Jännitystä jo MM-kisojen aattopäivänä – näin ratkaistaan vuoden 2026 kisaisäntä

Jalkapallohistorian 21. MM-kisat käynnistyvät torstaina, mutta jo tänään on edessä MM-kisajännitystä. Keskiviikkona Moskovassa valitaan nimittäin vuoden 2026 MM-turnauksen järjestäjämaa tai -maat.

Vuoden 2026 kisat ovat näillä näkymin ensimmäiset, joihin osallistuu peräti 48 maata – joskin FIFA:n puheenjohtaja Gianni Infantino haaveilee laajentamisen tapahtuvan jo Qatarin vuoden 2022 kisoihin. Kisat tullaan pelaamaan 16 kolmen maan lohkossa, jottei aikataulu veny.

Kisat siis pelataan läpi 32 päivässä nykyiseen tapaan. Myös finalisteille tulee samat seitsemän peliä kuin nytkin. Kokonaispelimäärä kasvaa kuitenkin 64 ottelusta 80 otteluun.

FIFA:n kongressi alkaa keskiviikkona kello 9 aamulla. MM-isännästä äänestetään vasta kokouksen päätteeksi, arviolta vasta klo 13-13.30:n jälkeen. Äänestystuloksen julkistaminen striimataan FIFA:n kotisivuilla.

Äänestyksessä on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Kisoja hakee Marokko, joka ei ole koskaan MM-kisoja isännöinyt, sekä Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan yhteishakemus. Jos viimeksimainittu voittaa, jaetaan kisat ensi kertaa kolmen maan kesken. Kahden maan yhteiskisat nähtiin jo vuonna 2002, kun MM-kisat pelattiin Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Kullakin FIFA:n 211 jäsenjärjestöllä on käytössään yksi ääni, pois luettuna neljä kisojen hakijamaata. Koska hakemuksia on vain kaksi, riittää valintaan yksinkertainen enemmistö. Sellainenkin epätodennäköinen mahdollisuus tosin on olemassa, että FIFA hylkää molemmat hakemukset, ja avaa hakuprosessin uudestaan.

Tuttuun tapaan maantiede vaikuttanee äänestyskäyttäytymiseen voimakkaasti nytkin. Lähes kaikki Amerikan mantereen jalkapalloliitot ovat antaneet julkisesti tukensa CONCACAF-maiden yhteishakemukselle. Afrikan maiden puolestaan oletetaan tukevan Marokkoa. Siksi Euroopan, Aasian ja Oseanien maat ovat erityisesti vaa’ankielen asemassa.

Kampanjointiin on osallistunut arveluttavalla tavalla myös USA:n presidentti Donald Trump, joka on epäsuorasti uhannut Afrikan maita Yhdysvaltojen tuen ja avun eväämiselle, mikäli nämä äänestävät Marokon puolesta.

FIFA:n julkistamissa arvioissa Marokon hakemus jäi selvästi CONCACAF-trion yhteishakemuksen jalkoihin. Kun Pohjois-Amerikan maiden hakemus sai 4 pistettä asteikolla 1-5, jäi Marokko pistemäärään 2,7. Marokkoa arvosteltiin stadioiden kunnosta, majoituskapasiteetin puutteesta sekä lentokenttien tilanteesta.

Kolmen maan yhteishakemusta pidetäänkin äänestyksen suosikkina, mutta kuten Venäjän ja Qatarin MM-isännyydet osoittavat, on FIFA:n äänestyksissä ennenkin yllätytty. Politiikka – ja myös likainen sellainen – kun näyttelee epäilemättä edelleen suurta roolia.

Marokon hakemus

Marokko hakee MM-isännyyttä jo peräti viidennen kerran. Se on saanut pettyä vuosien 1994, 1998, 2006 ja 2010 isännyttä hakiessaan.

Marokko esittelee hakemuksessaan 14 stadionia, jotka on ripoteltu tasaisesti ympäri maata. Stadioneista yhdeksän olisi uusia, vielä rakentamattomia. Tärkeimmät ottelut pelattaisiin Casablancassa ja Marrakechissa.

Mielenkiintoista Marokon hakemuksessa on se, että Marokon kansa on todella voimakkaasti hakemuksen takana. Tiettävästi kansasta peräti 97 % tukee Marokon kisaisännyyttä. Tämä siitäkin huolimatta, että stadionien rakentaminen ja liikenneyhteyksien parantaminen aiotaan toteuttaa pitkälti kansainvälisellä velkarahalla.

Kritiikkiä Marokon suhteen on noussut myös seksuaalivähemmistöjen asemasta maassa. Homoseksuaalisuus on Marokossa laitonta.

Pohjois-Amerikan yhteishakemus

Kolmen CONCACAF-maan yhteishakemuksessa Kanada on ainoa maa, joka ei ole vielä koskaan MM-kisoja isännöinyt. USA toimi kisaisäntänä vuonna 1994 ja Meksiko jo kahdesti, vuosina 1970 ja 1986.

Vaikka hakijamaita onkin kolme, pelattaisiin otteluista 75 prosenttia eli 60 Yhdysvalloissa. Meksikolle ja Kanadalle jäisi 10 peliä kummallekin. Kisakaupunkeja olisi Kanadassa kolme (Montreal, Edmonton ja Toronto), Meksikossa kolme (México City, Monterrey ja Guadalajara) ja Yhdysvalloissa kymmenen. Puolivälieristä eteenpäin kaikki ottelut pelattaisiin Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltojen kisakaupungit pitää vielä rajata 17:sta kymmeneen, mutta lähtökohta on, että ainuttakaan uutta stadionia ei kisoihin tarvitsisi rakentaa. Olemassaolevia toki ehostettaisiin ja laajennettaisiin.

Yhteishakemuksen menestyksen suurimpana uhkana on pidetty juurikin Trumpin politiikkaa. Moni äänioikeutetuista FIFA:n jäsenliitoista saattaa haluta ”näpäyttää” Trumpia äänestyspäätöksellään, muun muassa muutamia muslimimaita koskettavan maahantulokiellon takia.

Toinen kysymysmerkki kolmoishakemuksen yllä on, että hakemus saa kovaa kritiikkiä myös Yhdysvaltojen sisällä. Muun muassa naisfutiksen maalivahtilegenda Hope Solo sanoi julkisesti, ettei USA ansaitsisi MM-kisoja, ja hän näkisi mieluusti kisat jossain toisessa maassa (ei tosin myöntänyt kannattavansa Marokkoakaan).

USA:n jalkapalloliiton puheenjohtajaksikin hakenut 36-vuotias Solo soimasi USA:n palloliittoa erityisesti läpinäkyvyyden puutteesta ja arvosteli sitä, kuinka varoja ohjataan vääriin osoitteisiin. Ruohonjuuritasolla talentit katoavat, kun pelaamiseen on varaa vain maksukykyisillä perheillä.

USA:n johtaman hakemuksen suosikkiasemaan Solon kritiikki ei arvatenkaan kuitenkaan paljoa vaikuta, ja olisi suurenpuoleinen yllätys, mikäli Moskovassa avattaisiinkin kirjekuoresta Marokon nimi. Mutta on FIFA osannut yllättää ennenkin.

Lähteet: CBS Sports ja Wikipedia