Moni varmasti muistaa äskettäin uransa lopettaneen tshekkivahti Petr Cechin pelanneen suuren osan urastaan päänsuojus päässään koettuaan kallonmurtuman lokakuussa 2006. Se sen sijaan lienee vähemmän tunnettu tosiseikka, että ”kypärä” päässään pelaa myös Bundesliigan Paderbornin keskikenttämies Klaus Gjasula.

Gjasula koki vuonna 2013 poskikaarenmurtuman ja on käyttänyt kypärää siitä lähtien. Hän suosittelee samaa käytäntöä jokaiselle jalkapalloilijalle, vaikka tiedostaakin ajatuksen olevan radikaali.

– Minusta olisi järkevää, jos kaikki pelaajat käyttäisivät kypärää. Se saattaisi näyttää kentällä erikoiselta, mutta olisi varmasti jokaisen terveydelle parasta, syyskuussa Albanian A-maajoukkueessa debytoinut Gjasula, 29, totesi kauden alla T-online.de:n haastattelussa Der Spiegelin mukaan.

Lempinimen ”Spartacus” kypäränsä takia saanut keskikenttämies tiedostaa, ettei muutos tapahdu helposti.

– Kun mitään ei ole sattunut pelaaja ajattelee: ”Onko hän hullu suositellessaan minulle tuollaista? Minähän olen terve.” Ihminen toimii vasta sitten, kun jotain on jo sattunut. Ei sitä ennen, Gjasula jatkoi.

Kenties Gjasulan esimerkki saa kuitenkin tulevaisuudessa vastakaikua, sillä tuore akateeminen tutkimus kertoo hälyttäviä tietoja jalkapalloilijoiden kohonneesta riskistä sairastua ja kuolla päävammojen aiheuttamaan dementiaan. Tutkimus toteutettiin Glasgow’n yliopistossa, ja sen päämääränä oli selvittää puskemisen yhteyttä aivovammoihin.

Aiheen alullepanijana oli halu selvittää, menehtyikö West Bromwichin entinen hyökkääjä Jeff Astle toistuvien päähän kohdistuneiden iskujen seurauksena. Tutkimusaineisto oli laaja. Siinä vertailtiin kaikkiaan 7 676 kuollutta entistä jalkapalloilijaa, ja 23 000 ei-jalkapalloilijaa. Pelaajat olivat entisiä Skotlannissa pelanneita jalkapalloammattilaisia, jotka olivat syntyneet vuosien 1900 ja 1976 välillä.

Tutkimuksessa selvisi, että jalkapalloammattilaisilla on 3,5-kertainen riski kuolla dementiaan samanikäisiin ei-jalkapalloilijoihin verrattaessa. Riskiarvot vaihtelivat eri sairauksien välillä. Alzheimeriin sairastumisen riski oli viisinkertainen, motoneuronitautiin nelinkertainen ja Parkinsonin tautiin sairastumisen riski kaksinkertainen verrokkiryhmään verrattuna.

Samalla saatiin kuitenkin näyttöä myös siitä, että jalkapalloilijat kuolivat epätodennäköisemmin muihin tavallisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja joihinkin syöpiin, kuten keuhkosyöpään.

– Tutkimusdatamme osoittaa, että vaikka entisillä jalkapalloilijoilla oli useammin dementia, muut tavalliset sairaudet olivat heidän keskuudessaan harvinaisempia.

– Eli vaikka meidän täytyykin pyrkiä selvittämään tekijöitä, jotka lisäävät neurodegeneratiivisten sairauksien riskiä, pitää muistaa, että jalkapallon pelaamisesta on myös laajempia terveyshyötyjä, tutkimusta johtanut neuropatologi Willie Stewart totesi BBC:n mukaan.

[readmore from=päävammat]

Aivovammoihin keskittynyt hyväntekeväisyysjärjestö Headway muistutti tulosten tullessa julkisuuteen lisätutkimusten tarpeellisuudesta. Menneinä vuosikymmeninä kun puskettiin huomattavasti nykyisiä pelivälineitä kovempia ”nahkakuulia”.

– Se tosiasia, että tämä kauan odotettu tutkimus on nyt tunnistanut linkin entisiin pelaajiin herättää vääjäämättä kysymyksen, miten se vaikuttaa moderniin jalkapalloiluun. On ensiarvoisen tärkeää tehdä jatkotutkimusta, jossa keskitytään kevyiden nykyaikaisten jalkapallojen puskemisen suhteellisiin riskeihin, järjestöstä todettiin.

Aiheet Bundesliiga Gjasula Klaus päävammat Ulkomaat