Vuosina 2007-2012 kamerunilais-ranskalainen Alex Song edusti Arsenalia, ja jatkoi Pohjois-Lontoosta matkaansa Barcelonaan. Väliin mahtui muutamakin lainapesti West Hamissa ennen siirtoa Venäjälle, Rubin Kazaniin kesällä 2016. Jos matkassa oli ollut mutkia aiemminkin, tapahtui nyt jotain ennenkuulumatonta.

The Telegraphin artikkelissa idänretkestään kertova keskikenttämies edustaa nykyisin Svetsin liigan FC Sionia ja sanoo viihtyvänsä mainiosti. Kazanissa lupaukset eivät materialisoituneet.

Lupauksia

Songille tarjottiin kiinnostava projekti, jota vetämään oltiin saatu nykyisin Watfordia valmentava Javi Gracia. Kentän puolelle taas oltiin värvätty kiinnostavia pelaajia, kuten Yann M’Vila. Siviilielämää varten kerrottiin olevan valmisteilla uusi asunto, joka ei kuitenkaan koskaan materialisoitunut, mikäli niin oli edes tarkoitus tapahtua.

– Kun tein sopimuksen, minulle luvattiin talo. Kului kuitenkin kuukausi, kaksi, jopa puoli vuotta, eikä sitä näkynyt. Sitten minut kirjattiin ulos hotellista, ja päädyin asumaan harjoituskeskuksessa. Minulle kerrottiin edelleen, että talon valmistumista pitää vain odottaa. Sitten puhuin henkilön kanssa, jonka oli määrä suunnitella taloa. Hän kertoi, ettei ollut ollut seuran kanssa yhteydessä.

Song ei varsinaisesti joutunut asumaan pukukopissa, mutta eivät olosuhteet kovin normaalit silti olleet.

– Huoneeni oli aivan ok, ja puitteet kunnossa, mutta eivät tuollaiset olot hyvää tee. Hotellissa ainakin pystyi irtautumaan jalkapallosta ja seurasta jollain tavoin. Istuin huoneessa vain tietokone seuranani. TV:stä ei ollut iloa, koska en ymmärtänyt venäjää. Syystä tai toisesta en koskaan edes laittanut valoja huoneessa päälle, olin kai niin down henkisesti.

Perhe asui komennuksen aikana Lontoossa, heille ei olosuhteista hiiskuttu.

– En pitkään aikaan halunnut muiden tietävän todellista tilannetta; piti vain olla positiivinen, ja välttää huolestuttamasta varsinkaan vaimoani ja poikiani.

Kazanista kaupunkina ei kuitenkaan jäänyt pahaa sanottavaa.

– Se on mukava paikka; hyviä ravintoloita ja ihmisiä. Totta puhuen en kuitenkaan juuri koskaan lähtenyt ulos, koska en tuntenut ketään. Kävin ravintolassa syömässä ehkä kaksi tai kolme kertaa koko aikanani siellä. Aterioin harjoituskeskuksessa. Olin tulla hulluksi.

Pahempaa tulossa

Ojasta mentiin kuitenkin allikkoon. Gracia lähti seurasta, ja sai työnsä jatkajaksi Kurban Berdyevin. Song pudotettiin joukkueesta, eikä palkkakaan enää juossut.

– Edellisen kauden viimeisessä ottelussa saamani ulosajon vuoksi olin sivussa ensimmäisestä pelistä. Seuraavassa ottelussa pelasin hyvin, ja valmentajan oli pakko laittaa minut kentälle myös sitä seuraavassa. Voitimme, ja tein maalin. Silti seuraavassa ottelussa putosin penkille. Sen jälkeen en enää ollut avauksessa Rubinissa, enkä syyskuun alun ja joulukuun välillä pelannut lainkaan.

Song arvelee, että kyseessä oli seurajohdon yritys savustaa hänet ulos.

– Luulen, että päätös pelaamattomuudestani tuli johtajilta. He halusivat mielestään kalliit pelaajat ulos, ja yksinkertaisesti lakkasivat maksamasta palkkoja.

Pakon sanelema ratkaisu palautti ilon

Viime joulukuussa, talvitauon jälkeen velkaantuminen ja turhautuminen saivat pelaajan lähtemään seurasta. Vasta elokuussa tämä sai yli kahdeksan miljoonan euron rästiin jääneet suoritukset FIFA: n vaatimusten paineessa elävältä seuralta. Rubin suljettiin FFP-sääntöjen rikkomusten vuoksi europeleistä, mikä ajoi sen kaaokseen. Songin ura ja elämä jatkuvat nyt Sveitsissä, jossa tämä asuu perheineen.

– En halunnut enää lähteä kauas, vaan pelata Euroopassa, ehkä neljä-viisi vuotta vielä. Sionin kanssa syntyneen kahden vuoden sopimuksen myötä kaikki on taas hyvin, olen avauskokoonpanoissa, ja asun perheeni kanssa omassa talossa. Periaatteessa kuitenkin menetin vuoden urastani Kazanissa.