Erikoishaastattelussa Inter-kapteeni Henri Lehtonen – "Suomalainen jalkapalloilija saa olla rauhassa"

Inter-kapteeni Henri Lehtonen on turkulaisryhmän kasvatti, ja moni pitää häntä joukkueen ruumiillistumana. Hyökkäyspäässä viime kausina tuhoisaa jälkeä tehnyt peluri kertoo SuomiFutis-sivuston haastattelussa halustaan pelata jatkossakin laitahyökkääjän roolissa, vaikka peluri on totuttu näkemään ajoittain myös laitapakin tehtävissä.

Pohdimme ”Pänän” kanssa, kuinka vaihtelu kahden eri pelipaikan välillä voi haitata yksilön suorittamista. Lisäksi Lehtonen avasi suhdettaan kannattajiin.

Olet noussut pitkän matkan reservijoukkueesta aina Inter-kapteeniksi asti vuosien aikana. Joku voisi kysyä legendaarisen: miltä nyt tuntuu?

Silloin kun menestystä tulee ja se oma suoritus pysyy korkealla, niin totta kai se tuntuu hyvältä. Varsinkin seurassa jota rakastaa – ja jonka paitaa on kauan kantanut.

Suomen mestaruus vuonna 2008, sitten Cupin voitto 2009 ja viime vuoden hopea, niin tällaisilla hetkillä sen ilon voi nähdä kannattajien kasvoista – ja se tuntuu hyvältä.

Sinulla on läheinen suhde kannattajiin. Vaikuttaako tämä otteisiisi kentällä?

Sillä tavalla huomaa, että jos menestystä ei ole tullut ja pelit ovat menneet huonosti, niin silloin tuntuu ehkä pahimmalta. Fanit kyllä reagoivat silloin, jos pelit eivät ole menneet hyvin. Toisaalta taas kun pelit sujuvat paremmin, niin kaikki tuntuu taas entistä paremmalta.

Saat kuitenkin edelleen kävelyrauhan Turun kaduilla?

Suomalainen jalkapalloilija saa aika rauhassa olla. Jonkin verran ihmiset tulevat kaduilla juttelemaan.

Tavallaan sitä ehkä toivookin ihmisten tunnistavan paremmin kadulla, ja sillä tavalla näkyisi se jalkapallon arvostuksen kasvu kotimaassa.

Kiinnostavatko ulkomaat vielä tässä vaiheessa uraa?

Ei ulkomaisia seuroja ole poissuljettu. Tammikuussa tosin tuli perheenlisäystä – sopimukseni jatkuu myös vielä jonkin aikaa – joten seuraavia askeleita on mietittävä vielä entistä tarkemmin.

Timo Furuholm poistui joukkueenne vahvuudesta viime kauden päätteeksi. Kuinka paikkaatte hänen jättämän loven?

Irakli Sirbiladze pystyy paikkamaan ”Furkan”. Hän on iso, vahva ja monipuolinen hyökkääjä.

Furuholm on aika tyypillinen maalintekijä, sillä hän kyttäilee maalipaikkoja. Irakli on ehkä Furuholmia monipuolisempi ja on sopeutunut meidän systeemiin tosi hyvin.

Olet viime vuosina löytänyt maalijyväsi. Mistä hyökkäyspään tehot kumpuavat?

Olin nuorempana hyökkääjä, mutta noin 25-vuotiaana tai vähän nuorempana minusta tehtiin pakki. Noin neljä tai viisi vuotta meni puolustuksessa.

Kun kuulin pääseväni takaisin hyökkäykseen, siitä tuli tavallaan uutta intoa. Sain uutta motivaatiota uralleni ja olin taas kuin nuori poika. Sain tehdä työtä, jolla oli tarkoitus ja joka tuntui jälleen entistä mielekkäämmältä.

Olet pelannut muutaman ottelun pakkina talven aikana. Osaatko sanoa tarkemmin tulevan kauden roolistasi?

Tänä talvena Daniel Antunez tuli uutena takaisin ja häntä ajateltiin pakin paikalle. Nyt hän on ollut loukkaantuneena, joten Nymanin Ari on pelannut siinä.

Voi olla että se tilanne elää, sillä olen muutaman pelin tosiaan itsekin talven mittaan pelannut pakkina. Tietysti pysyvä rooli hyökkäyksessä olisi se mieluisin paikka.

Kuinka paljon tuo pelipaikkojen välillä sahaaminen häiritsee suoritustasoa?

Jos ajatellaan nyt kahta edelliskautta: sain pelata molemmat sesongit hyökkääjänä, niin kyllähän se tuo suoritusvarmuutta tekemiseen.

Jos koko viikon treenaa hyökkääjänä ja pelipäivänä oletkin pakkina, niin se tuo mukanaan oman vaikeuden suoritukseen. Tavallaan pelaat sitten eri roolissa kuin mihin olet harjoitellut.

Haastattelu: Jaakko Käyhkö