Kuuma kysymys: Voiko Huuhkajien EM-kisapaikka ratketa kotikentällä maaliskuussa?

Kuten varmaan jokainen, joka ei pidä osoitteenaan tynnyriä, tietää, on Suomi aloittanut taipaleensa UEFA:n uudessa Nations Leaguessa kirjaimellisesti täydellisesti. Neljästä pelistä plakkarissa on neljä voittoa, eikä Suomen verkkoon ole tehty vielä ainuttakaan maalia (lue raportti maanantailta).

Lohkovoitto on Suomen ulottuvilla useammankin eri skenaarion avulla. Huuhkajat voittaa lohkonsa, jos se saa yhdenkin pisteen vieraspeleistä Kreikassa ja Unkarissa. Jopa maalin tappio Kreikassa – tai kahden maalin tappio siten, että Suomi tekee vierasmaalin – riittäisi varmistamaan lohkovoiton. Tai sekin riittää, jos Suomi saa päätöskierroksella Virolta apua ottelussa Kreikkaa vastaan (lue aiheesta lisää).

Lohkon ykkössija tuo Palloliiton kassaan miljoonabonukset, ja takaa Suomelle suotuisamman arvontakorin vuoden 2020 EM-karsintojen arvontaan. Se myös nostaa Suomen Nations Leaguen seuraavaan painokseen korkeammalle B-liigaan.

Kaikista eniten puhutaan kuitenkin siitä, että lohkovoittajalle avautuu varmuudella paikka EM-jatkokarsintaan varsinaisten EM-karsintojen jälkeen. Toki tuota oljenkortta Suomi ei tarvitse, jos se onnistuu sijoittumaan EM-karsinnoissa lohkonsa kahden parhaan joukkoon ja varmistamaan kisapaikkansa sitä kautta.

Näin jatkokarsinta pelataan

EM-jatkokarsinnat pelataan keväällä 2020, tarkemmin sanottuna 26.-31. maaliskuuta. Kussakin divisioonassa on tarjolla yksi lisäpiletti EM-lopputurnaukseen.

Jatkokarsintoihin pääsee jokaisesta divisioonasta neljä maata. Sekä välierät että loppuottelu pelataan yksiosaisina. Divisioonan korkeimmin rankattu maa kohtaa neljänneksi rankatun kotikentällään yhdessä välierässä ja rankingin kakkonen kotikentällään ranking-kolmosen toisessa. Loppuottelun isäntämaa arvotaan kahden finalistin välillä. Tätä juttua kirjoittaessa puhtaan pelin Suomi on C-liigan ranking-ykkösenä.

Suomi siis saattaisi saada kotikentälleen maaliskuussa 2020 yhden tai kaksi todella tärkeää maaottelua, käytännössä koko maaotteluhistoriansa tärkeimpiä pelejä. Vai saattaisiko?

Mitä merkitsee talvirajoitus?

Suomi kuuluu yhdessä yhdeksän muun maan (Valko-Venäjä, Viro, Färsaaret, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Venäjä, Ukraina) kanssa joukkoon, jota sitoo UEFA:n arvonnoissa niin sanottu ”talvirajoitus”. Näistä maista korkeintaan kaksi voidaan arpoa samaan EM-karsintalohkoon. Samasta syystä Norja ei voinut päätyä Nations Leaguessa Suomen kanssa samaan lohkoon, koska arpa oli jo heittänyt seuraksemme Viron.

Talvirajoitus on luotu sen takia, että näissä maissa ei tarvitse pelata maajoukkuejalkapalloa maaliskuussa – eikä mielellään marraskuussakaan. Ilmasto kun ei ole maaliskuussa erityisen suotuisa jalkapalloiluun, ainakaan joka vuosi. Siksi onkin käytännössä varmaa, että EM-karsinnoissa Suomi ei kotikentällään ensi vuoden maaliskuussa pelaa.

Maaliskuun kotipeli ennenkuulumatonta

Kilpailullinen maaottelu Suomen kamaralla maaliskuussa on käytännössä ennenkuulumaton juttu. Lähimenneisyydessä maaliskuun lopussa pelattiin koeluontoisesti juniorien maaottelu ulkokentällä Eerikkilän Urheiluopistolla, mutta A-maajoukkue on pelannut maaliskuun pelinsä säännöllisesti vieraskentällä.

Onko kotikentällä pelaaminen sitten ylipäätään mahdollista maaliskuussa? SuomiFutiksen jututtamat Lennart Wangel, Palloliiton maajoukkuepäällikkö sekä olosuhdepäällikkö Tero Auvinen vakuuttavat, että on.

– Jos me pystymme osoittamaan UEFA:lle, että pelaaminen Suomessa on maaliskuussa mahdollista, ei sille ole mitään kategorista estettä, Wangel sanoo.

Tero Auvisen mukaan Helsingin Olympiastadionin odotetaan valmistuvan pelikuntoon kesäksi 2020. Keväällä on edessä nurmen asennus, joten maaliskuussa pelaaminen maajoukkueen pyhätössä on poissa laskuista.

Hyvin todennäköisesti Suomen kotipeli(e)n paikaksi valikoituisi tässä skenaariossa Töölön Telia 5G Areena, sillä Tampereen Ratinan ja Turun Veritas Stadionin luonnonnurmikentillä on maaliskuussa vielä kasvukauden tärkeä vaihe meneillään. Leuto ja vähäluminen talvi voisi vaikuttaa asiaan, mutta siltikin Töölön tekonurmella pelaaminen on Auvisen mielestä riskittömämpi, ja samalla todennäköisempi vaihtoehto.

– Teknologia kehittyy koko ajan, ja nykyisin kenttiä suojataan ja lämmitetään, ja stadioneita voidaan kattaa. Totta kai meidän pitää pyrkiä tulevaisuudessa siihen, että maaliskuussa kotikentällä pelaaminen on muutenkin realistinen vaihtoehto. Se avaisi uusia mahdollisuuksia myös otteluohjelmien suunnittelussa, Auvinen sanoo.

Telia 5G Areena toimi näissäkin Nations Leaguen otteluissa Huuhkajien varastadionina. Auvisen mukaan stadionin pelialusta tullaan vaihtamaan tulevan kesän jälkeen, joten maaliskuussa 2020 Töölössä komeilisi uusi matto.

Siirtonurmi tulevaisuutta

Yksi mahdollisuus tulevaisuudessa vuoden ensikuukausina pelattavia maaottelua ajatellen voisi Auvisen mielestä olla myös siirtonurmi. Muun muassa Norja avasi Nations League -taipaleensa Ullevaalilla syyskuussa siirtonurmella vain kolme viikkoa sen jälkeen, kun stadionilla oli pelattu ulkoilmajääkiekko-ottelu.

Siirtonurmi voitaisiin tuoda esimerkiksi Saksasta tai Hollannista rekkakuormilla. Siirtonurmen ongelmana vain on, että se on erittäin kallis ratkaisu.

Marraskuussa Suomessa on pelattu miesten karsintapeli viimeksi vuonna 2006, kun Helsingissä vieraili Armenia. Vuonna 1994 San Marinoa isännöitiin peräti joulukuussa, mutta Auvinen muistuttaa, että alkukevät on loppusyksyä huomattavasti vaikeampi ajankohta.

Päätökset ottelupaikkojen pelikunnosta tekee viime kädessä UEFA, mutta Palloliitolla on Auvisen mukaan luonnollisesti raportointivelvollisuus. Liitossa ollaan luottavaisia sen suhteen, että maaliskuussa pelaaminen kotikentällä onnistuisi, mutta kuten jokainen suomalainen tietää, voi paukkupakkanen tai takatalven lumimyräkkä silti maaliskuun lopussa potentiaalisesti yllättää.

[readmore from=Huuhkajat]

Ennen kuin niin pitkälle mennään, on matkassa kuitenkin vielä monta mutkaa. Lopullisesti se, pelaako Suomi EM-jatkokarsinnoissa maaliskuussa 2020 – ja jos pelaa, niin missä – ratkeaa vasta ensi vuoden marraskuussa.

Onnellisin skenaario olisi tietysti EM-karsintojen päättäminen oman karsintalohkon kahden kärjessä, mutta siltä varalta, että jatkokarsinnat kutsuvat, voisi alkaa olla hyvä suunnitella Huuhkajien väreihin sopivaa talvivaatemallistoa. Vilu nimittäin saattaisi joka tapauksessa odottaa Töölössä ”Oi Suomi on” -huutoja karjuvaa pyöreästi 10 000 katsojaa.