Koronaviruspandemia pysäytti käytännössä koko maailman maaliskuussa. Virustartunnat eivät kysyneet ihonväriä, uskontoa tai pankkitilin saldoa, vaan vyöryivät läpi kaikkien yhteiskunnallisten ryhmien.

Jalkapallosarjat jäivät yksi toisensa jälkeen tauolle, ja COVID-19 -tartuntoja todettiin pelaajillakin. Futismiljonäärit pelkäsivät oman ja sukulaistensa terveyden puolesta, ja vetäytyivät kuuliaisesti omiin oloihinsa neljän seinän sisälle.

Nyt 36-vuotias brassitoppari Dante on kertonut Players Tribune –alustalla omista kokemuksistaan koronaviruskriisin keskellä. Kenties Bayern Münchenistä parhaiten muistettava Dante pelaa tätä nykyä Ranskan Ligue 1:n Nicessä. Hän kuului myös Brasilian vuoden 2014 MM-kisamiehistöön, ja oli kentällä legendaarisessa välierässä, jossa Saksa nöyryytti MM-kisaisäntiä maalein 7-1.

Dante aloittaa kertomuksensa havainnolla ajasta ennen koronaviruskriisiä. Hän oli vaimonsa kanssa syömässä nizzalaisessa ravintolassa, eikä juuri kukaan puhunut tai näyttänyt nauttivan ateriastaan. Kaikki vain tuijottivat kännyköitään. Pelit, sähköpostit ja some estivät keskittymästä ystävän kanssa jutusteluun.

– En tietenkään ikipäivänä sanoisi, että koronavirus on hyvä juttu. Toivon kuitenkin, että kun kaikki tämä on ohi ja olemme viettäneet pitkän aikaa erossa toisistamme, arvioisimme uudestaan omia ja yhteiskunnan arvoja. Toivon, että käsitämme, mikä on elämässä tärkeää, Dante muistutti.

– Olosuhteet muuttavat tapojamme. Joskus ne muuttavat myös maailmankatsomustamme. Kun ajat ovat kovia, ihmisillä on tapana sopeutua.

Brasiliassa, mutta Ranskan ajassa

Dantekin koki kriisin eskaloitumisen läheltä. Seitsemän viikkoa sitten hänen vaimonsa Jocelina todisti nizzalaisessa kaupassa kaaosta, kun ihmiset tyhjensivät hyllyjä ja hamstrasivat vessapaperia. Serie A:n Atalantassa pelaava Danten ystävä Adrien Tamèze puolestaan kertoi samoihin aikoihin, että seuran kotipaikan Bergamon hautausmailta alkoi loppua tila. Bergamo on yksi Italian pahimmista korona-alueista.

– Tiesin, että Ranska tuli noin kymmenen päivää Italian perässä. Kun virus iski Ranskaan ja liiga keskeytettiin, tiesin, että edessä on miltei sota. Ja kun ”sota” alkaa, haluaa olla lähellä perhettään ja sukulaisiaan, Dante kertoo.

Niinpä Dantekin vei viisihenkisen perheensä Brasiliaan, kotikaupunkiinsa Salvadoriin.

– Elämäni on kääntynyt päälaelleen. Nizzassa vein Diogon, Lauran ja Sophian kotiin ja menin sieltä suoraan harjoituksiin. Työhöni kuului hyökkääjien haastaminen ja taklauksiin rynniminen. Kotona olin liian väsynyt tehdäkseni mitään.

– Nyt työni on laittaa ruokaa, keittää kahvia ja auttaa Jocelinaa siivoamaan talo. Vietän koko päivän lasteni kanssa. Voisi kai sanoa, etten ole koskaan ollut parempi isä kuin nyt. Olen ehdottomasti ainakin paremmin läsnä.

Danten perheen rutiinit Brasiliassa ovat erikoisia. Lapset käyvät etäkoulua ranskalaisten luokkakaveriensa kanssa, joten koulu alkaa jo aamuneljältä Brasilian aikaa. Koulupäivän ja Danten treenien jälkeen nukkumaan mennään taas jo iltakuudelta.

”Jokaisella on oikeus saada ruokaa pöytään”

Huippujalkapalloilijoitakin vaivaa kaikkien muiden tavoin epätoivo ja epätietoisuus kriisin pitkittyessä ja huonojen uutisen seuratessa toistaan. Dante on pyrkinyt itse tekemään lähipiirilleen mahdollisimman paljon hyvää, eli pitämään ainakin yhteyttä muihin.

– Kun näkee muiden kärsimystä, omaakin käytöstä alkaa muuttaa. Tartun nyt todennäköisemmin puhelimeen ja soitan jollekulle. Ehkä juttelen jonkun toisen valmentajakurssia käyvän kanssa harjoituskuvioista. Tai sitten pirautan sukulaiselle.

– Kelle tahansa puhunkin, yritän pysyä positiivisena ja auttaa kaikin mahdollisin tavoin. Vain siten päihitämme tämän viruksen. Emme saa pitää tätä maailmanloppuna tai ajatella, ettei kriisi lopu koskaan. Meidän täytyy pitää huolta toisistamme. Lopulta hyvät vibat voittavat.

Puolustaja kantaa huolta myös heistä, joihin koronaviruksen taloudelliset vaikutukset iskevät rankimmin.

– Tarvitsemme myös solidaarisuutta. Etsitään ratkaisuja heille, jotka saavat vain minimipalkkaa, eikä unohdeta yksityisyrittäjiä. Liikemiesten pitäisi tehdä kaikki voitava auttaakseen kaikkien haavoittuvimpia, Dante kehottaa.

– Jokaisella on oikeus saada ruokaa pöytään. Se on totuus. Emme voi odottaa ihmisten, jotka eivät syö koko päivänä mitään, vain pysyvän kotona tekemättä mitään. Nälkä satuttaa hemmetisti.

Prioriteetit uusiksi

Dante palaa uudestaan solidaarisuuteen ja koronaviruksen tuomaan tasa-arvoistumiseen.

– Meistä tulee hygienisempiä. Nautimme vähemmän saastuneesta maailmasta. Käsitämme, että ihmiset tekevät paljon tarpeettomia asioita.

– Rikkaat eivät voi mennä nyt shoppailemaan. Yksityiskoneiden omistajat eivät voi käyttää koneitaan. Hulppeilla jutuilla ei tehdä nyt vaikutusta keneenkään. Olemme samassa veneessä, ja yritämme selviytyä yhdessä.

– Me kaikki luovumme jostakin auttaaksemme toisia. Heidänkin, jotka ovat yleensä itsekkäitä, pitää ajatella yhteistä hyvää, sillä ainoa asia, joka voittaa tämän viruksen, on solidaarisuus. Se on fakta.

Danten mielissä häilyy jo kaunis visio ajasta jälkeen koronan.

– Mitä pidempään olemme erossa toisistamme, sitä paremmin ymmärrämme, miten paljon kaipaamme toisiamme. Puhun ihmisten välisestä kontaktista. Toivon, että arvostamme sitä kriisin jälkeen.

– Kun karanteeni päättyy, olemme tottuneet tuijottamaan näyttöjämme vuorokauden ympäri. Luulen, että olemme kyllästyneitä siihen. Luulen, että haluamme mieluummin vain tavata toisiamme.

[readmore from=Koronavirus]

– Jos ihmisiltä kysytään, mitä he kaipaavat nyt, uskon useimpien vastaavan juuri niin. He haluavat tutustua uuteen ihmiseen. Mennä ulos kahville tai jutella tuopin ääressä. Pelata jalkapalloa kavereiden kanssa sunnuntaiaamuna. Tai vain halata jotakuta.

– Kun kaikki tämä on ohi, luulen, että nautimme joka sekunnista toistemme kanssa. Pysymme läsnä ja kuuntelemme toisiamme. Ja ymmärrämme, mistä elämässä on kyse: perheestä, rakkaudesta ja ystävistä, jotka hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet.

Viisaita sanoja, Dante.

Aiheet Dante Koronavirus Ligue 1 Muut eurosarjat OGC Nice Ulkomaat