Koronaviruspandemia mullistaa tällä hetkellä monin tavoin koko maailmaa. Terveydenhoitoalalla kamppaillaan yötä päivää ihmishenkien pelastamiseksi ja sairaaloiden ulkopuolella tehdään kaikki voitava COVID-19-pandemian hillitsemiseksi. Merkittävimpiin rajoitustoimiin meillä ja muualla lukeutuvat suurten yleisötapahtumien kieltämiset. Siksi kotimainen jalkapallokausikaan ei pääse alkamaan suunnitellussa aikataulussa, jos pääsee lainkaan.

Suomalaisten seurojen huoli toiminnan jatkumisesta tai siihen tehtävistä muutoksista on suuri. Ainakin Ykkösen KTP joutui jo katkaisemaan pelaajien palkanmaksun, ja muun muassa SJK:ssa alennettiin tilapäisesti koko henkilöstön palkkoja.

Kaikkialla varmasti toivotaan, että pelaamaan päästäisiin mahdollisimman pian, sillä seurojen kassavirta tarvitsee lipputuloja, oheismyyntituottoja ja sponsorien tuomaa rahoitusta. Hätä seuroissa on suuri, ja Palloliitto pyrkiikin parhaansa mukaan kenttäväen tilannetta helpottamaan.

– Olemme antaneet seuroille tukea ja neuvontaa, miten ne voivat sopeutua poikkeukselliseen tilanteeseen. Suomessa on 885 hyvinkin erilaista seuraa. Mitä suurempi kulubudjetti seuralla on, sitä nopeampia toimenpiteiden pitää olla, jotta seura pysyy hengissä, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande totesi Palloliiton kotisivuilla keskiviikkona julkaistussa haastattelussa.

Valtion erityisavustuspaketti toiveissa

Casagrande kertoi myös, että Palloliitto on esittänyt yhdessä Olympiakomitean sekä muun liikunta- ja urheiluyhteisön kanssa opetus- ja kulttuuriministeriölle erityisavustuspaketin myöntämistä seuroille. Siitä, millaisella aikataululla päätöksiä avustuksesta tehdään, Casagrandella ei vielä tietoa ole. Valtioneuvostolla on tällä hetkellä kädet täynnä töitä muutenkin.

– Käsittelyn osalta puhuttiin ennemmin viikoista kuin päivistä. Viime viikolla se hakemus jätettiin ja tällä viikolla on pyydetty tarkennuksia. Olettaisiin, että asiaa vielä loppuviikon aikana käsitellään. Toivottavasti ensi viikon aikana saisimme vastauksia, Casagrande kertoi SuomiFutis-sivustolle.

Yksi suomalaisen jalkapalloilun taloudellista tilannetta hieman helpottava seikka on Huuhkajien historiallinen EM-kisapaikka ja sen tuoma 9,25 miljoonan euron bonuspotti. Osa potista menee kuluihin ja pelaajien menestysbonuksiin, mutta muun muassa seuratoimintaan on ollut arvioiden mukaan mahdollista ohjata 4-4,5 miljoonan euron osuus potista.

Alun perin investointeja piti käsitellä toukokuussa, ja niiden suhteen ajateltiin neljän vuoden aikajännettä. Akuutin koronakriisin myötä tilanne lienee nyt muuttunut. UEFA on maksanut EM-kisapaikan tuomista rahoista nyt 75 prosenttia, ja viimeinen neljännes tullee maksuun vasta myöhemmin, luultavasti ensi vuoden puolella. Pääsihteeri sanoo olevansa tyytyväinen jo siihen, jos ”jo maksettuja rahoja ei sentään vaadita maksettavaksi takaisin”.

Marco Casagrande korostaa, että pelkillä EM-bonusrahoilla ei seurojen hankalaa tilannetta kuitenkaan ratkaista.

– Se on iso kysymys. Meillä on maanantaina liittohallituksen ylimääräinen kokous, ja tulemme keskustelemaan asiasta.

– Pyrimme siihen mennessä selvittämään, mikä seurojen tilanne on. Jos rahat jaetaan tuhannelle seuralle suoraan, niin satatonnia on satanen (per seura) ja miljoona euroa on tonni. Totta kai on myös seuroja, joilla tarve on pienempi tai seurat ovat hyvin pieniä.

– Isommat seurat ovat varmasti niitä, jotka akuutisti ensimmäisenä apua tarvitsevat. Toisaalta taas nekään eivät tonnilla tai kymppitonnilla kovin paljoa tee. Uskon kuitenkin, että pienikin apu voi olla tarpeen pahimman yli pääsemiseksi, Casagrande spekuloi.

Pelipassimaksut Palloliitolle iso tuloerä

Casagranden mukaan yksi keino seurojen auttamiseksi voi olla kilpailu- ja sarjamaksuista joustaminen. Etenkin, kun sarjoja voidaan joutua pelaamaan lyhennettyinä, jos pelaamaan edes päästään.

– Yksittäiselle joukkueelle (sarjamaksuista kertyvä) raha voi olla pieni, mutta jos seuralla on monta joukkuetta, niin jo vähän isompi. Liitolle ne summat ovat sitten jo aika isoja, Casagrande muistuttaa.

– Meidän pelipassimaksut per pelaaja ovat äärimmäisen pieniä. Jos meillä on keskimäärin 140 000 pelaajaa, pelipassimaksuista kertyy (Palloliitolle) noin 3,5 miljoonaa euroa. Keskimäärin pelipassi maksaa sen 25-30 euroa maksimissaan. Nämä kustannukset tuskin ovat kovin monen harrastamiselle se iso ongelma. Isot kulut syntyvät olosuhteista, varusteista ja valmennuksesta.

– Lähtökohtaisesti näillä ei ole seuroille kovin isoa merkitystä, mutta liitolle niillä on todella suuri merkitys. Vuoden pelipassimaksuilla on itse asiassa melkein sama merkitys kuin EM-kisoihin pääsyllä. Erityisesti sarjamaksujen osalta joustoja pitää kuitenkin tilanteen pitkittyessä tavalla tai toisella tulla.

Sitä Casagrande ei lähde arvioimaan, minkäsuuruista tukipakettia opetus- kulttuuriministeriö voisi mahdollisesti Palloliitolle ja seuroille antaa. Hän kuitenkin toivoo, että ”ministeriössä ymmärretään, kuinka tärkeitä seurat ovat meidän liikkumisen ja liikkumattomuuden torjumisen kannalta”.

Pelaajien sosiaali- ja työttömyysturva tapetilla

Casagrande uskoo, että Palloliiton mahdollisista tukitoimista seuroille voidaan päättää poikkeustilanteessa nopeutetulla aikataululla.

– Valmentajat, työntekijät ja pelaajathan tässä suurimmassa hädässä ovat. Varsinkin pelaajat voivat pudota täysin tyhjän päälle. Siksi olisi tärkeää auttaa tällä hetkellä, jotta seurat selviäisivät velvoitteistaan.

– Jotta isommilta irtisanomisilta ja lomautuksilta vältyttäisiin, pitäisi päätöksiä saada tehtyä kohtalaisen nopeasti. Totta kai se tehdään, mitä voidaan. Jonkinlainen hakuprosessi pitää silti olla. Olkoonkin nopea ja kevyt, mutta emme voi noin vain lähettää tilisiirtoja eteenpäin.

Pelaajien tilannetta helpottaisi, jos valtion poikkeustoimet antaisivat myös määräaikaisilla sopimuksilla ammattiaan harjoittaville jalkapalloilijoille oikeuden työttömyysturvaan – aivan kuten valtioneuvosto suunnittelee tehtävän esimerkiksi freelancerien ja pienyrittäjien suhteen poikkeusoloissa. Casagranden tiedossa ei kuitenkaan vielä ole, koskevatko toimet myös jalkapalloilijoita.

– Toistaiseksi minulla ei siitä vielä ole tietoa. Vuoropuhelua käydään ministeriön kanssa myös tältä osin. Tarvittava summa on kuitenkin iso, sillä se koskee jalkapalloliigan lisäksi myös muiden lajien urheilijoita.

– Keskustelu on kuitenkin sillä tavalla edistynyt, että hädän hetkellä asia kuulostaa kaikkien mielestä järkevältä. Pelaajathan ovat puhuneet tällaisen (paremman sosiaaliturvan) puolesta jo pitkään, Casagrande muistuttaa.

[readmore from=Koronavirus]

Palloliitto on siirtynyt nykyään Seurojen Palloliitto -malliin, joten sen alaisuudessa on nyt noin 130 työntekijää. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmat ovat menneet nyt uusiksi, ja työntekijöidenkin toimintaa on muutettava. Asia on niin ikään pöydällä maanantain kokouksessa. Casagranden mukaan nyt pitää selvittää, missä on olemassa ”tuottavaa työtä” ja millä sektoreilla työt vähenevät. Liiton taloustilanne on kuitenkin vakaa.

– Jokaisen pitää nyt pystyä sopeuttamaan omaa toimintaansa, se on fakta. Taloudelliset vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, kuinka pitkään tämä (koronaviruskriisi) kestää, Casagrande toteaa.

Aiheet Casagrande Marco Haastattelut Huuhkajat Koronavirus Palloliitto Suomi Veikkausliiga Ykkönen