Kun Inter ilmoitti marraskuussa 2016 tehneensä jatkosopimuksen päävalmentajansa Shefki Kuqin kanssa, kuului Inter-kannattajien keskuudesta runsaasti epäuskoista murinaa. Interillä oli takanaan vuosikymmenen kehnoin kautensa.
Kymmenettä kauttaan Interiä valmentanut Job Dragtsma oli saanut kesällä 2016 potkut. Vaikka Kuqi onnistuikin pitämään karsintojen kautta Interin Veikkausliigassa, ei sijoitus ”Kosovon Härän” alaisuudessa kohentunut, ja harva turkulainen piti Kuqia suurena sankarina.
Epäileviä tuomaita siis riitti kauden 2017 alla, ja elokuussa heidän vahingoniloinen odotuksensa palkittiin. Lähes tarkalleen päivä sen jälkeen, kun Kuqi oli seuraan palkattu, sai hän myös seurasta lähteä. Lähtö Interistä tapahtui myös jokseenkin yhtä eripuraisissa tunnelmissa kuin Kuqin aiempi lähtö PK-35:stä.
Inter oli tehnyt uuteen kauteen isoja satsauksia pelaajamarkkinoilla, mutta valtaosa hankinnoista epäonnistui. Mikä pahinta, peliesitykset ailahtelivat valtavasti ottelujen välillä ja jopa niiden sisällä. Interiä leimasi arvaamattomuus ja epäluotettavuus.
Kun Kuqi sai kenkää, oli Inter sarjassa sijalla 8. Kausi päättyi sijalle 9, mutta tällä kertaa sarjapaikka säilyi kohtalaisen vakaasti yhdeksän pisteen turvin. Ehkä parhaiten sekavaa kautta kuvastaa se, ettei Inter voittanut koko kauden aikana edes kahta ottelua peräkkäin. Toki tappioputketkaan eivät venyneet kahta peliä pidemmiksi, joten klassinen vuoristoratavertaus kuvaa Interin kautta paremmin kuin hyvin.
Paperilla koviltakin vaikuttaneet Interin viime kauden vahvistukset olivat kentällä usein haluttomia ja suuntavaistottomia lampaita, ja koko joukkue vähemmän kuin osiensa summa. Pelaajiston sinänsä suuresta potentiaalista saatiin vain satunnaisia välähdyksiä. Ironista onkin, että yksi kauden onnistujista – ainakin tilastojen valossa – oli isoveljensä valmennuskauden aikana seitsemän maalia tehnyt Njazi Kuqi, jonka kanssa syntyneestä sopimuksenpurkuriidasta Inter on joutumassa oikeuteen asti (uutinen).
Veritas Stadionin yleisö ei kovin usein poistunut areenalta hymy huulillaan, mutta jos maksava yleisö haluaa maaleja, niin niitä Kupittaalla ainakin nähtiin. Interin peleissä tehtiin viime kaudella yhteensä 111 maalia (maaliero 54-57), kun sarjan toiseksi suurin lukema oli PS Kemin ottelujen 97 maalia.
Kenties kaikkein kuvaavinta Interin viime kaudessa on, että sen kymmenestä voitosta peräti kuusi tuli vähintään kolmen maalin erolla. Murskavoitot muistuttavat siitä, että silloin kun joukkue sille päälle sattui, se oli todella osaava, tehokas ja taitava kokonaisuus. Jokaista murskavoittoa kuitenkin seurasi seuraavan kierroksen tappio. Inter antoi ymmärtää, muttei ymmärtänyt antaa.
52-vuotias Fabrizio Piccareta on Veikkausliigan alkavan kauden ainoa ulkomaalainen valmentaja. Genovasta lähtöisin oleva luotsi on työskennellyt enimmäkseen italialaisissa alasarjaseuroissa ja juniorivalmentajana sekä seurojen (Inter Milan ja Sampdoria) että Italian jalkapalloliiton palveluksessa.
Kuva: Juha Tamminen
Vuosina 2011-2013 Piccareta toimi Paulo Di Canion apuvalmentajana Swindonissa ja Sunderlandissa, ja sai yhden ottelun verran päävalmentajakokemustakin Di Canion saatua Swindonista potkut. Vuonna 2015 hän käväisi portugalilaisen Olhanensen kakkosvalmentajana, ja seuraavana syksynä hän suoritti ammattivalmentajatutkintonsa loppuun.
Tammikuussa 2017 Piccareta päätyi Suomeen ja Turkuun Shefki Kuqin apulaisvalmentajaksi, ja kuten tunnettua, reilut puoli vuotta myöhemmin myös päävalmentajaksi. Vielä viime kaudella Piccaretan päätyö oli palojen sammuttaminen ja järjestyksen palauttaminen kaaoksen keskelle, sillä todellista putoamisuhkaakaan Interin yllä ei leijunut.
Debyyttikauden tulokset olivat vaatimattomia, mutta toisaalta suuria paineitakaan ei Piccaretalle asetettu europaikkojen karattua jo kesällä tavoittamattomiin. Italialainen sai tutustua kaikessa rauhassa pelaajistoon, katsastaa käyttökelpoisia miehiä seuraavalle kaudelle ja ajaa hiljalleen omaa pelitapaansa sisään. Jokunen pelaaja päästettiin Kuqin koirankopista ja joku muu sai palata takaisin tutummalle pelipaikalleen. Njazi Kuqi ohjattiin takaovesta ulos.
Inter tiedotti Piccaretan jatkosopimuksesta lokakuun viimeisenä päivänä, mutta todennäköisesti mies oli tiennyt jatkostaan jo jonkin aikaa. Valmennusryhmänsä keskeiseksi täydennykseksi, fysiikkavalmentajaksi, hän sai maanmiehensä Simone Lucchesin.
Piccareta lienee tuoreena kasvona Veikkausliigaa seuraaville vielä verrattain vieras valmentaja, mutta sen talven Suomen Cupin ottelut ovat paljastaneet, että Inter lähtee näillä näkymin ainoana joukkueena kauteen kolmen topparin puolustuslinjalla. Piccaretan pelistrateginen uutuus on ainakin toistaiseksi toiminut, sillä Inter eteni cupin loppuotteluun tappioitta ja päästi seitsemässä ottelussa vain kaksi maalia. Puolustuksen kuntoon laittaminenkin onkin italialaisen ykköshaaste, sillä hyökkäys toimi jo viime kaudella. Tekihän Inter HJK:n jälkeen toiseksi eniten maaleja.
Inter on ollut Veikkausliigan viime kausien suurin alisuorittaja, sillä rahaa pelaajiin on kyllä syydetty ja olosuhteet ovat muutenkin kunnossa. Silti edellinen mitali on jo kuuden kauden takaa, ja viime vuosina sarjan keskikastikin on yleensä päässyt Interiltä karkuun.
Täksi kaudeksi Inter ilmoitti muuttavansa toimintastrategiaansa. Kalliiden ja epävarmojen ulkomaalaispelaajien sijaan nyt aiottaisiin satsata lupaaviin kotimaisiin pelaajiin. Pelaajabudjetista leikattiin täksi kaudeksi peräti kolmasosa. Toistaiseksi muutos on näyttänyt tuovan tulosta. Harjoituskauden perusteella moni lupaava suomalainen on ollut heti valmis vastaamaan huutoon.
Pelaajiston ja koko seuran taustahenkilöstön suhteen on tehty rajuja päätöksiä. Vanhasta kaartista ovat jo aiemmin siirtyneet hiljalleen syrjään muun muassa Severi Paajanen ja Joni Aho, mutta kaikkein kovin ratkaisu oli olla tarjoamatta lähes koko uransa Interiä edustaneelle ja viimeisen kymmenen kauden aikana joukkueen kapteenina toimineelle Henri Lehtoselle jatkosopimusta.
Taustoja on siivottu muutenkin myynti- ja markkinointivastaava Carita Varjosesta lähtien. Sanoma oli kirkas: Inter-yhteisön valtasi pitkäksi venähtäneellä Job Dragtsman aikakaudella mukavuudenhalu ja vähään tyytyväisyys, joka johti vääjäämättä huonoihin tuloksiin. Uudelle johdolle haluttiin tarjota puhdas pöytä.
Lähteneiden pelaajien lista on pitkä, eikä tulopuolella ole ainuttakaan etusivuilla uutisoitua supernimeä. Sekä kauempaa tulleet että Turun seudun omat nuoret lupaukset ovat saamassa aidon tilaisuuden läpimurtoon. Lähtöasetelma on sinänsä helppo, sillä edellisten kausien taaperrus on painanut turkulaisyleisön odotukset alas. Alkuun riittää, että taisteluilme paistaisi katsomon lehtereille illasta toiseen. Sijoitus jo keskikastissa olisi eteenpäin menoa.
Tekeminen vaikuttaa nyt sellaiselta, että myrskyn jälkeen on tulossa pouta eikä taaksepäin ole enää tarkoitus vilkuilla. Inter ottanee vaihteeksi askeleen eteenpäin, mutta kunnon tuloksia odotetaan vasta tulevilla kausilla.
Interillä on Henrik Moisanderissa yhä mitat täyttävä maalivahti, puolustuskalusto on hyvää liigatasoa ja Benjamin Källman on murtautumassa kovaa vauhtia liigan eliittiin. 19-vuotias roteva kärkimies tullee taistelemaan jopa sarjan maalikuninkuudesta ja on jatkossa A-maajoukkueenkin kannalta kiinnostava nimi.
Se, että Inter nousisi mukaan jopa mitalitaisteluun ja europelipaikoille, edellyttää tasonnostoa ennen kaikkea Inter-ikoni Mika Ojalalta. Veikkausliigassa vain Interiä edustanut Ojala oli valittu kolmesti Veikkausliigan kauden parhaaksi keskikenttäpelaajaksi, kun hän lähti maailmalle – ensin Häckeniin ja sitten saksalaiseen VfR Aaleniin – sarjan tähtenä.
Viime kauden Mika Ojala oli kuitenkin syvä pettymys. Ojalan odotettiin laittavan kertaheitolla Interin takellelleet erikoistilanteet kuntoon, mutta mitä vielä. Jopa sellainen ihme nähtiin, että vuorenvarmana rankkarien ampujana tunnettu ”Mó” missasi pilkun. Ojalasta jäi mieliin harhasyötöt, ajoittainen yliyrittäminen ja turhautunut yleisilme, ja mies itsekin on taatusti tyytymätön tehoihin 1+3. Peliäly ja potkutekniikka ovat epäilemättä kuitenkin yhä tallella, joten Inter-leirissä toivotaan varmasti, että Piccareta saa kaivettua osaamisen jälleen esiin.
19-vuotias Benjamin Källman on kenties jo nyt Interin tärkein pelaaja. Suomen kaikkien aikojen parhaan käsipalloilijan Mikael Källmanin poika teki jo viime kaudella yhdeksän liigamaalia – ja vauhtiin hän pääsi kunnolla vasta Shefki Kuqin potkujen jälkeen.
Ensimmäisten kevään merkkien perusteella Källman on tehnyt talven aikana pohjatyönsä todella hyvin. Suomen Cupissa hän teki kaksi maalia sekä IFK Mariehamnin, Ilveksen että välierässä EIF:n verkkoon. Etenkin puolivälierässä Ilvestä vastaan tehty avausmaali oli hyvä todiste nuorukaisen erinomaisesta ponnistusvoimasta.
Källmanin tilanne Interin hyökkäyksessä on sikälikin hyvä, että vierellä rynnii pääsääntöisesti monissa liemissä keitetty Inter-kannattajien lemmikki ja joukkueen kapteeni Timo Furuholm. ”Furkan” asenne ja voitonjano ovat entisensä, mutta maalintekovastuuta kantaa harteillaan jatkossa yhä enemmän Källman. Albion Ademi ja Lassi Viholainen pitävät huolen siitä, ettei kumpikaan kaksikosta saa levätä laakereillaan.
34-vuotias Interin oma kasvatti Ari Nyman aloittaa jo 17. Veikkausliigakautensa. Nyman pelasi vuosina 2007-2009 kaksi kautta sveitsiläisessä Thunissa, mutta muuten hän on pelannut koko uransa Interissä.
Keskuspuolustuksessa tai keskikentän pohjalla uurastava umpiluotettava Nyman on osastoa ”näkymättömän työn raskaan raataja”, sillä 22 A-maaottelussaan ja 30 alle 21-vuotiaiden maaottelussaan hän ei tehnyt ainuttakaan maalia. Veikkausliigamaaleja Nymanille on tilastoitu 6, kaikkiaan 379 ottelussa.
Nyman on jo nyt Veikkausliigan kaikkien aikojen ottelutilaston neljäntenä. Kolmoseksi ohi Saku Puhakaisen hän voi nousta jo huhtikuussa ja kakkoseksi ohi Valeri Popovitshin kesän aikana. Mikäli Nyman pelaisi vielä kaksi täyttä 33 ottelun veikkausliigakautta, voisi hän vallata kaikkien aikojen ottelutilaston ykköspaikan kauden 2019 lopulla. Nyt tilastokärjessä on 441 veikkausliigaottelun Toni Huttunen.
Ei mikään mahdoton skenaario, sillä viime kaudella 29 ottelussa pelannut oli Interin ylivoimainen peliaikakunkku.
Kaikkien aikojen ottelutilaston kymmenen kärjestä löytyy toinenkin Inter-kasvatti, syksyllä jäähyväiset seuralleen 358 pääsarjaottelun jälkeen jättänyt Henri Lehtonen.
HenriLehtonen (lopetti) – 358 veikkausliigaottelua (ja 49 maalia) Interissä, ja niistä valtaosa joukkueen kapteenina. ”Pänä” debytoi edustusjoukkueessa jo vuonna 1998, mutta viime kaudella rooli pieneni merkittävästi. Minuutteja tuli enää 741 yhteensä 15 ottelussa, ja vain neljä kertaa konkari pelasi täydet minuutit. Niinpä Inter päätti olla tarjoamatta jatkoa 37-vuotiaalle seuralegendalleen.
Kuva: Juha Tamminen
GuyGnabouyou (Torquay United FC, Englanti) – Interissä kahteen eri otteeseen yhteensä kuudella kaudella pelannut ranskalaishyökkääjä jatkaa uraansa Englannin viidennellä sarjatasolla. Viime kausi toi neljä maalia, mutta pettymys Gnabouyou oli ennen kaikkea aneemisen yleisilmeensä puolesta.
JulienFaubert (Borneo FC, Indonesia) – Jos joku ajatteli, että Veikkausliiga oli Bordeaux’ssa ja West Hamissa pelanneelle – ja Real Madridissa ja Ranskan maajoukkueessakin piipahtaneelle – Faubertille eksoottinen osoite, hän erehtyi. 34-vuotiaan keskikenttämiehen matka jatkui nimittäin Borneolle. Peliälyään Faubert Interissäkin väläytteli, mutta iso menetys mies ei ollut. Ainoan veikkausliigakauden saldo yksi maali ja kolme maalisyöttöä.
AatiMarttinen (FC Haka) – 20-vuotias maalivahtilupaus pääsi viime kaudella pelaamaan kolmessa veikkausliigaottelussa, mutta nyt hän hakee peliaikaa lainapestiltä sarjatasoa alempaa.
Kuva: Juha Tamminen
PetrosKanakoudis (Aris Thessaloniki FC, Kreikka) – Aggressiivinen laitapakki teki hyvän vaikutuksen Interissä ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2015, mutta viime kaudella 33-vuotias Kanakoudis oli lähinnä jonon jatkona. Palasi takaisin kotimaahansa.
KostaManev (PS Kemi) – PK-35:stä Shefki Kuqin mukana tullut makedonialais-suomalainen toppari kuului Kuqin ehdottomiin luottomiehiin – ja onnistui usein kohtalaisen hyvin roolissaan. Sitten Kuqi sai kenkää, ja Manev oli sijaiskärsijä, sillä Piccaretan suunnitelmissa miehen paikka oli usein penkillä. Hakee uutta starttia nyt Kemistä.
KevinMombilo (PS Kemi) – Pelasi Interissä harvat ottelunsa lähinnä laitapakkina, vaikka on parhaimmillaan keskikentällä. Ei sijaa Piccaretan suunnitelmissa, joten Manevin vanavedessä Kemiin.
Alan Henrique (?) – Viime kauden luottotoppari ei ollut tarpeeksi hyvä jatkoa saadakseen.
Kalle Kauppi (?) – 25-vuotias iki-Inter on kärsinyt useista loukkaantumisista ja siirtyi ”normaaliin työelämään.”
Kuva: Juha Tamminen
Philip Njoku (?) – 20-vuotias keskikenttäpelaaja sai viime kaudella mukavasti minuutteja ja teki kolme maalia, mutta joutuu seuranhakuun.
Macoumba Kandji (?) – Entinen HJK-hyökkääjä teki Interille viime kaudella viisi maalia, mutta etsinee uutta työnantajaa toisaalta.
MikkoKuningas (FC Lahti) – 20-vuotias keskikenttämies on jo ikäisekseen kokenut pääsarjapelaaja. Ei lähtökohtaisesti avauksen pelaaja, mutta saa varmasti mukavasti luottoa ja on luultavasti usein ensimmäisiä vaihdosta sisään tulevia pelaajia.
NiiloMäenpää (FC Haka) – Potentiaalinen hankinta Ykkösestä, joka kärkkyy Kuninkaan tavoin minuutteja Interin keskikentältä. Hakan avainmiehiä viime kaudella nuoresta iästään (20) huolimatta.
ArttuKotanen (PEPO) – Alle 18-vuotiaiden maajoukkueen laitapakki värvättiin Interiin Lappeenrannasta. Tällä kaudella minuutit vielä erittäin tiukassa, mutta kypsytellään tulevaisuutta varten.
WilleÖhman (TPS) – Samaisen alle 18-vuotiaiden maajoukkueen toinen laitapuolustaja (oikea) löytyi vähän lähempää naapuriseura TPS:n leiristä. Niin ikään tulevaisuuden nimi.
DanielKamyNtankeu (FK Dečić Tuzi, Montenegro) – 22-vuotias Kamerunin nuorten maajoukkueessakin pelannut toppari hankittiin lähtökohtaisesti isoon rooliin, mutta kauden alku lykkääntyy harjoituksissa syntyneen silmävamman takia.
IvanSesar (SC Juventus Bukarest, Romania) – 28-vuotias bosnialainen on Interin tärkein uusi hankinta. Muun muassa Turkin ja Romanian pääsarjoissa pelannut Sesar on pelannut ainoana täydet minuutit Interin kaikissa Suomen Cupin otteluissa, ja hänestä odotetaan yhtä joukkueen pelillistä johtajista.
JoonaJärvistö (KaaPo) – Viime kaudella 17 maalia Kakkosessa ja tällä kaudella Suomen Cupissa jo mukavasti näyttöpaikkoja. Saanee tilaisuuksia Veikkausliigassa penkiltä käsin silloin tällöin.
Kuva: Juha Tamminen
TeemuPenninkangas (Ilves) – Potentiaalinen huippuvärväys Ilveksestä. Puolustajahankinnan tarve tuli ajankohtaiseksi, kun selvisi, että laitapakki Niko Markkulan toipumisessa kestää pitkälle loppukesään. Näin tasokkaita pelimiehiä ei kovin usein tammikuun lopussa markkinoilta löydetä.
Kuva: Juha Tamminen
AbdoulieMansally (PS Kemi) – 29-vuotias Gambian maajoukkueen vasen laitapuolustaja tuo Interin takalinjoille rutkasti rutiinia ja luultavasti myös tehoja. Mansally teki viime kaudella Kemissä kuusi maalia, antoi neljä maalisyöttöä ja otti yhdeksän varoitusta – ja pelasi illasta toiseen 90-minuuttisia. Pitkä kokemus Yhdysvaltain MLS-sarjasta.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row el_id=”kokoonpano”][vc_column][vc_empty_space][vc_column_text]
