalloyhteisöt ovat kuitenkin vahvoja, joten luotan siihen, että tilanteesta selvitään, Juhola sanoo.

[readmore from=Veikkausliiga]

Markus Juholan mukaan Suomessa on noin 250 jalkapalloilijaa, joiden vuositulot ylittävät rajan 11 650 euroa. Selkeä enemmistö heistä pelaa Veikkausliigassa. Osuus on melko pieni kaikkiaan noin 1 800 Veikkausliigassa, Ykkösessä, Kakkosessa, Kansallisessa liigassa ja Naisten Ykkösessä pelaavasta pelaajasta.

Tuloraja on lakisääteisen urheilijaturvan raja. Yli 11 650 euroa vuodessa tienaavat saavat näin oikeuden urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvaan. Rajan alle jäävillä noin 1 550 jalkapalloilijalla ei samaa oikeutta ole. Jokaisessa veikkausliigaseurassa on pelaajia, jotka jäävät kyseisen tulorajan alle.