Kommentti: Hokkuspokkusta vai toimivia innovaatioita? Veikkausliigan yleisöennätys on realistinen tavoite

3 000 katsojaa per peli. Siinäpä maaginen rajapyykki, johon Veikkausliigan yleisökeskiarvo ei ole vielä koskaan yltänyt. Vaan voisiko se olla mahdollista tällä kaudella?

Kuulostaa kovalta tavoitteelta, kun muistetaan, että Veikkausliigan yleisökeskiarvo on laskenut kahdella edellisellä kaudella lievästi. Viime kaudella päästiin loppulukemaan 2 478.

Lisäksi kolme kautta Veikkausliigaa ilahduttaneet Stadin derbyt jäivät historiaan HIFK:n pudottua Ykköseen. HJK:n ja HIFK:n keskinäiset ottelut olivat vetäneet Töölön stadionin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta täyteen (10 500 katsojaa).

Miten näin haastavalta kuulostava tavoite voisi sitten onnistua? Tarkastellaanpa vähän numeroita ensihätään.

HIFK:n yleisölukemat eivät noin muutoin aivan pääkaupungin populaation suoman potentiaalin tasolla olleet, sillä 3 000 katsojan raja ylittyi derbyjä lukuun ottamatta vain kahdesti – otteluissa SJK:ta ja RoPS:ia vastaan. Toisen putoajan JJK:n yleisökeskiarvo 1 559 oli sarjan kolmanneksi pienin.

HIFK:n ja JJK:n tilalle pääsarjaan nousivat TPS ja Honka. TPS:n kotipelien yleisökeskiarvo 2 274 oli Ykkösen viime kauden selkeästi korkein, ja potentiaalia TPS:llä pitäisi olla yli 4 000 katsojaan useissa otteluissaan.

Hongan Ykkösen kotipelien keskiarvo 1 099 oli sen sijaan menestykseen nähden vaatimaton, eikä Tapiolan Urheilupuisto ollut loppuunmyyty kuin suoran sarjanousijan ratkaisseessa Honka-TPS -ottelussa.

Vaikka Stadin derbyt jäivätkin ainakin hetkeksi unholaan, on uusi ”metroderby” silti potentiaalinen yleisömagneetti. Ainoan Helsingissä pelattavan derbyn 26.5. uskoisi vetävän Töölöön ainakin 8 000 katsojaa. Pääseehän Espoosta nykyään perille maanalaisella. Ja niin pääsee Tapiolaankin.

Kausarihaasteista syntyi ennennäkemätön buumi

Veikkausliigahistorian paras yleisökeskiarvo on kaudelta 2007, jolloin katsojia kävi otteluissa keskimäärin 2 975. Miten uusi ennätys voisi siis syntyä, kun viime kaudella jäätiin lukemasta 400 katsojan päähän, ja kahden stadionin (Maarianhaminan ja Rovaniemen) kapasiteettikin jää alle 3 000:n?

Lähdetäänpä etsimään vastauksia. Suomen pääsarjaseurojen myynnissä ja markkinoinnissa on ollut talven ja kevään aikana ennennäkemätöntä pöhinää, ja kaikkein tunnetuin ilmiö ovat kausarihaasteet.

[readmore from=Kausarihaaste]

Ensimmäisen kausarihaasteen aloitti joulun alla Rovaniemen Palloseura, joka oli saanut idean Sappeen hiihtokeskukselta (uutinen). RoPS laski myyntiin 59 euron hintaisia kausikortteja ja asetti tavoitteeksi myydä niitä 3 000 – siis yli oman stadioninsa yleisökapasiteetin. Tavoite ylittyi pikavauhtia ja kortteja myytiin lopulta jopa yli 3 600.

3 000 myydyn kausikortin rajan ylitti myös PS Kemi – siitäkin huolimatta, että joukkue pelaa ensimmäiset viisi kotiotteluaan evakossa Oulussa ja Rovaniemellä (uutinen). Huikea tulos sekin!

Eteenpäin meno on valtavaa, sillä viime kaudella RoPS:n kotipelien yleisökeskiarvo oli 1 566 katsojaa ja PS Kemin koko sarjan pienin 1 125. Olisi naiivia ajatella, että kaikkia, tai edes lähes kaikkia kausarihaasteen kausikortteja käytettäisiin jokaisessa ottelussa. Se kuitenkin on jo nyt vuorenvarma asia, että Lapin molempien pääsarjaseurojen yleisökeskiarvo tulee kohenemaan rutkasti.

Sivumennen sanoen mainittakoon, että RoPS:n innovaatio on tehnyt hyvää myös Ykkösen, Kakkosen ja sitä alempien sarjatasojen seuroille, sillä kausarihaaste on ollut kova sana alasarjoissakin. Muiden muassa EIF:n, KTP:n, MP:n ja NJS:n kausikortit ovat menneet kuin kuumille kiville.

Paljuja ja porohodareita

Vaikka RoPS ja PS Kemi ylittivät käytännössä katsojatulobudjettinsa jo pelkän kausarihaasteen avulla, on tärkeää, ettei kampanjan jälkeen jäädä laakereille lepäämään. Lapissa on riittänyt luovuutta, sillä PS Kemi sai muun muassa maailmankulun kemiläisbändin Sonata Arctican stadionilleen rokkaamaan kesäkuisen ottelun jälkeen, ja RoPS se vasta onkin satsannut.

RoPS lanseerasi kauden viimeisessä harjoituspelissään käyttöön oman ”paljukatsomonsa”. Yhdellä paljulla ei paljon yleisökeskiarvoja nosteta, mutta tällaisestakaan julkisuudesta ei voi olla lainkaan haittaa (uutinen).

Vielä merkittävämpiä olivat RoPS:n uudistukset laittaa ottelutapahtumiin myyntiin hyvin edullista matsiruokaa kolmen euron porohodareista lähtien. Tietenkin ajan hengen mukaisesti joitain annoksia saa myös vegaaniversioina. Näistäkin päätöksistä kiittänee mahan lisäksi myös kassa. Eikä huono juttu ole sekään, että RoPS tarjoaa nopeimmille haastekausarin ostaneille mahdollisuuden ”upgreidata” kausikorttinsa vakiopaikkaan pääkatsomossa.

RoPS

@ropsrovaniemi

Seuraavaksi lähtee taittoon uudet kanttiinihinnastot:
...
RoPS Burger 5 €
BBQ Back Ribs 5 €
Hot Wings 5 €
Kebabmuki 5 €
Poro Hot Dog 3 €
...
Meidän mielestämme kisaevään tulee olla hyvää, riittävää ja tarpeeksi edullista, jotta raaskii ottaa toisenkin annoksen.

171

10

11:27 AM · Apr 5, 2018

Turussakin aktivoiduttu

Turussakaan ei jääty peukaloita pyörittelemään. Veikkausliigaan palannut TPS otti loogisen edistysaskeleen ja otti käyttöön saman seuran jääkiekkojoukkueen kanssa yhteisen kausikortin. Tästä hyötyvät varmasti molemmat lajit.

Inter puolestaan myy niin ikään omia 59 euron kausikorttejaan. Näiden vetovoima oli kieltämättä pettymys, sillä 800 kausikortin tavoite taitaa jäädä haaveeksi, mutta tärkeintä olikin, että kampanjan myötä Inter päätti jälleen avata kuluvaksi kaudeksi Veritas Stadionin pidetyn aurinkokatsomon.

Kun Veikkausliigassa edellisen kerran pelasi kaksi turkulaisjoukkuetta, keräsivät paikalliskohtaamiset katsomoihin keskimäärin vajaat 4 400 katsojaa. Tuota voi pitää minimitavoitteena tällekin kaudelle, joten kyllä Turun derbyjen paluu vähän Stadin derbyjen poistumista paikkaa.

Seinäjoella satsataan autottomiin ja perheellisiin

SJK tunnetaan yhtenä Suomi-futiksen parhaiten hoidetuista organisaatioista. Taustoihin on satsattu, ja jos menestyskin palaa Seinäjoelle, voi 6 000 katsojaa vetävä OmaSp Stadion nauttia reilustikin viime kautta paremmasta täyttöasteesta.

SJK:n kotipeleissä on tällä kaudella oma lapsiparkki pomppulinnoineen ja valvojineen, ja seura järjestää kannattajille ilmaisen bussikuljetuksen stadionille Seinäjoen keskustasta. Samanlainen käytäntö on käytössä muun muassa Saksan Bundesliigassa, jossa ottelulippu kelpaa junalippuna matkalla stadioneille.

Väheksyä ei voi myöskään Suomen alkoholilainuudistusta. Lakimuutos sallii tällä kaudella sen, että osa katsomosta voi olla anniskelualuetta. Yhtäaikainen oluesta ja jalkapallosta nauttiminen on näillä näkymin mahdollista ainakin SJK:n ja Interin kotipeleissä, ja oletettavasti monien muidenkin joukkueiden.

Paljon riippuu myös säästä

Ei niin hyvää, etteikö jotain huonoakin. Myöhäinen kevät on pakottamassa muun muassa TPS:n, Ilveksen ja IFK Mariehamnin avaamaan kautensa jossain muualla kuin omalla kotikentällään. Sarjanousija TPS:n tilapäinen muutto Valkeakoskelle vie varmasti Tepsiltä valtavasti katsojia ja myös tuloja.

Suunta on silti oikea. Päätös, ettei otteluita enää siirrellä myöhempiin ajankohtiin, on tehty urheilullisin perustein ja lipputuloja miettimättä. Ehkä näin pääsarjakaupungitkin tekevät parhaansa saadakseen käyttökelpoisen varakentän omaan kaupunkiinsa pitkäksi venähtävien talvien varalta.

Sitä ei käy kiistäminen, etteikö Veikkausliigan suosio olisi riippuvainen myös ilmastosta. Viime kesä oli sateinen ja kolea – oliko se kesä ollenkaan? – ja teki katsojien houkuttelusta hankalaa. Kaikkein kovimmat lajiniilot ja -niinat tulevat stadioneille, vaikka taivaalta sataisi hermomyrkkyä, mutta suureen yleisöön vetoaa enemmän aurinko. Toivotaan siis veikkausliigaseuroille apuja myös säiden jumalilta.

Totta kai on ensiarvoisen tärkeää, että tuote on ylipäätään kunnossa. HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahdelta on tiedusteltu, missä Klubin kausarihaaste viipyi, mutta ”Ägän” mielestä seurassa ”pelataan pitkää peliä eikä tempauksia” (linkki HJK:n kotisivuille). Iso kysymys onkin, miten HJK saisi katsomonsa täyteen myös arkisissa Veikkausliigan peleissä eikä vain tarunhohtoisissa europeleissä. Omaa joukkuettahan fanien soisi ensisijaisesti tulevan katsomaan.

Toivoa katsojamäärien noususta nostattaa myös ennakkoon tasaiselta vaikuttava sarja. Mikäli KuPS, SJK ja kumppanit pystyvät haastamaan HJK:n tosissaan taisteluun mestaruudesta, näkyy se kaikkien kärkijoukkueiden suosiossa. Myös peräpäässä on luvassa kuhinaa ja säpinää, sillä tällä kaudella Veikkausliigassa ei ole niin selkeitä putoajasuosikkeja kuin aiempina vuosina.

3 000 katsojan maaginen raja on kova tavoite, mutta mikä tärkeintä, se on myös realistinen päämäärä. Veikkausliigaseurojen markkinointiosastot ovat tehneet tänä talvena kenties parempaa työtä kuin koskaan aikaisemmin. Toivotaan, ettei kilpailuväsymys iske mainosmiehiin helteilläkään, vaan luovuus kukkii myös silloin kun futiskesä on kauneimmillaan.

Heikki Kuparinen, SuomiFutis