Pala MM-historiaa – 2006: Kun Zidane Materazzia rintaan puski ja skandaali-Italiasta mestari leivottiin

Vuonna 2006 MM-kisat pelattiin Saksassa. Voittajaksi selviytyi skandaalien keskellä Italia, joka kaatoi finaalissa Zinédine Zidanen tähdittämän Ranskan. Finaali ei pelillisesti noussut suurten klassikoiden joukkoon, mutta silti tuo ottelu muistetaan kenties ikuisesti.

Italialaisessa jalkapallossa tilanne ennen kisoja oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Maajoukkueella oli takanaan vaikeat vuodet tulosten valossa arvokisoissa. Edellisissä EM-kisoissa Italia oli jäänyt nolosti alkulohkoon eikä tappio Etelä-Korealle neljännesvälierissä vuoden 2002 MM-kisoissa ollut vielä unohtunut. Oikeastaan mikään ei viitannut siihen, että Italia menestyisi Saksassa vuonna 2006.

Uusi päävalmentaja Marcello Lippi oli saanut maajoukkueen tulokset kuitenkin nousuun, mutta esimerkiksi Calciopoli-skandaali myllersi samaan aikaan vahvasti taustalla. Lippin kisajoukkueessa oli peräti 13 pelaajaa seuroista, joita uhkasi putoaminen Serie B:hen – kuten Juventukselle lopulta myös kävikin. Suuri osa pelaajista ei tiennyt, missä tai millä sarjatasolla he pelaavat seuraavalla kaudella. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Italian kisat alkoivat kuitenkin hyvin. Ghana kaatui avauspelissä 2-0 Andrea Pirlon ja Vincenzo Iaquintan osumilla. Italia osoitti vahvuutensa jo Ghana-ottelussa. Lippin taktiikka nojasi vahvaan puolustamiseen ja nopeisiin hyökkäyksiin. Seuraavassa ottelussa Yhdysvaltoja vastaan kone hieman yski. Alberto Gilardinon osuma toi pisteen Yhdysvaltoja vastaan 1-1-tuloksella. Viimeisessä lohkovaiheen ottelussa vastaan tuli Tšekki, joka tarvitsi kipeästi pisteitä varmistaakseen jatkopaikan.

Huoli nousi Lippillä puseroon, kun luottotoppari Alessandro Nesta loukkaantui jo vartin pelin jälkeen. Miehen tilalle kentällä asteli kovuudestaan tunnettu Marco Materazzi, joka viimeisteli myös Italian avausosuman. Tšekki kaatui lopulta maalein 2-0 ja lohkovoitto oli varmistunut.

[readmore from=jalkapallon-mm-historia]

Zidane kuuli ääniä

Ranskan maajoukkue oli sukeltanut Italian tavoin edellisissä EM-kisoissa. Sensaatioon venynyt Kreikka pudotti Ranskan puolivälierissä. Samalla loppui myös usean vakiokasvon pelit maajoukkueessa. Yksi heistä oli upean peliuran pelannut Zidane.

MM-kisapaikka tuli kuin tulikin mutkien kautta. Päävalmentaja Raymond Domenech ei nauttinut kovinkaan suurta suosiota. Lopulta Ranska sai kisoihin mukaan vielä Lilian Thuramin sekä Claude Makélélén. Yksi tärkeimmistä vahvistuksista oli kuitenkin Zidane, joka kuuli keskellä yötä ääniä. Kyseisten äänien (myöhemmin selvisi, että ne olivat Zidanen veljen ääniä) myötä Zidane palasi vielä kerran Ranskan maajoukkuepaitaan.

Ranskan kisat alkoivat odotetun hankalasti. Avausottelussa Sveitsiä vastaan Ranska oli hengetön joukkue, joka ei saanut luotua maalintekopaikkoja millään. Puolustus kuitenkin piti varovasti otteluun lähteneen Sveitsin poissa tekopaikoilta ja pisteet jaettiin melkoisen antikliimaksin jälkeen maalittomalla tasatuloksella.

Joukkuehenki rakoili eikä päävalmentaja Domenechin ratkaisut todellakaan miellyttäneet kaikkia. Myös ranskalainen media alkoi olla valmis tuomitsemaan joukkueen ja sen pelaajat, valmentajasta puhumattakaan. Toisessa ottelussa bensaa satoi liekkeihin. Thierry Henry teki maalin, mutta Etelä-Korea nousi silti 1-1-tasapeliin. Puheenaiheeksi nousi Zidanen ja päävalmentaja Domenechin jäätävä kohtaaminen, jossa katsettakaan ei vaihdettu, kun maestro otettiin vaihtoon kaksi minuuttia ennen päätösvihellystä. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Moni uskoi, että Zidanen pelit olivat siinä, olihan hän itse sanonut lopettavansa turnauksen jälkeen. Lisäksi Zidane sai Etelä-Koreaa vastaan varoituksen ja sen myötä hän oli pelikiellossa lohkon päätösottelussa Togoa vastaan. Jatkopaikka tuli kuitenkin rimaa hipoen, kun Togo kaatui Patrick Vieiran ja Henryn maaleilla 2-0. Odotukset turnauksen jatkon suhteen olivat kuitenkin lähes olemattomat.

Synkät pilvet vahvistivat Italiaa

Italia sai vastaansa neljännesvälierässä Australian, jota valmentanut Guus Hiddink oli tehnyt kova tempun jatkopaikan muodossa. Dramaattinen ottelu sai täysin uuden käänteen Italian vahvan avausjakson jälkeen, kun Materazzi passitettiin suihkuun suoralla punaisella kortilla. Italia joutui vetäytymään kuoreensa ja puolustamaan. Lisäajan viimeisillä hetkillä jalkapallojumalat, toisin sanoen erotuomari Medina Cantalejo, antoi Italialle mahdollisuuden. Lucas Neill kaatui ja kaatoi samalla Fabio Grosson, pallo vietiin pilkulle. Vaihdossa aloittanut Francesco Totti laukoi pallon varmasti maaliin, ja Italia jatkoi puolivälieriin.

[readmore from=jalkapallon-mm2018]

Seuraavana päivänä jalkapallojumalat olivat jälleen kadonneet tummien pilvien taakse. Kesken lehdistötilaisuuden saapui tieto, jonka mukaan Juventuksen ja Italian maajoukkueen entinen pelaaja Gianluca Pessotto oli joutunut sairaalaan. Pessotto oli juuri valittu Calciocoli-kohun keskellä rypeneen Juventuksen manageriksi, mikä vaikutti olleen miehelle liikaa. Mies oli hypännyt 15 metrin korkeudesta maan tasoon osuen auton katolle rukousnauha kädessään. Italian ykkösmaalivahti Gianluigi Buffon kertoi, ettei pystynyt keskittymään jalkapalloon, ja koko Italian joukkue oli shokissa. Puolivälierä Ukrainaa vastaan odotti vain kolmen päivän päässä.

Onni onnettomuudessa oli puolivälierävastustaja Ukraina, jonka kisat olivat olleet ailahtelevat. Ukraina pudotti neljännesvälierissä Sveitsin ja kohtaaminen oli ehkä kisojen uuvuttavin ottelu. Ratkaisu nähtiin vasta rangaistuspotkukilpailussa. Sveitsi putosi kisoista päästämättä maaliakaan varsinaisella peliajalla, saavutus sekin.

Ukraina kaatui puolivälierässä lopulta selvästi maalein 3-0. Voiton jälkeen Italian pelaajat toivat kentälle maan lipun, johon oli kirjoitettu ”Pessotto, olemme kanssasi”. Synkistä pilvistä ja skandaaleista huolimatta Italia oli neljän parhaan joukossa, vahvempana kuin ehkä kertaakaan aiemmin. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Tuhoon tuomittu

Ranskalla ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia neljännesvälierässä Espanjaa vastaan. Espanjalaismediassa toivotettiin Zidanelle jo mukavia eläkepäiviä. Eikä ihme, Ranskan kisat olivat sujuneet kaoottisissa merkeissä. David Villa vei käsikirjoituksen mukaan Espanjan 1-0-johtoon vajaan puolen tunnin kohdalla. Sen piti taas olla siinä, Zidanen uran ja Ranskan MM-kisaurakan.

Eipä ollut. Ranska nousi lopulta 3-1-voittoon loistavan ottelun pelanneen Frank Ribéryn, Thierry Henryn sekä tietysti Zidanen osumilla. Paljon parjattu Domenech kuvaili ottelun jälkeen joukkuettaan näin: ”Meillä on tällainen vaatimaton vanhoista miehistä koostuva joukkue”. Vaatimaton joukkue oli kuitenkin juuri pudottanut Espanjan ja seuraavaksi vastaan tuli Brasilia.

Vaikka voitto Espanjasta nostatti hieman odotuksia Ranskassa, Brasilian kohtaaminen puolivälierässä tappoi ainakin osan menestystoiveista. Brasilian hyökkääjä Ronaldo oli tehnyt jo uransa 15. maalin MM-lopputurnauksessa, vaikka maan presidenttikin oli ollut sitä mieltä, että Ronaldo oli ylipainoinen.

Lue lisää MM-kisoista tästä.

Ranska meni kuitenkin johtoon, kun ottelun hahmo Zidane lähetti keskityksen takatolpalle, mistä täysin vapaana ollut maalitykki Henry viimeisteli pallon maaliin. Oikeastaan koko Brasilian puolustuslinja jäi ihailemaan paikalleen Zidanen keskitystä ja Henryn viimeistelyä. Brasilia putosi kisoista, mikä ei lopulta ollut edes ihmeellistä. Ronaldon mukaan valmistautuminen oli ollut yhtä sirkusta eikä tähtipelaajista koostunut ryhmä ikinä kasvanut joukkueeksi. Tai kasvoi se joukkueeksi, joka erään brasilialaislehden mukaan oli syytä unohtaa.

Ranska oli yhtäkkiä edennyt vihatun päävalmentajan johdolla välieriin. Nyt pelitapaa jo kehuttiin ja Zidanekin oli lyhyessä ajassa noussut haudan partaalta kentän näkyvimmäksi hahmoksi. Välierissä vastaan asettui vanha tuttu Luis Figo, joka haki kultaisen sukupolven viimeisenä edustajana pokaalia Portugalille.

Sitä Figo ei saanut, vaan Zidane johdatti rangaistuspotkusta tehdyllä maalillaan Ranskan sensaatiomaisesti finaaliin. Alkuturnauksen haihattelut ja synkistelyt olivat kääntyneet kokeneelle joukkueelle upeaksi mahdollisuudeksi voittaa vielä kerran jotain suurta. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Italialaismedia auttoi joukkuetta

Italia sai vastaansa välierässä isäntämaa Saksan. Saksa oli edennyt kisoissa yllättävänkin vakuuttavasti. Lohkovoitto tuli puhtaalla pelillä ja oikeastaan ensimmäinen haaste tuli vasta puolivälierässä Argentiinaa vastaan. Ruotsi oli kaatunut neljännesvälierässä vakuuttavasti, mutta kotiyleisö ei uskonut joukkueen mahdollisuuksiin kivenkovaa Argentiinaa vastaan. Jens Lehmann torjui kuitenkin isäntämaan välieriin, ja vaihtopenkiltä peliä seurannut lapsenkasvoinen pelimies Lionel Messi joutui pettymään.

Saksan suurin murhe välierään lähdettäessä oli luottopelaaja Torsten Fringsin saama pelikielto Argentiina-ottelun loppukahakoista. Italialaismedia oli toimittanut Fifalle todistusaineiston, jonka mukaan Frings olisi lyönyt Julio Cruzia kasvoihin. Frings yritti turhaan vakuutella syyttömyyttään eikä asiaan vaikuttanut sekään, että Cruz oli itse sanonut, ettei häntä kukaan ollut lyönyt. Italialaismedia otti erävoiton.

Ottelu oli joka tapauksessa odotetun tasainen. Ratkaisu nähtiin vasta jatkoajalla. Italia yllätti kaikki, kun se haki vimmatusti ratkaisua jo jatkoajalla. Italialta odotettiin varmistelevaa puolustamista, mutta nyt se halusikin ratkaista ottelun ennen pilkkukisaa. Lähestymistapa palkittiin, kun kulmapotkun jatkotilanteesta Andrea Pirlo antoi mestarillisen syötön, ja Fabio Grosso hiljensi Dortmundin stadionin komealla viimeistelyllä. Alessandro Del Piero laittoi vielä vastahyökkäyksen päätteeksi pallon oikeaan yläkulmaan, ja skandaalien keskellä rypevä italialaisen jalkapallon keulakuva oli MM-finaalissa.

Zidanen katkerat jäähyväiset

Oli finaalin aika. Lehdissä puhuttiin yhden valovoimaisimman jalkapalloilijan viimeisestä ottelusta. Zidane halusi päättää uransa MM-pokaalin nostamiseen, ja monet jalkapallon seuraajat halusivat nähdä nimenomaan kyseisen skenaarion.

Eikä peli voinut oikeastaan paremmin tuon skenaarion kannalta alkaakaan. Romuluinen Materazzi oli jälleen keskiössä, kun Ranskalle vihellettiin rangaistuspotku. Materazzi ei ehtinyt jarruttaa ennen kuin jo törmäsi Florent Maloudaan. Pallo vietiin pilkulle ja Ranskan numero 10 astui pallon taakse. Upeaan käsikirjoitukseen ei olisi sopinut paremmin mikään muu kuin Zidanen tuohon paikkaan laukoma rankkari. Panenka-tyylinen laukaus yläriman kautta maaliin. Peli oli Ranskalle 1-0, kun vasta seitsemän minuuttia oli pelikellossa.

Materazzi ei halunnut jäädä pelaajaksi, joka muistettaisiin finaalin ratkaisseen rankkarin aiheuttajana. Siinä hän kieltämättä onnistui. Ensimmäinen parannus muistikuvien muokkaamiseksi nähtiin 19. minuutilla, kun Materazzi puski voimalla Andrea Pirlon antaman kulmapotkun maaliin. Osuman jälkeen molemmat joukkueet vetivät liinat kiinni, ja ottelussa edettiin jatkoajalle.

Zidanella oli mahdollisuus nousta todelliseksi sankariksi jatkoajalla, kun hän puski Willy Sagnolin keskityksen kohti maalia. Buffon venyi kuitenkin upeaan torjuntaan. Niin lähellä, mutta niin kaukana.

Sen jälkeen nähtiin jotain, mitä kukaan ei olisi koskaan osannut odottaa. Peli oli jo muualla, kun ottelun maalit tehneet Zidane ja Materazzi vaihtoivat ajatuksiaan ottelun tuoksinnassa. Lopulta Materazzi sanoi jotain niin provosoivaa, että Zidane menetti malttinsa ja puski Materazzia suoraan rintakehään. Italialaistoppari otti kontaktista kaiken ilon irti ja putosi maan pintaan. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Täyttä varmuutta ei vieläkään ole siitä, mitä Materazzi sanoi Zidanelle, mutta ilmeisesti se liittyi joko ranskalaislegendan äitiin tai siskoon. Zidane lensi suoralla punaisella kortilla ulos kentältä. Mies asteli MM-pokaalin ohi vilkaisemattakaan tuota himottua palkintoa, joka olisi ehdottomasti kruunannut Zidanen uran lopullisesti. Nyt loppu oli karmiva.

Italia vei mestaruuden uudeksi sankariksi nousseen Fabio Grosson ratkaisevalla rankkarilla pilkkukisassa. David Trezeguet epäonnistui Ranskalta ja italialaiset laukojat onnistuivat. Skandaalien keskellä elänyt Italian maajoukkue vei lopulta MM-kullan. Joukkue kasvoi vaikeuksien kautta niin yhtenäiseksi, että sitä oli mahdotonta pysäyttää. Ainoa mies, joka Italian olisi voinut pysäyttää, katseli uransa loppua katkeralla tavalla pukukopin puolelta.

Italian mestaruus kertoi paljon italialaisesta jalkapallosta. Kaikki voitava tehdään, jotta joukkue menestyisi. Samalla myös skandaalit kulkevat siellä, missä italialainen jalkapallokin. Materazzi raivostutti Zidanen kyseenalaisin keinoin, mutta sai Ranskan johtavan pelaajan ulos pelikentältä. Teko, joka varmasti nostattaa yhä tunteita puolesta ja vastaan.

Mestaruus tuli, mutta viisi päivää myöhemmin Italiassa palattiin karuun. Calciopolin tuomiot luettiin. Italialaiselle jalkapallon luonteelle ominaisesti muun muassa hallitsevat Serie A:n mestarit sekä maailmanmestarit Gianluigi Buffon, Alessandro Del Piero sekä Mauro Camoranesi pelasivat seuraavalla kaudella Italian toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Skandaaleista mestaruuteen ja takaisin.

Loppujärjestys vuonna 2006

1. Italia (neljäs mestaruus)
2. Ranska
3. Saksa
4. Portugali

Puolivälierissä pudonneet: Argentiina, Ukraina, Englanti ja Brasilia.
Neljännesvälierissä pudonneet: Ruotsi, Meksiko, Australia, Sveitsi, Ecuador, Hollanti, Ghana ja Espanja.
Alkulohkoon jääneet: Puola, Costa Rica, Paraguay, Trinidad ja Tobago, Norsunluurannikko, Serbia-Montenegro, Angola, Iran, Tšekki, Yhdysvallat, Kroatia, Japani, Etelä-Korea, Togo, Tunisia, Saudi-Arabia.

Maalipörssi, TOP 10

1. Miroslav Klose (Saksa), 5 maalia
2. Hernán Crespo (Argentiina), 3 maalia
2. Thierry Henry (Ranska), 3 maalia
2. Lukas Podolski (Saksa), 3 maalia
2. Maxi Rodríguez (Argentiina), 3 maalia
2. Ronaldo (Brasilia), 3 maalia
2. Fernando Torres (Espanja), 3 maalia
2. David Villa (Espanja), 3 maalia
2. Zinédine Zidane (Ranska), 3 maalia

Lähteet: Fifa, Kuin Taivasta Koskettaisi -kirja (Toinen painos 2014, Jari Ekberg)