Joonas Kolkka muisteli Huucastille hurjia tunnelmia Kreikan derbyssä – ”Sitä peliä ei olisi ikinä pitänyt pelata”

98 A-maaottelua pelannut Joonas Kolkka näki pelaajauransa aikana lukuisia eurooppalaisia huippusarjoja. Lahtelaislähtöinen laitahyökkääjä pelasi valtaosan urastaan Hollannin Eredivisiessä, mutta koettua tuli myös Saksan Bundesliiga, Englannin Valioliiga ja Kreikan pääsarja.

Hyvin mieleenpainuvia muistoja jäi kiikkustuoliin muisteltavaksi Kreikasta, jossa meno äityi ajoittain erittäin villiksi. 44-vuotias Kolkka kävi muistelemassa menneitä Huucastin haastattelussa, joka löytyy tämän linkin takaa.

Kolkka siirtyi kreikkalaiseen Panathinaikosiin kesällä 2001 PSV Eindhovenista, jonka paidassa hän pelasi kolmella kaudella Mestarien liigaa ja voitti kaksi Hollannin-mestaruutta. Panathinaikos halusi Kolkan todella palavasti riveihinsä, ja pienen harkinnan jälkeen Kolkka tarttui täkyyn. Jo vastaanotto oli ällistyttävän innostunut, sillä Kolkan koneen laskeuduttua Kreikkaan jo lentokentällä oli vastassa ”sata toimittajaa”.

– Siinä piti sitten puskea sen massan läpi, että päästiin eteenpäin. Annoin siinä muutaman kommentin, ja minua kentältä hakenut kaveri työnsi sitten eteenpäin, Kolkka muistelee.

Suomalaisesta jalkapallokulttuurista ponnistavalle kaikkein suurin kulttuurisokki oli ymmärrettävästi Kreikan pääsarjan sähköinen tunnelma. Järjestyshäiriöt olivat sitä suuruusluokkaa, että Suomessa ei ihan pikkusakoilla selvittäisi.

Tällä kaudella Kreikan Superliigassa on kiihkeimpiä otteluita viheltänyt ulkomaalaistuomareita suomalaisesta Mattias Gestraniuksesta lähtien, mutta hurjaa oli meininki jo vuosina 2001-2003, kun Kolkka Panathinaikosissa pelasi.

Panathinaikos oli tuolloin kirjaimellisesti Euroopan huipulla, sillä keväällä 2002 se eteni Mestarien liigan puolivälieriin ja kellisti kotikentällään Barcelonan tähtisikermän, pudoten lopulta välieristä vain niukasti yhteismaalein 2-3. Kaudella 2002-2003 Panathinaikos puolestaan johti Kreikan sarjaa vielä loppusuoralla, mutta joutui taipumaan derbyssä Olympiakosille. Kolkan mukaan Panathinaikosin ”ei annettu voittaa mestaruutta”.

– Stadioneilla oli niissä peleissä montakymmentä tuhatta meidän kannattajaa, ja montakymmentä tuhatta Olympiakosin kannattajaa. Toinen puoli stadionista oli vihreä ja toinen punainen. Kannattajien välillä oli sitten vain kymmenen metriä, ja siinä välissä oli pelkkiä mellakkapoliiseja. Oli siinä aika ihmeellistä sitten kesken verryttelyn katsoa, kun raketit lensivät puolelta toiselle, Kolkka aloittaa hurjan tarinansa.

– Kaikkein parhaiten on jäänyt mieleen viimeinen derby, jossa kohtasimme Olympiakosin vieraissa. Oli toiseksi viimeinen kierros, ja johdimme sarjaa yhdellä pinnalla. Se oli ihan verilöyly, eikä sitä peliä olisi ikinä pitänyt saada pelata.

– Tuntui siltä, että kabineteissa oli päätetty, että me ei saada sitä voittaa, Kolkka heittää.

Tunnelma oli erittäin sähköinen ja vaarallinen jo ennen ottelun alkua.

– Kun me mentiin peliin, kamaa tuli jo siihen malliin… se nyt oli kuitenkin vielä ihan normaalia. Me ei kuitenkaan pystytty esimerkiksi ottamaan bussin alaosasta kassejamme, vaan jouduimme menemään mellakkapoliisin suojissa stadionin suojiin. Poliisit haki meidän kassit, koska kamaa tuli niin paljon päälle.

– Ennen kuin menimme pukukoppiin, meidän piti odottaa 5-10 minuuttia, kun poliisi tarkasti, ettei kopissa ole mitään räjähteitä tai vaarallisia aineita.

Pari meidän pelaajaa sai raketista osuman, ja heillä oli verryttelypaidoissa reiät.

– Seuraavaksi oltaisiin menty normaalisti katsomaan pelikenttää. Siihen aikaan siellä oli sellaiset haitarit pelaajien suojana, mutta Olympiakosin kannattajat olivat hajoittaneet ne, joten eihän me voitu kentälle mennä, koska he olisivat käyneet kimppuumme. Emme siis pystyneet edes katsomaan kenttää ennen peliä.

– Verryttelemään emme päässeet, koska samat kannattajat odottivat siinä. Odotimme siis niin kauan, kunnes Olympiakosin pelaajat olivat menossa kentälle, ja menimme heidän suojassaan kentälle itsekin. Verryttelimme sitten keskiympyrässä, kun katsomosta tuli koko ajan raketteja ja muuta kamaa päälle, Kolkka jatkoi.

Ottelu kuitenkin alkoi hulinasta huolimatta, eikä pelaamista Panathinaikosille helpoksi tehty.

– Pari meidän pelaajaa sai raketista osuman, ja heillä oli verryttelypaidoissa reiät. Verryttelyn jälkeen menimme mellakkapoliisin suojissa pukukoppiin, mulla on siitä hyvä kuvakin.

– Kun peli alkoi, maalivahtimme meni maalille, ja sai saman tien puolentoista litran vesipullon selkäänsä. Hän makasi siinä vähän aikaa, kunnes tuomari tuli sanomaan, että ”nouses ylös ja ala pelaamaan”.

[readmore from=Kolkka-Joonas]

– Vartin jälkeen taisimme olla jo 0-2 -tappiolla. Tuntui siltä, että peli oli vain toisarvoinen asia, ja muut asiat oli päällimmäisenä. 3-0 tuli pataan, mutta luulen, että jos tuollaista sattuisi nykypäivänä, ei peliä missään nimessä edes pelattaisi.

– Kabinettipelit olivat kuitenkin sen verran kovat. Kyllä meidänkin kannattajat silti heitteli tavaraa ja rähisi siellä pelin ulkopuolella. Olikohan se vieläpä niin, että Panathinaikos sai tästä kovemman rangaistuksen kuin Olympiakos?

– Voi olla, että omat tunteet on pinnassa, mutta kyllä se siltä tuntui, että meidän ei annettu tuota mestaruutta voittaa, vaan sen piti mennä jollekin muulle, Kolkka huoahtaa.