Viisinkertainen Suomen mestari valmentaa nyt ”amatöörejä”

Keith Armstrong on viime vuosina tullut suurelle yleisölle tutummaksi tv-studion kautta. Menestysluotsin paluuta Veikkausliiga-tasolle on saatu odottaa yli seitsemän vuotta.

Ensi kaudella tuo odotus päättyy, kun ”Keken” ohjeet raikuvat Tampereen Tammelassa Ilveksen päävalmentajana. Viisi Suomen mestaruutta ja kolme Suomen Cupin voittoa koristavat Amstrongin hyllyjä, mutta yhtä lailla muistissa on valmentajan edellisen pestin ikävä loppu: kausi 2007 HJK:ssa päättyi potkuihin.

Harva olisi varmaan uskonut vuonna 2007, että ”Keke” päättyy valmentamaan ”amatöörijoukkuetta” Veikkausliigassa kaudella 2015. Tuota sanaa siis Amstrong itse käyttää, sillä hänen suojattinsa käyvät pelaamisen ohella täyspäivätöissä.

SuomiFutis-sivuston toimitus tapasi englantilais-suomalaisen Veikkausliigan avausinfossa. Tiedä sitten, onko se vain kokeneen valmentajan velhomaisuutta, mutta hirveän suuria odotuksia ”Keke” ei joukkueensa kauteen lataa.

Miten olet ylläpitänyt tauon aikana valmennusosaamistasi?

Varmasti samalla tavalla kuin monet valmentajat. Pitää käydä kursseilla ja ylläpitää taitoja, jotta saa lisensssin. Olen myös katsonut huippuotteluita ja analysoinut niitä. Olen myös päässyt Pasi Rautiaisen kanssa ulkomaille Saksaan ja Englantiin huippuseuroihin. Olemme päässeet katsomaan huippuseurojen harjoituksia.

Yksi osa on tuossa ja toinen osa on siinä, että olen ollut vetämässä futiskouluja. Olin myös Seinäjoella jollain tavalla mentori Simo Valakarille. En ollut valmentamassa, mutta antamassa vinkkiä ja katsomassa myöskin hänen treeninsä. Oikeastaan ainoat puuttuvat asiat olivat varsinainen harjoituskenttä ja pelaajat. Kaikkia muita isoja osia ylläpidin koko ajan.

Mitä oppeja ulkomailta jäi taskuihisi?

Harjoitusmetodit, pelisysteemit ja myös kontaktit, jotka ovat tärkeä osa nykyjalkapalloa. Kun katsoi treenejä, oppi paljon mitä huippujoukkueet ja -pelaajat tekevät.

Antaisitko konkreettisia esimerkkejä tuosta?

Esimerkiksi olimme katsomassa Tottenhamin harjoituksia puolitoista vuotta sitten. He tekivät joitain asioita hiukan eri tavalla kuin me. Ajattelin, että jos muokkaisimme vähän meidän tiettyjä asioita sinne suuntaan. Siinä tuli liikkuvuusjuttuja ja kuinka kohdella tähtipelaajia. Siinä näki, että pelaajan kanssa puhuttiin todella paljon.

Totta kai heillä on niin paljon aikaa. Jos Tottenhamin valmentaja haluaa pitää kolmen tunnin treenit, hän pitää kolmen tunnin treenit. Siinä näki, miten suhtaudutaan pelaajiin ja heidän tarpeisiinsa.

Futis aina muuttuu vuosien saatossa. Miten sinun filosofiasi on muuttunut?

Minun filosofiani on aina ollut saada pelaajistani niin paljon irti kuin mahdollista. Pelaajilla on eri vahvuudet ja heikkoudet. En ole sellaisessa tilanteessa, jossa sanoisin tämän olevan filosofiani ja hankkisin sen mukaiset pelaajat täyttämään sitä. Jos olisin Real Madridin, Manchester Unitedin tai huippumaajoukkueen valmentaja, tilanne olisi eri.

Sanoisin, ettei edes Mixu Paatelainen voi mennä filosofian mukaan ja napata sen mukaiset pelaajat. Hän vain nappaa parhaat pelaajat ja pitää mennä sen mukaan. Filosofiani on varmasti sama kuin 99,9% muista valmentajista. Haluan pelata hyvää, viihdyttävää ja maalirikasta futista. Haluan pitää nollan omassa päässä ja voittaa, mutta aina se ei ole mahdollista.

Ammattilaisia, puoliammattilaisia vai amatöörejä?

Valmennat nyt puoliammattilaisia. Miten se eroaa täyden ammattilaisjoukkueen valmentamisesta?

Sinä puhut puoliammattilaisuudesta, minä puhun amatöörimäisyydestä. Meidän pelaajat käy täyspäivätöissä ja sitten he tulevat treeneihin. Puoliammattilaisuutta minulla oli Hakassa tai osittain jopa HJK:ssa, jossa osa pelaajista opiskeli tai teki jotain muuta juttua. Mutta he vapautuivat puoleksi päiväksi ja pääsivät meidän treeneihin – ja saimme pitää niin pitkät treenit kuin halusimme.

Tällä hetkellä Ilveksessä pelaajat tulevat töistä meille varttia vaille viisi. Pääsemme kentälle viideltä ja meidän pitää olla pois puoli seitsemältä. Meillä on tasan puolitoista tuntia aikaa. Neljä kertaa viikossa meillä on kaksi kolmasosaa kenttää käytössä. Olemme joulukuusta lähtien harjoitelleet täydellä kentällä kolme kertaa. Siinä on se haaste, mikä meillä on Ilveksessä ollut tällä hetkellä.

Minkälaisia ongelmia kokonaisen harjoituskentän puute tuo?

Nimenomaan taktiset asiat (ovat ongelmana). Tarvitsee täyden kentän, jos haluaa harjoitella pelin avaamista ja hyökkäämistä. Tilaa ei vain ole ollut. Maanantaina teimme vasta ensimmäisen täyden taktisen harjoituksen.

Miten tämä tulee näkymään alkukaudella?

Se näkyy tietenkin, koska emme ole pystyneet harjoittelemaan samalla tavalla kuin muut joukkueet. Tietysti yksi suuri haaste on sekin, että olen uusi valmentaja seurassa.

Muissa joukkueissa – kuten Rajamäki KuPS:ssa, Malinen RoPS:ssa – tietyt asiat ovat ajettu sisään. Minä en ole tätä mahdollisuutta saanut vielä.

Näistä lähtökohdista odotukset kauteen ovat varmaan seurajohdonkin puolesta maltilliset?

Jos katsoo kokonaisuutta ja vertaa muihin, lähtökohdat ovat surkeat. Tämä on kylmä totuus, se on realiteetti. Pelaajat eivät ole tyhmiä, he ymmärtävät realiteetit, kuten minäkin.

Mutta make the best what you’ve got!

Jaakko Käyhkö, Helsinki
Twitter: @JaakkoKayhko