Sehän on päivänselvä asia, että jalkapallo on meille futisfaneille suuri ilontuoja ja keskeinen palanen arkeamme. Intohimo. Tai pikemminkin vanhaa sanontaa lainaten, ”elämä on osa jalkapalloa”.

Tuore UEFA SROI -mallinnus kertoo kuitenkin, että jalkapallosta hyötyvät myös he, joiden elämässä se ei niin suurta osaa näyttele. Mallinnuksen mukaan jalkapallon harrastamisen arvo on nimittäin suomalaiselle yhteiskunnalle 770 miljoonaa euroa erilaisina terveys-, sosiaali- ja taloushyötyinä.

UEFA SROI -mallinnus toteutettiin kahdessatoista Euroopan maassa. Sillä mitattiin jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa. Suomessa laskelmassa on huomioitu 136 000 rekisteröityä pelaajaa.

– Valtavan hienoa, että voimme vihdoin todentaa jalkapallon arvon suomalaiselle yhteiskunnalle myös euroina. Nyt käynnissä oleva hieno futisbuumi osoittaa, miten valtava merkitys ja arvo jalkapallolla on suomalaisten arjessa ja elämässä, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande iloitsee Palloliiton kotisivujen tiedotteessa.

– Maajoukkueiden menestys on kuitenkin vain yksi ja mediassa usein ulospäin näkyvä osa lajia. Valtaosa arkisesta työstä tapahtuu jalkapalloseuroissa ja vapaaehtoisten toimijoiden tuella. Tämä 770 miljoonan arvoinen työ on pitkälti heidän aikaansaamansa suomalaisen jalkapallon arvo. Haluan osoittaa kiitokseni heistä jokaiselle.

Tutkimuksen mukaan jalkapallo tuo suomalaiseen terveydenhuoltoon 358 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Jalkapallon sanotaan alentavan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, syöpään ja mielenterveysongelmiin.

Jalkapallon sosiaalisten hyötyjen arvoksi arvioidaan 210 miljoonaa euroa. Tämä luku koostuu vapaaehtoistyön arvosta, koulutustuloksista, syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja rikollisuuden laskusta.

Lisäksi jalkapallon suorat vaikutukset Suomen taloudelle ovat yli 200 miljoonaa euroa harrastemaksuina, olosuhteisiin liittyvinä rakentamisen tuottoina ja työpaikkoina.

– Jalkapallo tuo valtavasti merkityksiä ihmisten arkeen elämysten kautta, opettamalla kunnioitusta kanssaihmisiä ja peliä kohtaan. Kaiken toiminnan arvoa ei voi tai pidä mitata euroissa, mutta SROI -mallinnuksen avulla saamme työkalun valtakunnalliseen ja paikalliseen jalkapallovaikuttamiseen tutkitun tiedon avulla, Casagrande myhäilee.

– Toivottavasti jalkapallo nähdään tulevaisuudessa entistä houkuttelevampana investointina, johon kumppanit ja yhteiskunta ovat valmiita satsaamaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jalkapallo luo hyvinvointia ympäristöönsä.