Manchester Cityn eurobännien takana oleva mies viettänyt vankilassa liki vuoden – ”Häntä pitäisi kohdella sankarina”

Kuten hyvin tiedetään, sai Manchester City helmikuun puolivälissä UEFA:lta ankaran rangaistuksen Financial Fair Play -sääntöjen rikkomisesta. UEFA mätkäisi valioliigamestaruutta puolustavalle Citylle kahden vuoden europelikiellon ja 30 miljoonan euron sakot.

Manchester City on jo valittanut rangaistuksesta Urheilun kansainväliseen välitystuomioistuimeen CAS:ään. Se pyrkii kumoamaan tuomion tai vähintäänkin puolittamaan sen. On vielä epäselvää, ehtiikö CAS käsitellä valitusta ennen uuden eurokauden alkua, joten on täysin mahdollista, että City myös ensi kaudella Mestarien liigassa nähdään.

Manchester Cityn tuomioon johti Football Leaksin ja Der Spiegelin paljastusjuttujen sarja marraskuussa 2018. SuomiFutis kirjoitti Cityn rikkomuksista ja Football Leaksin paljastuksista muun muassa näissä jutuissa (1, 2).

Kuten sanottua, City voi vielä pälkähästä päästä, mutta vuotojen takana oleva mies, portugalilainen Football Leaksin perustaja Rui Pinto on viettänyt telkien takana kohta jo vuoden. Kuten muun muassa Julian Assangen, Edward Snowdenin ja Chelsea Manningin tapaukset osoittavat, ei tietovuotajiin olla suhtauduttu yhteiskunnassa erityisen suopeasti.

Peräti 30 vuoden vankeustuomio mahdollinen

31-vuotias Rui Pinto otettiin kiinni Unkarissa tammikuussa 2019. Hänet luovutettiin kotimaahansa Portugaliin saman vuoden maaliskuussa, ja siitä lähtien hän on ollut vangittuna. Hänen asumuksensa on pieni, 25 sellin vankila Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa. Vankilan muiden vankien joukossa on muun muassa huumeiden salakuljetuksesta epäiltyjä eteläamerikkalaisia odottamassa tuomiotaan.

Rui Pinton vankeus on edelleen tyyppiä ”tutkintavankeus”. Häntä odottaa oikeudenkäynti syytettynä kiristyksestä, vaitiolorikkomuksesta ja laittomasta tietojen hankinnasta.

Helmikuun lopussa Pinton asianajajat jättivät Euroopan komissiolle valituksen alkuperäisen pidätysmääräyksen epäjohdonmukaisuuksista. Pintoa syytettiin aluksi kuudesta rikoksesta, mutta hänen vankeutensa aikana määrä on noussut 147:ään. Helmikuun alussa syytteiden määrää pudotettiin 90:ään. Silti häntä voi yhä uhata peräti 30 vuoden vankeustuomio, jos hänen todetaan syyllistyneen rikoksiin.

– Tapasimme hänet joulukuussa ensi kertaa seitsemään tai kahdeksaan kuukauteen, Der Spiegelin toimittaja Rafael Buschmann kertoi Guardianille.

Buschmann oli työskennellyt läheisesti Pinton kanssa yli neljän vuoden ajan kirjoittaessaan tämän kanssa Football Leaks -kirjaa. Football Leaks käsitteli lisäksi muun muassa UEFA:n arveluttavia toimia sekä Cristiano Ronaldon raiskausepäilyä.

Hän oli hyvin skarppi ja korosti sitä, että olisi hyvin tärkeää pysyä terävänä.

Pitkästä vankeusajastaan huolimatta entinen historian opiskelija Pinto ei ole menettänyt toivoaan tulevaisuuden suhteen. Hän on laihtunut ja kasvot ovat kalvenneet, mutta mieliala on hyvä.

– Pinto oli juuri viettänyt kuusi kuukautta eristyssellissä. Odotin tapaavani jonkun, joka olisi kehnossa henkisessä tilassa, mutta olin väärässä, Buschmann kertoo.

– Hän oli hyvin skarppi ja korosti sitä, että olisi hyvin tärkeää pysyä terävänä, sillä kaikki hänen kovalevyjensä salasanat ovat hänen päässään. Hän tietää, että kaikki Portugalin viranomaiset ovat peloissaan, sillä hän voi yhä julkaista mitä tahansa todisteitaan.

Eristyksessä viettämänsä puolen vuoden aikana Pinto teki aluksi muistiinpanoja pieneen vihkoonsa, mutta sitten häneltä otettiin kynä ja vihko kuukausien ajaksi pois – syyttäjän määräyksestä. Hänen lakimiehensä oli läsnä, kun vihkonen vietiin.

Paljastuksia muistakin kuin jalkapallorikkomuksista

Pinto on välittänyt Der Spiegelille ja esimerkiksi tutkivien journalistien ryhmittymälle EIC Groupille noin 70 miljoonaa dokumenttia ja 3,4 terabittiä tietoa. Pinton haalimien tietojen pohjalta on laadittu yli tuhat lehtiartikkelia. Nämä saattoivat vaikeuksiin myös vaikkapa Afrikan rikkaimman naisen Isabel dos Santosin, osana ”Luanda Leaksia”.

Tästä aineistosta Spiegelin Christoph Winterbach työsti seitsemän kuukauden aikana juttukokonaisuuden, joka toi julki Manchester Cityn Financial Fair Play -rikkomukset. Kiinnostava julkaistu yksityiskohta oli myös Cityn lakimiehen Simon Cliffin lähettämä viesti ”1 poissa, 6 jäljellä”, kun yksi Uefan seitsemästä tutkijasta, Jean-Luc Dehaene oli kuollut.

Rafael Buschmann kertoo Rui Pinton perheen kertoneen vangitun hämmästelleen sitä, miten City sai sanktiokseen vain kahden vuoden bännin. Toisekseen Pinto on ihmetellyt sitä, miksei Uefa ole koskaan soittanut hänelle, vaikka juuri hän on haalittujen tietojen takana.

– Artikkelimme julkaisun ja tutkimuksen välillä on selvä yhteys. Kolme viikkoa artikkelin julkaisun jälkeen Uefa kirjoitti Citylle ensimmäisen kirjeen kysellen paljastuksistamme. He aloittivat virallisen tutkimuksen sen jälkeen, kun julkaisimme näytteitä sähköposteista. En usko, että mitään siitä olisi tapahtunut ilman Ruin todisteita, Buschmann arvelee.

Manchester City on alusta lähtien kiistänyt kaikki rikkomukset ja julistanut Spiegelin artikkelien perustuvan ”hakkeroituihin tai varastettuihin” materiaaleihin..

Jalkapallomaailma saanee tottua erinäisiin paljastuksiin jatkossakin, sillä muun muassa Portugalin suurseurojen Porton ja Bragan, sekä kohuagentti Fali Ramadanin veronkiertoepäilyt ovat jo nousseet äskettäin tapetilla. Football Leaks 2 julkaistiin jo loppuvuodesta 2019 saksaksi, mutta englanniksi julkaisu on saanut odottaa oikeudellisten syiden vuoksi.

– On hullua, että jalkapallomaailmassa tulee joka viikko uusia uutisia viranomaisten Football Leaksiin pohjautuvista tutkinnoista, mutta Rui on ainoa, joka joutuu syytettyjen penkille, Buschmann jatkaa.

Häntä kohdellaan kuin hän olisi vaaraksi yhteiskunnalle, vaikka todellisuudessa hän on sankari.

– Kun tapasin hänet ensi kerran vuoden 2016 alussa, hän kertoi minulle, että hän halusi toimia UEFA:n tietolähteenä ja näyttää heille asiakirjoja, jotka todistaisivat siitä, miten seurat kiertävät FFP:tä. On sääli, ettei UEFA ollut ikinä yhteydessä häneen, ei edes hänen paljastustensa jälkeen.

– Siinä on valtava ero, miten viranomaiset ja Pintoa päivittäin vankilassa näkevät ihmiset kohtelevat häntä. Vartijat ovat olleet hänelle hyvin ystävällisiä, ja hän kertoi heidän tulevan hyvin toimeen. Koko prosessin ajan syyttäjien ja tuomarin asenne on kuitenkin ollut lähes vihamielinen.

– Häntä kohdellaan kuin hän olisi vaaraksi yhteiskunnalle, vaikka todellisuudessa hän on sankari, Winterbach kertoi näkemyksensä.

”Vartijat sanoivat maan tarvitsevan enemmän minunkaltaisiani”

Buschmann ja Winterbach julkaisivat Spiegelissä joulukuussa 2019 lissabonilaisessa vankilassa tekemänsä haastattelun Rui Pinton kanssa. Haastatteluluvan saaminen Portugalin viranomaisilta kesti kuukausia.

– Tiesin, että mitä tahansa voisi tapahtua. Tiesin, että Portugalin viranomaiset asettavat tietovuotajia syytteeseen, joten olin siihen valmis, Pinto kertoi Football Leaksiin liittyneistä riskeistä.

– Vartijoista minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. He sanovat, että vankila ei ole minulle oikea paikka ja että maa tarvitsee enemmän minunkaltaisiani ihmisiä, jotka ovat valmiita taistelemaan korruptiota vastaan.

Vielä Rui Pinto ei ole täysin vakuuttunut siitä, onko kaikki ollut tietojen vuotamisen arvoista.

– Joitain tuloksia on saatu. Vaikkapa Cristiano Ronaldoa, José Mourinhoa, Radamel Falcaota ja Ángel Di Maríaa vastaan nostettiin syytteet veropetoksista. Belgiassa ja Ranskassa on ollut joitain tutkimuksia. Pitää olla kärsivällinen, ennen kuin voin arvioida, oliko se sen arvoista, Pinto sanoi joulukuussa.

Jalkapallokorruptiosta puhumiseen Pinto ei taitaisi väsyä.

– Der Spiegel ja EIC julkaisivat vuonna 2018 jutun siitä, kuinka Euroopan suurimmat seurat suunnittelivat yhteistä, suljettua Superliigaa. Julkaisun jälkeen kaikki kiistivät ne uutiset. Mutta katsotaan viimeaikaisia uutisia. Real Madridin puheenjohtaja Florentino Pérez on perustanut uuden kansainvälisen seurajärjestön, joka kilpailee UEFA:n ja ECA:n kanssa. He haluavat toteuttaa Superliigan.

Paljastin rikkomuksia yleisen edun nimissä. Silti syytteeseen joudun vain minä, tietovuotaja.

– Tämä on ollut samaa paskaa jo vuosia, eikä se lopu. Niin kauan kuin oma joukkue voittaa, eivät ihmiset piittaa vääryyksistä, rikoksista ja systemaattisista petoksista. En voi taistella sitä vastaan. Jalkapallo on koskematonta, ja vallanpitäjät suojelevat sitä sektoria, koska se on niin suosittua.

– Ajatellaan vaikka Benficaa, Portugalin suosituinta seuraa. Se on kuin vaikutusvaltainen mustekala kansan eliitin parissa. Seuralla on yhteyksiä poliisiin, lakimiehiin ja poliitikkoihin, ja heille annetaan säännöllisesti VIP-lippuja peleihin. Syntyisi valtava eturistiriita, jos he joutuisivat joskus tutkimaan huolella Benficaa.

Yhtä asiaa Pinto katuu

Pinto pyysi tuomarilta lupaa odottaa oikeudenkäyntiään kotona, mutta pyyntö evättiin.

– Siinä ei ole mitään järkeä. Se on epäreilua. Syyttäjä väitti, että on olemassa riski, että sekaantuisin tutkimuksiin, tai rikolliseen toimintaan ulkovaltojen kanssa. Se oli naurettavaa, Pinto totesi.

– Minulle syyttäjä sanoi, että hän odottaa minulta ainoastaan, että tunnustaisin vapaaehtoisesti rikokseni. He eivät halua hyödyntää keräämiäni tietoja, jotka sisältävät paljon todisteita jalkapallomaailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten tekemistä rikoksista.

– Paljastin rikkomuksia yleisen edun nimissä. Silti syytteeseen joudun vain minä, tietovuotaja. Minut kuvataan vaarana yleiselle turvallisuudelle.

Tutkinta Pintoa kohtaan perustuu vuonna 2015 tapahtuneeseen kiristysyritykseen. Tuolloin Pinto vaati urheilumarkkinointiyritys Doyenin manageri Nélio Lucasilta suurta rahasummaa, jottei hän paljastaisi tietoja Doyenin toimista. Pinto ei ikinä vastaanottanut rahaa, mutta Lucas nosti asiasta syytteen.

En usko, että saan reilua oikeudenkäyntiä. Luulen, että juttu päätyy lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Doyen on nyt oikeusjutussa kantajana siitä huolimatta, että Football Leaksin julkaisemat dokumentit kertoivat yrityksen tehneen useita hämäräkauppoja pöytälaatikkofirmojensa kautta, painostaneen seuroja ja käyneen pelaajilla lähestulkoon orjakauppaa. Espanjan syyttäjäviranomainen nosti kesäkuussa syytteitä Doyenia vastaan veropetoksesta ja rahanpesusta.

– Kadun ottaneeni yhteyttä Doyeniin vuonna 2015. Olin silloin naiivi, ja oli selvästi virhe lähestyä heitä, Pinto myöntää.

– Viranomaiset sanovat, että se oli kiristysyritys ja pitävät minut sillä verukkeella vankilassa. Omasta mielestäni en tehnyt rikosta. Lähestyin heitä testatakseni haalimieni tietojen arvoa. Minulla ei ollut ikinä aikomusta ottaa vastaan rahaa.

Salasanat vain Pinton pääkopassa

Rui Pinto ei myönnä olevansa peloissaan siitä, mitä tuleman pitää. Lähestyvään oikeudenkäyntiin hän suhtautuu kuitenkin skeptisesti.

– En usko, että saan reilua oikeudenkäyntiä. Luulen, että juttu päätyy lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, sillä Portugali ei piittaa tippaakaan tietovuotajan suojelusta, Pinto toteaa lakonisesti.

– Kaikki näkemykset ovat päteviä. En valita, jos toimittaja nimittää minua rikolliseksi. Se kuuluu lehdistönvapauteen.

– Vaadin vain rehellistä keskustelua siitä, mitä Football Leaks on saanut aikaan. Toistaiseksi keskustelu ei ole ollut oikeudenmukaista, sillä tähän saakka se on keskittynyt vain minuun henkilönä – ei paljastamiini rikkomuksiin.

Muutama päivä ennen pidätystään tammikuussa 2019 Pinto pohti muuttavansa Pariisiin. Ranskan viranomaiset olivat ehdottaneet hänelle yhteistyötä tietovuotajana ja mahdollisuutta liittyä todistajansuojeluohjelmaan.

– Harkitsisin valtionsyyttäjien kanssa tehtävää yhteistyötä aina, mutta en suostu siihen niin pitkään, kuin olen vangittuna. Se ei ole reilua.

Ranskan valtion lakimiehillä on hallussaan 27 terabittiä tiedostoja jalkapallomaailman rikkomuksista, mutta se ei pääse niihin käsiksi, sillä salasana on vain Pinton päässä. Pinto ei aio ryhtyä yhteistyöhön ennen kuin hänelle taataan syytesuoja.

– Kun joskus pääsen vankilasta, aion puhua konferensseissa ja kirjoittaa artikeleita. Me tarvitsemme enemmän sääntelyä ja Euroopan komission väliintuloa. EU liitti vuonna 2019 jalkapallobisnekseen tarkkailulistalleen rahanpesusta. Toimia tarvitaan vielä paljon, Pinto lataa.

Jalkapalloa Pinto ei ole pystynyt vankilassa katsomaan, mutta radiosta hän kuuntelee pelejä mielellään. Rakkaus kuningaslajia kohtaan ei ole kuollut.

– Jalkapallo on maailman paras peli. Halveksun vain sitä ympäröiviä hämäräbisneksiä, Pinto toteaa haastattelunsa lopuksi.