Muisto jalkapallon MM-kisoista: ”Vuonna 2006 suolavettä virtasi silmäkulmista – ilosta”

“Kesä kasikuus, kasikuus, kasikuus”

Viime jalkapallon MM-kisoissa suomalaisten kisabiisiksi nousut Teflon Brothersin iloinen rallatus kolahti varmasti tuntuvasti ikäpolvea minua vanhempiin. Toki Diego Maradonan ihmetemput ovat tulleet luettua ja katsottua jälkikäteen tarkasti, mutta livemuiston puute estää minua elämästä tuota hetkeä samalla tavoin kuin monien muiden.

Minun vuoroni koitti kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Eikä kertosäe kaipaa kuin pientä fiksausta.

“Kesä nollakuus nollakuus nollakuus”

Elämä oli tuolloin totisesti “niin kaunista, nuoruutta raikasta”. Varovaisia askeleita kohti aikuisuutta eivät vielä painaneet elämän tylsät ja paikoin vaikeat realiteetit. Tuolloin onneen riitti kaunis kesäpäivä, vähän taskurahaa ja minne tahansa seikkailijaa kuljettanut mopo. Tuo kesä jätti paljon lämpimiä ja ikimuistoisia hetkiä.

[readmore from=jalkapallon-mm-historia]

Kuukauden ajan niistä vastasivat jalkapallon MM-kisat.

Pysäytetäänpäs tähän hetkeksi.

On hämmentävää huomata, miten jonkun kanssa ajatukset voivat mennä joskus niin täydellisen hyvin yhteen. Ja jos kyseessä on toimittajakollega, osaa hän pukea ajatukset myös sanoiksi.

Suureksi ilokseni olen saanut huomata SuomiKiekko-sivuston puolelta tutumman Harri Pirisen jakavan kanssani rakkauden Juventusta, Alessandro del Pieroa ja Gianlugi Buffonia kohtaan. Kun Harri pari viikkoa sitten kirjoitti tunteikkaasti tuosta kolmikosta (lue juttu), koin hänen pukeneen täydellisesti sanoiksi mitä minä tunnen ja ajattelen Vanhasta rouvasta, sen legendaarisista pelaajista ja Azzurrista.

Mikä on Sinun paras muistosi MM-kisoista? Liity Suomen suurimpaan futisaiheiseen Facebook-ryhmään ja kerro oma tarinasi! Hyppää mukaan Jalkapallon Olohuoneeseen tästä.

Nyt voimme jatkaa matkaa.

[nosto tasoitus=”oikea”]En kanna hänelle kaunaa, kaikki synnit ovat hänen osaltaan anteeksi annettu ja sovitettu.[/nosto]

Tämä juttu ei ole mikään otteluraportti. Kaikki me jalkapallofanit tiedämme Italian matkan kauden 2006 MM-kisoissa. Koko maailma tietää finaalista SEN TAPAHTUMAN, joka himmentää yhä edelleen Juventus-ikoninakin tunnettavan Zinédine Zidanen sädekehää. En kanna hänelle kaunaa, kaikki synnit ovat hänen osaltaan anteeksi annettu ja sovitettu.

LUE MYÖS: Pala MM-historiaa – 2006: Kun Zidane Materazzia rintaan puski ja skandaali-Italiasta mestari leivottiin

Del Pieron fanina välieräottelu Saksaa vastaan lämmittää mieltäni edelleen. Se maali oli upea, ja tärkeä, vaikka monet tuhahtavatkin sen olleen vain numeroiden kaunistelua…

[nosto tasoitus=”oikea”]Heinäkuussa 2006 suolavettä virtasi jälleen silmänurkista. Nyt kuitenkin ilosta.[/nosto]

Fabio Grosson upotettua ratkaisevan rankkarin sisään, pääsin vihdoinkin juhlimaan Italiaa mestarina. EM-kisoissa 2000 se oli ollut lähellä. Nuo olivat ensimmäiset seuraamani arvokisat, ja vaikka tunneside Italiaan oli tuolloin vasta orastava, pisti katkera tappio itkettämään.

Heinäkuussa 2006 suolavettä virtasi jälleen silmänurkista. Nyt kuitenkin ilosta. Ymmärryksestä. Italia oli tehnyt sen! Del Piero oli tehnyt sen!

“Loppui aika juppien, kunnon takatukkien”

Takatukat tekevät harmittavasti paluuta muotiin, mutta juppien lisäksi poissa on tämän vuoden kisoista myös Italia. Jotain puuttuu, mutta en anna sen haitata omaa kisahuumaa.

[readmore from=jalkapallon-mm2018]

Toivottavasti maan päättäjät ovat heränneet tekemään tarvittavia muutoksia ja korjausliikkeitä, jotta Azzurri palaa nopeasti takaisin jalkapallomaailman eliittiin.

Seuraava sukupolvi voisi jälleen sanoittaa Italian menestyksen Tefloneiden biisin tahtiin.

“Kesä kakskytkuus kakskytkuus kakskytkuus”

LUE MYÖS: Muisto jalkapallon MM-kisoista: Ronaldinhon ihmemaali vuodelta 2002 – osuma, josta tehtiin yliopistotason tutkimuksia

LUE MYÖS: Toimittajan kisamuisto – Rooney-paidalla huomiota Italiassa